Nuoret kysyvät:

Miten voin löytää hyvän asuintoverin?

”Ilman asuintovereita en olisi mitenkään pystynyt palvelemaan kokoaikaisena evankelistana ja samalla maksamaan vuokraa ja muita kuluja.” (Lynn) *

KUN nuoret lähtevät kotoa, he usein yllättyvät huomatessaan, miten paljon eläminen maksaa. Monille yksi tapa selviytyä korkeista elinkustannuksista on jakaa kustannukset yhden tai useamman asuintoverin kanssa.

Kuten tämän palstan aiemmassa kirjoituksessa osoitettiin, asuminen jonkun, varsinkin ventovieraan ihmisen, kanssa voi kuitenkin olla hyvin haastavaa. * Tämä pitää paikkansa jopa niistä nuorista kristityistä, jotka asuvat yhdessä voidakseen palvella kokoaikaisina evankelistoina. Mikäli harkitset asumista jonkun kanssa, niin onpa oma tilanteesi millainen tahansa, sinun on järkevää osoittaa ”käytännöllistä viisautta” tuon henkilön valinnassa (Sananlaskut 3:21). *

Huonon seuran vaarat

Monet nuoret aikuiset etsivät tietoja mahdollisista asuintovereista ilmoitustauluilta, sanomalehtien pikkuilmoituksista ja Internetistä. Näissä tietolähteissä on kuitenkin nuorten kristittyjen kannalta vaarallisia salakuoppia. Niiden kautta tapaat todennäköisesti ihmisiä, joilla ei ole samanlaista vakaumusta eikä samanlaisia moraalikäsityksiä eikä mittapuita kuin sinulla. Onko ahdasmielistä tai epäsosiaalista haluta asua vain sellaisen ihmisen kanssa, jolla on sama vakaumus kuin sinulla? Ei, vaan se on viisautta. Itse Raamattu varoittaa: ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Korinttilaisille 15:33.)

Ajattele nuoren naisen, Leen, kokemusta. Hän ei ollut vielä kastettu kristitty, kun hän muutti opiskelija-asuntolaan. ”Se oli vaarallinen ympäristö”, hän kertoo. ”Jotkut tytöt tapasivat kotiin tullessaan asuintoverinsa harrastamasta seksiä.” Siellä asuminen alkoi pian vaikuttaa kielteisesti Leen hengellisyyteen. ”Suurin osa kristillisistä kokouksista jäi väliin”, hän myöntää. Ei ollut mikään yllätys, että hänen käytöstapansa huononivat vähitellen. ”Eräänä päivänä huomasin kiroilevani, jolloin yksi tyttö sanoi: ’Hyväksyykö Jehova tuon?’” Se oli nöyryyttävää! Onneksi Lee jätti tuon epäterveen ympäristön ja alkoi edistyä hengellisesti. Hänen kokemuksensa valaisee niitä vaaroja, joita on sellaisten ihmisten kanssa asumisessa, jotka eivät kunnioita samoja mittapuita kuin sinä.

Sopivien asuintoverien löytäminen

Mistä voisit etsiä heitä? Aloita omasta Jehovan todistajien seurakunnastasi. On kiinnostavaa, että kokoaikaiset evankelistat tapaavat  usein toisia hengellismielisiä nuoria eri kouluissa ja kokouksissa, joita pidetään nimenomaan kokoaikaisille saarnaajille. * Vanhemmat, paikallisen seurakunnan vanhimmat, matkavalvojat ja muut voivat myös olla avuksi; he saattavat tuntea joitakuita nuoria, jotka voisivat olla sopivia asuintovereita.

Hyvä keino voi myös olla suusanallinen tiedottaminen. Mitä useammalle kerrot tarpeestasi, sitä todennäköisemmin saat tuloksia (Saarnaaja 11:6). Ennen kaikkea pyydä Jehovalta apua asuintoverin etsimisessä ja luota siihen, että hän siunaa ponnistelusi (1. Johanneksen kirje 5:14, 15).

