Kokeillaanpa kirjoittaa hangul-aakkosilla!

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA KOREAN TASAVALLASTA

KAIKILLA KIRJOITUSJÄRJESTELMILLÄ ON OMA HISTORIANSA, JOKA TAVALLISESTI ULOTTUU VARSIN KAUAS MENNEISYYTEEN. ERÄS AAKKOSTO LAADITTIIN KUITENKIN VASTA VIISISATAA VUOTTA SITTEN, JA SE OLI TARKOITUS OPPIA YHDESSÄ AAMUPÄIVÄSSÄ! KYSEESSÄ ON KOREAN KIELEN AAKKOSTO NIMELTÄ HANGUL (HAN’GŬL). SEN SYNNYLLÄ JA KÄYTÖLLÄ ON KIINNOSTAVA HISTORIA.

KOREAN kielellä ei ennen hangulin kehittämistä ollut omaa kirjaimistoa. Koulutetut korealaiset käyttivät koreaa kirjoittaessaan yli tuhannen vuoden ajan kiinalaisia merkkejä. Parempaa kirjoitusjärjestelmää yritettiin aikojen saatossa kehitellä, mutta koska uusi järjestelmä perustui aina kiinalaisiin kirjaimiin, sitä osasi käyttää ainoastaan sivistyneistö.

Aakkosto kuninkaan aloitteesta

Yi-dynastiaan kuuluva kuningas Sejong alkoi 1400-luvulla miettiä lukutaidottomien alamaistensa turhauttavaa tilannetta. Enemmistöllä ei ollut mitään keinoa esittää viranomaisille valituksia muuten kuin suullisesti. Tilanne vaivasi kuningasta, jolla kerrotaan olleen aina aikaa kuunnella tavallista kansaa.

Niinpä kuningas Sejong otti ohjat käsiinsä sellaisen aakkoston laatimisessa, joka sekä soveltuisi puhuttuun koreaan että olisi helppo oppia ja käyttää. Hankkeen valmistumisesta ilmoitettiin vuonna 1446. Julistuksensa johdannossa kuningas sanoi: ”Kiinalaiset merkit eivät vierasperäisinä pysty ilmaisemaan korean kielelle ominaisia merkityksiä. Sen vuoksi monilla tavallisilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Myötätunnosta heidän vaikeuksiaan kohtaan olen luonut 28 merkin kirjaimiston. Merkit on hyvin helppo oppia, ja toivon syvästi, että ne parantavat kaikkien elämänlaatua.”

Valitettavasti jotkut oppineet vastustivat hangulia juuri siitä syystä, että se oli helppo oppia! He väänsivät sen nimen muotoon amgul, joka tarkoittaa ’naisten kirjaimia’. He halveksivat kirjoitusjärjestelmää, jonka oppivat jopa naiset, joita ei siihen aikaan opetettu lukemaan kouluissa. Yläluokan ennakkoluulot hangulia kohtaan eivät hellittäneet pitkään aikaan. Kului yli 400 vuotta, ennen kuin valtio hyväksyi hangulin käytön virallisissa asiakirjoissa.

Hangul ja Raamattu

Raamatulla oli tärkeä osa hangulin historiassa. Vaikka Koreaan tuotiin monia kiinalaisin merkein koreaksi kirjoitettuja uskonnollisia julkaisuja,  lähetyssaarnaajat eivät tuoneet maahan kiinalaisia Raamattuja, joita kuitenkin olisi ollut saatavilla. Mutta vuonna 1887 Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset (Uusi testamentti) käännettiin koreaksi ja julkaistiin hangul-merkein kirjoitettuna Mukdenissa Kiinassa. *

Vihdoinkin oli käytettävissä koreankielinen Raamattu, jota lähes kaikki pystyivät lukemaan – jopa naiset ja lapset, jotka eivät koskaan olleet saaneet mahdollisuutta opetella kiinalaisia kirjoitusmerkkejä. Nykyään hangul-aakkosin kirjoitettuja raamatunkäännöksiä on ainakin kahdeksan, muun muassa Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös.

Helppo oppia

Eräs korean aakkosten laatimisessa mukana ollut oppinut sanoi hangulista: ”Viisas oppii sen yhdessä aamupäivässä ja oppimatonkin kymmenessä päivässä.” Jotkut näiden aakkosten varhaisista vastustajista antoivat niille pilkkanimen achimgul eli ’aamukirjaimet’. Heidän mielestään ne olivat heille liian yksinkertaiset, koska ne pystyi omaksumaan yhden aamupäivän aikana.

Yhtä kaikki hangul-merkkien helppous on vaikuttanut siihen, että lukutaidottomuus on hävinnyt Koreasta lähes kokonaan. Useimmat korealaislapset hallitsevat ne hyvin aloittaessaan koulun. Hangul vastaa puhutun korean äänteitä niin tarkoin, ettei merkkien kirjoittaminen tuota mitään ongelmia.

