Globalisaatio – toiveita ja pelkoja

”Globalisaatio on aikamme taloudellinen merkkitapaus. – – Se tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia miljardeille ihmisille kautta maailman.” (MARTIN WOLF, TALOUSTOIMITTAJA)

”Me maapallon ihmiset olemme yksi suuri perhe. Uusi aikakausi tuo tullessaan uusia haasteita ja uusia maailmanlaajuisia ongelmia, joita ovat ympäristökatastrofit, luonnonvarojen ehtyminen, veriset selkkaukset ja köyhyys.” (EDUARD ŠEVARDNADZE, GEORGIAN PRESIDENTTI)

JOULUKUUSSA 1999 Seattlessa Yhdysvalloissa pidetty Maailman kauppajärjestön kokous häiriintyi mellakoinnin vuoksi. Poliisit yrittivät palauttaa järjestyksen kyynelkaasun, kumiluotien ja pippurisumutteen avulla. Satoja mielenosoittajia pidätettiin.

Mikä sai aikaan Seattlen mellakan? Koko joukko huolenaiheita, jotka liittyivät työpaikkojen häviämiseen, ympäristöön ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Yksinkertaisesti ilmaistuna mielenosoittajat kuitenkin pelkäsivät globalisaation vaikutusta ihmisiin ja maapalloon.

Heidän pelkonsa eivät ole hälvenneet. Vuoden 1999 jälkeen globalisaation vastaiset mielenosoitukset ovat muuttuneet entistä suuremmiksi ja kiihkeämmiksi. Toisinaan maailman johtajat pyrkivät nykyään pitämään huippukokouksensa syrjäisissä paikoissa, joissa mielenosoittajien on vaikeampi häiritä niitä.

Kaikki eivät tietenkään pidä globalisaatiota uhkana. Samalla kun jotkut katsovat sen olevan kaiken pahan alku ja juuri, toisten mielestä se on lääke useimpiin maailman ongelmiin. Enemmistölle ihmisistä, joista monilla on vain hämärä käsitys globalisaatiosta, käynnissä oleva kiistely voi tuntua merkityksettömältä. Mutta olipa näkemyksesi mikä hyvänsä, globalisaatio vaikuttaa sinuun, ja luultavasti tunnet sen vaikutuksen jopa voimakkaammin tulevaisuudessa.

Mitä globalisaatiolla oikeastaan tarkoitetaan?

Jotkut tarkoittavat ”globalisaatiolla” eli maailmanlaajuistumisella ihmisten ja valtioiden lisääntyvää riippuvuutta toisistaan. Tämä suuntaus on voimistunut tavattomasti kuluneen kymmenen vuoden aikana, mihin on pitkälti ollut syynä tekniikan nopea kehittyminen (ks. sivun 5 tekstiruutua). Tuona aikana maailmaa jakaneet kylmän sodan aikaiset leirit ovat hävinneet käytännössä kokonaan, kaupankäynnin esteitä on poistunut, maailman tärkeimmät rahoitusmarkkinat ovat yhdentyneet ja matkailu on halventunut ja helpottunut.

Lisääntyvä maailmanlaajuinen yhdentyminen on vaikuttanut monin tavoin talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja ympäristöön. Valitettavasti vaikutus voi toisinaan olla kielteinen. Yhdistyneiden kansakuntien  ”Inhimillisen kehityksen raportti 1999” selittää: ”Eri puolilla maailmaa elävät ihmiset on liitetty yhteen entistä perinpohjaisemmin, intensiivisemmin ja suoremmin. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ja antaa uutta voimaa hyvälle ja pahalle.” Kuten monilla muillakin ihmisen aikaansaannoksilla, globalisaatiollakin on sekä hyvät että huonot puolensa.

Toiveita vauraammasta maailmasta

Globalisaatio ”on rikastuttanut maailmaa tieteellisesti ja kulttuurisesti ja hyödyttänyt monia ihmisiä taloudellisesti”, sanoo taloustieteen nobelisti Amartya Sen. Edellä mainittu YK:n raportti sanoo, että globalisaatio ”antaa suunnattomat mahdollisuudet köyhyyden poistamiseen 21. vuosisadalla”. Optimismi johtuu globalisaatiota seuranneesta tavattomasta vaurastumisesta. Maailman keskivertoperheen tulot ovat kolme kertaa suuremmat kuin 50 vuotta sitten. *

Lisäksi jotkut analyytikot ajattelevat, että valtiot ovat taloudellisen yhdentymisen vuoksi haluttomampia käymään sotia. Thomas L. Friedman sanoo kirjassaan The Lexus and the Olive Tree, että globalisaatio ”vähentää sotimishaluja ja lisää sotaan ryhtymisen kustannuksia useammilla tavoilla kuin on tapahtunut milloinkaan aiemmin nykyhistoriassa”.

Ihmisten välisen vuorovaikutuksen kasvu voi myös lisätä maailmanlaajuista solidaarisuutta. Jotkin ihmisoikeusjärjestöt ovat kyenneet edistämään tehokkaasti päämääriään hyödyntämällä Internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi maamiinoja koskeva kansainvälinen sopimus saavutettiin vuonna 1997 osittain siksi, että eri puolilla maailmaa olevat tukiryhmät saatiin liikkeelle sähköpostin avulla. Tällaista ruohonjuuritason hyödyntämistä kiiteltiin ”uutena tapana harjoittaa kansainvälistä diplomatiaa. Maailmanlaajuista humanitaarista kriisiä ratkoivat läheisessä yhteistyössä hallitukset ja tavallinen kansa.”