Taustatietojen hankkiminen

Kun olet löytänyt mahdollisen asuintoverin, saatat olla innokas muuttamaan pian hänen kanssaan yhteen. Mutta on viisasta hankkia ensin joitakin taustatietoja. Kertovatko hänen seurakuntansa ’veljet hänestä hyvää’? (Apostolien teot 16:1, 2.) Ehkä sinä ja vanhempasi voitte puhua suoraan joidenkuiden sellaisten hengellisesti pätevien ystävien kanssa, jotka tuntevat hänet. Voisitte kysyä: Millainen maine hänellä on? Onko hän tunneperäisesti ja hengellisesti vakaa? Osallistuuko hän saarnaamistyöhön, ja vastaako hän kokouksissa? Onko hän tunnettu rehdistä käytöksestä?

Muista, että ”viisaiden kanssa vaeltava viisastuu” (Sananlaskut 13:20). ”Asuintoverini on hyvin hengellismielinen”, sanoo David. ”Se auttaa minua pysymään hengellisenä.” Renee, jolla on ollut useita asuintovereita, sanoo samoin: ”Jotkut asuintoverini ovat ehdottaneet, että lukisimme yhdessä luvun Raamatusta joka ilta. Koska omat perheenjäseneni eivät olleet todistajia, meillä ei koskaan tutkittu Raamattua yhdessä perheenä. Sen vuoksi minusta oli aivan mahtavaa, että meillä oli tavallaan perhetutkistelu asuintovereitteni kanssa.” Sellainen asuintoveri, joka sinun tavallasi rakastaa hengellisiä asioita, voi olla todellinen siunaus.

Avoin keskustelu

Seuraavaksi tavatkaa toisenne ja keskustelkaa asioista. Tällaiset keskustelut voivat auttaa  sinua saamaan selville, sopivatko persoonallisuutenne yhteen. Eräässä tutkimuksessa, josta kerrottiin Communication Research Reports -lehdessä, ilmeni sellainen kiinnostava seikka, että viestintätavoiltaan samanlaiset ihmiset ”olivat tyytyväisimpiä asuintoveriinsa ja pitivät hänestä eniten”. Jos siis olet avoin, seurallinen ja ulospäin suuntautuva, saatat kokea vaikeaksi asua jonkun sulkeutuneen, hiljaisen ja yksinään viihtyvän ihmisen kanssa.

Vaikket haluakaan aloittaa mitään poliisikuulustelua, voi olla hyödyllistä keskustella mahdollisen asuintoverisi lähitavoitteista ja suunnitelmista. Onko hänellä tavoitteena edistyä hengellisesti, vai haluaako hän vain paeta kotona vallitsevaa kireää tilannetta? Lynn viittaa erääseen toiseen ongelmaan, joka voi syntyä: ”Minulla oli asuintoveri, joka seurusteli, ja hänen poikaystävänsä oli meillä koko ajan, myöhään iltaan asti.” Lynnin mielestä näiden kahden väliset hellyydenosoitukset olivat sopimattomia ja häiritseviä. Tällaiset pulmat voidaan toisinaan kuitenkin välttää, jos sovitaan etukäteen joistakin perussäännöistä. Renee sanoo esimerkiksi: ”Meillä oli sellainen sääntö, että pojat eivät saaneet olla meillä enää tietyn kellonajan jälkeen.” Olisi myös hyvä, jos molemmat sopisivat, etteivät he ole koskaan kahdestaan huoneessa tai asunnossa jonkun vastakkaista sukupuolta olevan kanssa.