Hangul-merkein voidaan kirjoittaa muunkinkielisiä sanoja. Haluaisitko kokeilla niitä? Oheisissa taulukoissa ei ole kaikkia yksityiskohtia, mutta niiden avulla voit ehkä kirjoittaa ainakin oman nimesi hangul-merkein. Näin voit saada tuntuman tähän näppärään aakkostoon, jonka voi oppia yhdessä aamupäivässä.

[Alaviite]

 [Tekstiruutu s. 13]

HANGUL-AAKKOSTON KONSONANTIT JA VOKAALIT

KONSONANTIT:

ㄱ (k, g)

ㄴ (n)

ㄷ (t, d)

ㄹ (r, l)

ㅁ (m)

ㅂ (p, b)

ㅅ (s)

ㅇ *

ㅈ (ch) (ääntyy kuten engl. ch tai j)

ㅊ (ch’)

ㅋ (k’)

ㅌ (t’)

ㅍ (p’)

ㅎ (h)

VOKAALIT:

ㅏ (a)

ㅑ (ya) (y ääntyy kuten suomen j)

ㅓ (ǒ)

ㅕ (yǒ)

ㅗ (o)

ㅛ (yo)

ㅜ (u)

ㅠ (yu)

ㅡ (ǔ)

ㅣ (i)

ESIMERKKI VOKAALIYHDISTELMISTÄ

ㅓ (ǒ) + ㅣ (i)  = ㅔ (e)

*Konsonanttia ㅇ ei äännetä muulloin kuin viimeisenä konsonanttina, jolloin se lausutaan äng-äänteenä.

Vokaalit ǒ, yǒ ja ǔ lausutaan huulet laveina, o, yo, u ja yu taas huulet pyöreinä. Konsonantteihin ch’, k’, t’ ja p’ liittyy h-äänne.

[Tekstiruutu s. 13]

KOREALAISTEN SANOJEN KIRJOITUS

Kaikki korean tavut koostuvat kahdesta tai kolmesta osasta, niin että niissä on ensimmäinen merkki, keskimmäinen merkki (vokaali tai vokaaleja) ja tavallisesti myös loppumerkki. Sanat koostuvat yhdestä tai useammasta tavusta. Kukin tavu kirjoitetaan kuvitteellisen laatikon sisään, kuten alla näkyy. Ensimmäinen merkki (konsonantti tai lausumaton ㅇ) kirjoitetaan laatikon yläosaan tai ylhäälle vasemmalle. Jos keskimmäisen vokaalin merkki on pystysuora, se kirjoitetaan ensimmäisen merkin oikealle puolelle, kun taas vaakasuorat vokaalimerkit kirjoitetaan ensimmäisen merkin alle. Kirjaimia voidaan myös kahdentaa niiden painottamiseksi, ja vokaaliyhdistelmiä voidaan tiivistää ja kirjoittaa vierekkäin. Jos tavussa on loppukonsonantti, se on aina laatikon alaosassa. Tällä tavoin hangul-aakkosin voidaan ilmaista tuhansia eri tavuja.

ESIMERKKEJÄ:

ㅅ (s)  + ㅗ (o)  = 소 (so)’lehmä’

ㅅ (s)  + ㅏ (a)  + ㅇ (ng)  = 상 (sang)’palkinto’

ㄱ (k)  + ㅗ (o)  + ㅁ (m)  = 곰 (kom)’karhu’

ㅁ (m)  + ㅗ (o)  + ㄱ (k)  = 목 (mok)’kaula’

ㅅ (s)  + ㅏ (a),

ㄹ (r)  + ㅏ (a)  + ㅇ (ng)  = 사랑 (sa-rang)’rakkaus’

[Tekstiruutu/Kaavio s. 14]

(Ks. painettu julkaisu)

Korealainen aakkosto

Kuningas Sejongin aikana hangul-aakkosto koostui 28 kirjaimesta, joista 24 on yhä käytössä. Niistä 14 on konsonantteja ja 10 vokaaleja. Viiden peruskonsonantin merkit muistuttavat niitä suun ja kurkunpään osia, joissa vastaavat äänteet tuotetaan:ㄱ (k, g), kaarella oleva kieli koskettaa kitalaen takaosaa; ㄴ (n), koukistunut kielenkärki koskettaa kitalaen etuosaa; ㅁ (m), suu edestä katsottuna; ㅅ (s) hampaat; ㅇ (ng), avoin kurkunpää. Kun peruskonsonantteihin lisätään ylimääräisiä viivoja, saadaan muita niiden lähellä olevia konsonantteja, jotka äännetään likimain samoissa paikoissa.

Vokaalimerkit kuvaavat kaarevaa taivasta pisteellä (•),* tasaista maata vaakasuoralla viivalla (ㅡ) ja seisovaa miestä pystysuoralla viivalla (ㅣ). Niiden oli määrä edustaa vokaaleja, jotka muodostetaan kielen ollessa edessä, keskellä ja takana.

*Tämä kirjain ei ole enää käytössä.

[Kaavio]

ㄱ

ㄴ

ㅁ

ㅅ

ㅇ

[Kuva s. 13]

Kuningas Sejong