Käynti mustan kullan kaupungissa

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BRASILIASTA

VOI OLLA, ettet ole koskaan kuullut brasilialaisesta kaupungista nimeltä Ouro Prêto, mutta sen asukasluku oli 1700-luvulla kolme kertaa suurempi kuin New Yorkin ja kerran sen tuloista rahoitettiin maanjäristyksessä tuhoutuneen portugalilaisen Lissabonin kaupungin jälleenrakennustyöt. Vuonna 1980 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco lisäsi Ouro Prêton maailmanperintöluetteloon, jossa on nykyään 700 kulttuurinsa ja luontonsa puolesta ainutlaatuista kohdetta. Miksi Ouro Prêtolle annettiin tämä asema? Perehdytäänpä tämän poikkeuksellisen kaupungin historiaan.

Kultaista juotavaa

1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla moni portugalilainen tutkimusmatkailija, niin sanottu bandeirante, etsi Brasiliasta uusia maa-alueita, intiaaniorjia ja kultaa. Muuan retkikunta tunkeutui syvälle sisämaahan, kunnes se saapui Itacolomi-vuoren luo. Siellä Duarte Lopes meni purolle sammuttamaan janonsa. Hän kauhaisi vettä puukulhoon ja joi. Sitten hän huomasi, että kulhon pohjalla oli pieniä mustia kiviä.

Lopes myi kivet eräälle ystävälleen. Tämä arveli, että ne ovat arvokkaita, ja myi ne Rio de Janeiron kuvernöörille. Tutkittuaan niitä kuvernööri havaitsi, että niiden pinnalla olevan ohuen, mustan rautaoksidikerroksen alla oli puhdasta kultaa. Mutta mistä se oli peräisin? Heti kun Lopes oli kuvaillut Itacolomin, etsintä alkoi. Vuonna 1698 bandeirante Antônio Dias de Oliveira löysi vuoren, josta kulta oli peräisin. Kullanetsijät ryntäsivät pää kolmantena jalkana löytöpaikan lähellä sijaitsevalle leirialueelle, joka sai myöhemmin nimekseen Vila Rica. Ennen pitkää Vila Ricassa oli 80000 asukasta. Aikanaan siitä tuli Minas Geraisin pääkaupunki ja sille annettiin nimeksi Ouro Prêto, ’Musta kulta’.

Musta kulta tahrautuu vereen

Vuosina 1700–1820 kultaa kaivettiin tuolta alueelta 1200 tonnia, 80 prosenttia koko maailmassa tuolloin tuotetusta kullasta. Mitä kaikelle tuolle kullalle tapahtui? Se valettiin harkoiksi Casa dos Contosissa eli rahapajassa. Viidennes kullasta päätyi verona Portugalin kuningasperheen rahakirstuihin.

Siirtolaiset vastustivat veroa. Yksi heistä oli Felipe dos Santos, joka kiihotti kaivostyöläisiä, sotilaita ja kirkon jäseniä kapinaan Portugalia vastaan. Mutta portugalilaiset nousivat vastarintaan. Vuonna 1720 dos Santos hirtettiin ja hänen ruumistaan raahattiin kaduilla hevosten perässä. Kaivostyöläiset palasivat kaivoksiinsa, ja verot nousivat.

Kapinointi tukahtui kuitenkin vain tilapäisesti. Myöhemmin samalla vuosisadalla näyttämölle ilmaantui Joaquim da Silva Xavier, lempinimeltään Tiradentes eli ’hampaankiskoja’, joka viittasi yhteen hänen ammateistaan. Hän kuului Ouro Prêton runoilijoiden, lainoppineiden ja sotilashenkilöiden ryhmään, joka kokoontui säännöllisesti pappi Toledon talossa. Aluksi keskustelut olivat enimmäkseen filosofista leikinlaskua, mutta sitten ne siirtyivät silloiseen poliittiseen tilanteeseen. Myöhemmin keskustelujen luonne muuttui kapinalliseksi, kun ryhmä keskusteli kuiskien Portugalin tukahduttavista vaatimuksista. Portugalin kuningatar Maria I oli varoittanut, että  kapinalliset mestattaisiin. Silti vuonna 1788 Tiradentes, joka oli tuolloin sotilasarvoltaan vänrikki, ryhtyi johtamaan Minas Geraisin osavaltion kapinaa (Inconfidência Mineira).