Voisi olla hyvä keskustella myös harrastuksista, mieltymyksistä ja musiikkimausta. ”Haluaisin asua jonkun sellaisen kanssa, joka pitäisi samanlaisista asioista kuin minä, joka olisi luonteeltaan samanlainen kuin minä ja joka tykkäisi tehdä samanlaisia asioita kuin minä”, sanoo Mark. Erilainen maku ei toki välttämättä sulje pois yhdessä asumista. Asian ydin on se, kuinka joustavia te molemmat olette ja oletteko halukkaita sietämään erilaisuutta ja mukautumaan toistenne näkemyksiin.

Lee ehdottaa: ”Sinun pitäisi myös kysyä, mitä toinen odottaa yhdessä asumiselta. Jotkut odottavat sinun olevan hänen paras kaverinsa. Minä taas en ole kiinnostunut sellaisesta.” David sanoo samoin: ”Pidän sellaisesta asuintoverista, jonka kanssa voin tehdä asioita, mutta joka ei ajattele, että hänen pitäisi roikkua mukana aina, kun haluan tehdä jotain muiden ihmisten kanssa.” Ota myös puheeksi, haluaako mahdollinen asuintoverisi olla myös toverisi evankelioimistyössä vai onko hänellä muita suunnitelmia, kuten palveleminen vieraskielisessä seurakunnassa.

Älä myöskään sivuuta kysymyksiä ruoanlaitosta (osaako kumpikin laittaa ruokaa?), kotitöiden jakamisesta, henkilökohtaisten laitteiden käyttämisestä, komerotilasta, huonekaluista, varastotilasta ja lemmikkieläimistä. Kun näistä keskustellaan avoimesti etukäteen, voidaan estää väärinymmärryksiä ja välttää loukkaamasta toisen tunteita. Sananlaskujen 20:18 sanoo: ”Neuvon avulla vahvistuvat suunnitelmat lujiksi.”

”Säädyllisesti ja järjestelyn mukaan”

Yksi hyödyllinen periaate esitetään Luukkaan 14:28:ssa, missä kannustetaan ’laskemaan kustannukset’. Yrittäkää selvittää, kuinka suuret elinkustannuksenne ovat. Paljonko menee vuokraan? Ruokaan? Sähköön ja muihin kuluihin? Onko teillä yhteinen puhelin? Jos on, niin miten jaatte puhelinlaskun? ”Varmistautuisin ehdottomasti siitä, että tyttö kykenee hoitamaan oman osansa kuluista, ennen kuin ottaisin hänet asuintoverikseni”, sanoo Lynn. Internetissä julkaistava aikakauslehti The Next Step esittää seuraavan asianmukaisen havainnon: ”Asuintoverit, jotka eivät maksa osaansa vuokrasta tai ruoasta – – tai saavat aikaan suuria sähkö- tai vesilaskuja, aiheuttavat tarpeetonta stressiä.”

”Joskus kyse ei ole summan suuruudesta”, sanoo Renee, ”vaan ajankohdasta!” Hän selittää: ”Meidän on maksettava vuokramme kuukauden kolmanteen päivään mennessä. Mutta toisinaan asuintoveri lähtee viikonloppumatkalle ennen kuin on maksanut osuutensa, ja minun täytyy pyytää vuokraisännältämme anteeksi.” On siis selvästikin viisasta tehdä kaikki ”säädyllisesti ja järjestelyn mukaan” eikä jättää tärkeitä asioita sattuman varaan (1. Korinttilaisille 14:40). Usein on parasta kirjoittaa sopimukset paperille.

Kun olet harkitseva ja järkevä, löydät todennäköisemmin asuintoveriksesi henkilön, joka koituu siunaukseksi eikä vaikeuksien aiheuttajaksi. Entä jos sittenkin syntyy ongelmia ja persoonallisuudesta johtuvia kiistoja? Käsittelemme tällaisia tilanteita tulevassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 26]

Siinä, että asuu sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät noudata Raamatun moraaliperiaatteita, on omat vaaransa

[Kuva s. 26]

Ennen kuin sovitte yhdessä asumisesta, tavatkaa toisenne ja keskustelkaa tärkeistä kysymyksistä