Ravitsevaa ruokaa käden ulottuvilla

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA MEKSIKOSTA

ANGÉLICA ja hänen kymmenhenkinen perheensä asuivat pienessä maaseutukaupungissa Oaxacan osavaltiossa Meksikossa. He olivat köyhiä, ja heidän ruokavalionsa koostui maissitortilloista, pavuista, chilikastikkeista, vetisestä riisistä, makeasta leivästä ja teestä. ”Emme kasvaneet kovin paljon”, kertoo Angélica. ”Olimme pieniä ja laihoja. Sairastelimme usein. Meillä oli mahavaivoja ja loisia, ja vilustuimme herkästi.”

Perhe päätti muuttaa pääkaupunkiin löytääkseen työtä, jonka turvin heidän taloudellinen tilanteensa kohenisi. Angélica uskoo  heidän ruokavalionsa olevan nyt paljon parempi, koska se sisältää maitoa, munia, lihaa, kermaa, kasviksia ja erilaisia jalosteita. Mutta onko heidän ruokavalionsa tosiaan ravitsevampaa?

Kuinka yleistä on virheellinen ravitsemus?

Noin 800 miljoonaa ihmistä maailmassa on vaarassa kuolla vajaaravitsemukseen. Maailman terveysjärjestön WHO:n vuoden 1998 terveysraportin mukaan noin 50 prosenttia kaikista alle viisivuotiaiden lasten kuolemantapauksista liittyy vajaaravitsemukseen. Niilläkin, jotka selviytyvät hengissä, on usein huono terveys.

Toisessa ääripäässä on joidenkin arvioiden mukaan jopa 800 miljoonaa ihmistä, jotka ovat vaarassa kuolla liiallisen syönnin johdosta. Tasapainoton ruokavalio voi aiheuttaa kroonisia sairauksia, muun muassa liikalihavuutta, valtimonrasvoittumistaudin, verenpainetaudin, diabeteksen, maksakirroosin ja erilaisia syöpiä. WHO tiivistää: ”Virheelliseen ravitsemukseen sisältyy monenlaisia terveysongelmia, muun muassa vajaaravitsemus, puutostaudit ja yliravitsemus. Se tappaa, vammauttaa, rampauttaa ja sokeuttaa sekä hidastaa ja haittaa ihmisten kehitystä massiivisessa mitassa maailmanlaajuisesti.”

Samassa maassa voi esiintyä sekä vajaaravitsemusta että liikalihavuutta. Samassa kodissa voivat lapset olla aliravittuja mutta aikuisilla saattaa olla liikalihavuudesta johtuvia kroonisia vaivoja. Joskus sama ihminen on lapsena ollut aliravittu mutta aikuisena hän kärsii liikalihavuudesta. Näin voi käydä niille, jotka muuttavat maalta kaupunkiin.

Monet eivät ymmärrä, miten terveydentila liittyy syömistottumuksiin. Syynä on ehkä se, ettei kehnon ruokavalion vaikutus terveyteen näy heti. Terveellinen ruokavalio voi kuitenkin ehkäistä monia sairauksia. WHO arvioi, että peräti 40 prosenttia syöpätapauksista  voitaisiin ehkäistä paremmalla ravinnolla ja liikunnalla. Miten sitten ruokavaliotaan voi parantaa?

Parempi ruokavalio

Ruoka jaetaan erään luokituksen mukaan kolmeen pääryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat viljat, kuten maissi, vehnä, riisi, kaura, ruis, ohra ja hirssi, sekä mukulakasvit, kuten peruna ja jamssi. Näistä hiilihydraattipitoisista ruoista saa nopeasti energiaa. Toiseen ryhmään kuuluvat palkokasvit, kuten pavut, soijapavut, linssit, kahviherne ja härkäpavut, sekä eräät eläinkunnan tuotteet, kuten liha, kala, munat ja maitotuotteet. Näistä saa proteiinia, rautaa, sinkkiä ja useita vitamiineja. Kolmas ryhmä sisältää hedelmät ja kasvikset, joissa on tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Ne tuovat ruokavalioon myös kuitua ja antavat energiaa, ja ne ovat ainoa luonnollinen C-vitamiinin lähde.