Myönteisistä saavutuksista huolimatta monet pelkäävät edelleen, että globalisaatiosta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Erojen pelätään kasvavan

Globalisaatiossa huolestuttaa ehkä eniten se, että se on leventänyt rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. Vaikka varallisuus on epäilemättä karttunut maailmanlaajuisessa mitassa, se on keskittynyt yhä harvempiin käsiin ja yhä harvempiin maihin. Maailman 200 rikkaimmalla ihmisellä on enemmän netto-omaisuutta kuin on yhteensä tuloja 40 prosentilla maapallon väestöstä eli noin 2,4 miljardilla ihmisellä. Ja samalla kun palkat nousevat rikkaissa maissa, keskimääräiset ansiot ovat kymmenen viime vuoden aikana todellisuudessa pienentyneet 80 köyhässä maassa.

Hyvin olennainen huolenaihe on myös ympäristö. Taloudellista globalisaatiota ovat edistäneet markkinavoimat, joita ei kiinnosta maapallon suojeleminen vaan voitot. Maailman Luonnon Säätiön Indonesian osaston johtaja Agus Purnomo selittää pulmallista tilannetta: ”Me kilpailemme jatkuvasti kehityksen kanssa. – – Pelkäänpä, että kymmenen vuoden kuluttua olemme kaikki  ympäristötietoisia, mutta silloin ei ole enää mitään suojeltavaa.”

Ihmiset pelkäävät myös työpaikkojensa puolesta. Niin työpaikat kuin ansiotkin käyvät yhä epävarmemmiksi, kun kansainväliset fuusiot ja kiihkeä kilpailu painostavat yhtiöitä tehostamaan toimintaansa. Ehkä tuottavuuden parantamisesta kiinnostuneen yhtiön kannattaa palkata ja irtisanoa työntekijöitä kulloisenkin markkinatilanteen mukaan, mutta yksityisen ihmisen elämään sillä on tuhoisa vaikutus.

Rahoitusmarkkinoiden globaalistumiseen liittyy toinenkin epävarmuustekijä. Kansainväliset sijoittajat saattavat upottaa valtavia rahasummia kehitysmaihin, mutta myöhemmin, kun talousnäkymät synkkenevät, he voivat yhtäkkiä siirtää rahansa pois. Tällainen massiivinen rahojen siirto voi syöstä maan toisensa jälkeen talouskriisiin. Itä-Aasiassa vuonna 1998 aiheutuneen rahakriisin vuoksi 13 miljoonaa ihmistä menetti työpaikkansa. Indonesiassa nekin, jotka saivat pitää työpaikkansa, havaitsivat reaalipalkkansa huvenneen puoleen entisestä.

On siis ymmärrettävää, että globalisaatio herättää sekä pelkoja että toiveita. Onko sinun syytä pelätä globalisaatiota, vai voitko odottaa vaurastuvasi sen ansiosta? Antaako globalisaatio aihetta suhtautua tulevaisuuteen myönteisesti? Näitä kysymyksiä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 3]

Maailman 200 rikkaimmalla ihmisellä on enemmän netto-omaisuutta kuin on yhteensä tuloja 40 prosentilla maapallon väestöstä

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 5]

TEKNIIKKA GLOBALISAATION TAUSTALLA

Kymmenen viime vuoden aikana tekniikka on mullistanut tietoliikenteen. Yhteyden saaminen ihmisiin ja tiedon hankinta on tullut nopeammaksi, halvemmaksi ja helpommaksi, onpa kohteena melkein mikä tahansa maailmankolkka.

TELEVISIO Useimmilla ihmisillä on nykyään mahdollisuus katsoa televisiota, vaikka he eivät omistaisikaan sitä. Vuonna 1995 oli jokaista tuhatta maailman asukasta kohti 235 televisiota, lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1980. Syrjäisissä paikoissa asuvat ihmiset eivät tarvitse muuta kuin pienen satelliittiantennin voidakseen vastaanottaa lähetyksiä eri puolilta maailmaa. ”Yksikään maa ei nykyään voi todella eristäytyä maailmanlaajuisesta mediasta”, toteaa kansantaloustieteen professori Francis Fukuyama.

INTERNET Internet-yhteyden hankkii joka viikko noin 300000 uutta käyttäjää. Vuonna 1999 arvioitiin, että vuoteen 2001 mennessä Internet-yhteys on 700 miljoonalla ihmisellä. Kirjoittaja Thomas L. Friedman selittää: ”Niinpä koskaan aiemmin maailman historiassa ei yhtä moni ihminen ole voinut saada tietoa yhtä monen muun ihmisen elämästä, tuotteista ja ajatuksista.”

PUHELIN Valokaapelit ja satelliittiverkot ovat pienentäneet rajusti puhelujen hintoja. Vuonna 1930 kolmen minuutin puhelu New Yorkista Lontooseen maksoi 245 dollaria, mutta vuonna 1999 enää vain 35 senttiä. Langattomien verkkojen ansiosta matkapuhelin on nykyään yhtä yleinen kuin tietokone. Vuoteen 2002 mennessä matkapuhelinta käyttäviä ihmisiä arvioidaan olevan miljardi, ja monet heistä pääsevät puhelimellaan Internetiin.

MIKROPIIRI Kaikki edellä mainitut mahdollisuudet, joita parannellaan jatkuvasti, perustuvat mikropiirin käyttöön. Yli 30 viime vuoden aikana mikropiirien laskentakyky on kaksinkertaistunut puolentoista vuoden välein. Koskaan aiemmin ei ole voitu varastoida yhtä paljon informaatiota yhtä pieneen tilaan.