Eräs vakooja paljasti salaliittolaisten nimet. Heidät pidätettiin yksi kerrallaan ja karkotettiin Afrikkaan kuolemaan. Tiradentes virui kosteassa vankikopissa Rio de Janeirossa, kunnes hänet hirtettiin ja mestattiin 21. huhtikuuta 1792. Tiradentesin pää pantiin esille pylvääseen Ouro Prêton pääaukiolle ja hänen irti leikatut raajansa sidottiin teiden varsilla oleviin paaluihin. Tämä vei joksikin aikaa rohkeuden mahdollisilta kapinallisilta. Mutta kolme vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1822, Brasilia irtautui Portugalin vallasta.

Taiteen, historian ja uskonnon aarteita

Aikanaan kulta ehtyi Ouro Prêtosta, ja kaupungin merkitys väheni. Se on kuitenkin säilyttänyt joitakin käsityönä tehtyjä esineitä ja muita muistoja historiastaan. Joitakin niistä on helppo löytää Inconfidência-museosta, joka sijaitsee Praça Tiradentesilla. Museo palveli aiemmin kaupungintalona ja vankilana, mutta nyt se säilyttää elossa muistoja taiteesta, historiasta ja kaupungin traagisista tapahtumista.

Näytteillä on Tiradentesin kuolemantuomiota koskeva asiakirja, jonka kirjoitti Maria I, sekä hänen teloittamisessaan käytetyn hirsipuun kappaleita. Joidenkin Tiradentesin salaliittolaistovereiden jäännökset ovat haudattuna kivilaattojen alle, jotka on makuusalin vuoteiden tavoin järjestetty riviin. Eräässä toisessa huoneessa säilytetään koloniaali- ja empiretyylisiä huonekaluja.

Unelmien paikka jalokivistä pitävälle

Kävely Praça Tiradentesin yläpäähän johtaa toiseen aarreaittaan: kuvernöörin palatsiin, jossa kuvernöörien ja presidenttien oli tapana asua. Nykyään siinä toimii koulu Escola de Minas, jossa opetetaan vuoritekniikkaa, geologiaa ja metallurgiaa. Koulun museossa on näytteillä vaikuttava 20000 näytteen kokoelma  3000 erilaisesta mineraalista, joiden joukossa on jalokiviä, vuorikiteitä ja tietysti ouro prêtoa, mustaa kultaa.

Tältä alueelta ei enää löydy paljon kultaa. Sieltä saadaan kuitenkin edelleen akvamariinia, smaragdia ja kellertävää Imperial-topaasia. Noin 50 vuotta sitten jalokiviä osasivat hioa vain muutamat alan taitajat. Mutta nykyään Praça Tiradentesin ympäristössä on lukuisia itsenäisiä jalokivien metsästäjiä ja jalokiviliikkeitä. Myymälöiden johtajat opettavat ihmisiä tunnistamaan jalokiviä ja esittelevät takahuoneissa työnsä ääressä olevia jalokivien hiojia. He vuorostaan näyttävät mielellään, miten jalokivi hiotaan. Tällainen vieraanvaraisuus kertoo kaupungin asukkaiden pitävän etuoikeutena sitä, että he saavat asua kaupungissa, jolla on mielenkiintoinen historia.

Jos olet aikeissa käydä Brasiliassa, sisällytä matkasuunnitelmiisi vierailu valokuvauksellisessa Ouro Prêtossa.

[Kartta s. 22]

(Ks. painettu julkaisu)

Ouro Prêto

[Lähdemerkintä]

Kartta: Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.

[Kuva s. 22, 23]

Kun rautaoksidi poistetaan, mustat kivet muuttuvat kultahipuiksi

[Kuva s. 23]

Ouro Prêto taustanaan Itacolomi-vuori

[Kuva s. 24]

Inconfidência-museo, Praça Tiradentes

[Kuva s. 24]

Akvamariini, kellertävä Imperial-topaasi ja smaragdi

[Lähdemerkintä]

Jalokivet: Brasil Gemas, Ouro Preto, MG