Meksikolaisen lääketieteen ja ravitsemustieteen instituutin (Instituto Nacional de Ciencias Médicas y Nutrición Salvador Zubirán) ravitsemuspuolen johtajan tri Héctor Bourgesin mukaan terveellisen ruokavalion täytyy olla monipuolinen, riittävä ja tasapainoinen. Hän ehdottaa, että jokaiseen ateriaan sisältyisi ainakin yksi tuote kustakin ryhmästä ja että eri aterioilla vaihdeltaisiin mahdollisimman paljon kunkin ryhmän tuotteita ja niiden valmistustapoja.

Ajatellaanpa Marían tapausta. Hän asui perheineen Atopixcossa, maalaiskylässä Hidalgon osavaltiossa Meksikossa. He olivat hyvin köyhiä, ja heidän perusruokaansa olivat tortillat, pavut, pasta, riisi ja maustepaprikat. Toisin kuin Angélican perheessä heidän ruokavalioonsa kuului myös kesä- ja kajottikurpitsoja, sieniä sekä portulakkaa, revonhäntää ja muita maustekasveja, jotka usein poimittiin maalta. Silloin tällöin he pyrkivät syömään kauden hedelmiä. Heillä oli parempi terveys.

Edellä mainitun instituutin erään osaston (Departamento de Nutrición Aplicada y Educación Nutricional) päällikkö tri Adolfo Chávez suosittelee käyttämään eläinkunnan tuotteita ruokalajien täydennyksenä, ei niiden perustana. Esimerkiksi perunan, kasvisten tai papujen joukkoon voi lisätä pari munaa. ”Tätä sanotaan ruoan jatkamiseksi”, sanoo tri Chávez. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: hedelmät ja kasvikset on aina pestävä huolellisesti, varsinkin jos ne syödään kypsentämättöminä.

Ruokavalion on oltava myös yksilön tarpeiden mukainen, jolloin otetaan huomioon muun muassa ikä, sukupuoli ja elämäntapa. Aikuisten pitäisi erään suosituksen mukaan syödä joka aterialla kaksi annosta hedelmiä tai kasviksia tai näitä molempia sekä käyttää enemmän kokojyväviljaa ja palkokasveja. Jotkut suosittelevat, että eläinkunnan tuotteita nautitaan vain vähän kullakin aterialla ja niistä mieluimmin kalaa, nahatonta kanaa ja vähärasvaista lihaa. Rasvojen ja sokereiden käyttöä kannattaa rajoittaa.

Nekin jotka asuvat kehitysmaissa ja kärsivät köyhyydestä, voivat toisinaan kohentaa ruokavaliotaan. He voivat valita ravitsevia elintarvikkeita sekä vaihdella ja yhdistellä niitä, esimerkiksi viljatuotteita ja palkokasveja. Ruokalajin ravintoarvoa voi monipuolistaa lisäämällä siihen hieman lihaa tai munia. Paikallisia vihanneksia ja kauden hedelmiä kannattaa käyttää hyväksi.

Luojamme ’tuottaa ravintoa maasta’ ihmiskunnan nautinnoksi (Psalmit 104:14). Raamatussa sanotaan Saarnaajan 9:7:ssä: ”Mene, syö ruokasi iloiten.” Olemalla tasapainoisia ja kohtuullisia voimme epäilemättä hyötyä siitä maukkaasta ja ravitsevasta ruoasta, jota Luoja on meille antanut.

[Kuva s. 26]

ENSIMMÄINEN RYHMÄ: viljat ja mukulakasvit

[Kuva s. 26]

TOINEN RYHMÄ: palkokasvit, liha, kala, munat ja maitotuotteet

[Kuva s. 26]

KOLMAS RYHMÄ: hedelmät ja kasvikset