Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Suojele kuuloasi!

Suojele kuuloasi!

Suojele kuuloasi!

”Yli 120 miljoonalla ihmisellä maailmassa on kuulovamma.” (Maailman terveysjärjestö)

KUULO on lahja, jota tulee vaalia. Iän myötä se vähitellen heikkenee. Huononemista tuntuu nopeuttavan nyky-yhteiskunta, joka tuottaa paljon ja monenlaista ääntä ja melua. Muuan yhdysvaltalaisessa kuurojen instituutissa (Central Institute for the Deaf, St. Louis, Missouri) työskentelevä vanhempi tutkija sanoi: ”Noin 75 prosenttia keskivertoamerikkalaisen kuulon heikkenemisestä johtuu siitä, mille hän on altistanut korvansa elämänsä aikana, ei pelkästään ikääntymisestä.”

Lyhytkestoinen altistuminen voimakkaille äänille voi vahingoittaa sisäkorvan herkkiä rakenteita. Useammin kuulon heikkeneminen johtuu kuitenkin ”meluisien työpaikkojen, meluisien harrastusten, meluisan vapaa-ajan kasautuvasta vaikutuksesta”, sanoi korvalääkäri Margaret Cheesman. Miten kuuloa voi suojella? Asia on helpompi ymmärtää, jos tietää jotakin kuulon mekanismista.

Ääniä ympärillämme

Elinympäristömme tuntuu muuttuvan yhä meluisammaksi. Monet joutuvat koko päivän kuuntelemaan enemmän tai vähemmän voimakkaita ääniä katuliikenteen melusta työpaikan sähkökäyttöisten työvälineiden meteliin.

Joskus pahennamme tilannetta lisäämällä laitteiden äänenvoimakkuutta. Musiikkia kuunnellaan usein kuulokkeilla, jotka on yhdistetty kannettavaan CD- tai kasettisoittimeen. Kanadalaisen muusikkojen klinikan perustajiin kuuluvan Marshall Chasinin mukaan Kanadassa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että nuorten kuulo heikkenee yhä enemmän, koska he kuuntelevat musiikkia kuulokkeilla äänenvoimakkuus säädettynä kovalle.

Mikä sitten on liian kovaa? Ääntä kuvaillaan kolmella suureella: kestolla, taajuudella ja voimakkuudella. Kesto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka kauan ääni kuuluu. Taajuutta mitataan värähdyksinä sekunnissa eli hertseinä. Normaali, terve korva kuulee äänen, jonka taajuus on 20–20000 värähdystä sekunnissa.

Äänen voimakkuutta mitataan desibeleinä (dB). Normaalin puheen voimakkuus on noin 60 desibeliä. Kuulo-opin asiantuntijat sanovat, että mitä pitempään ihminen joutuu olemaan yli 85 desibelin melussa, sitä enemmän kuulo lopulta heikkenee. Mitä voimakkaampi ääni, sitä nopeammin se vahingoittaa kuuloa. Newsweek-lehti kirjoitti: ”Korva kestää hyvin kaksi tuntia sähköporan ääntä (100 dB) mutta ei puolta tuntia kauempaa meluisaa videopelihallia (110 dB). Jokainen 10 desibelin kasvu vastaa 10 kertaa kovempaa meteliä.” Kokeet vahvistavat, että ääni alkaa aiheuttaa kipua noin 120 desibelissä. Käsittämätöntä kyllä, jotkin kotikäyttöön tarkoitetut stereolaitteet voivat tuottaa ääntä, joka ylittää 140 desibelin tason! (Ks. oheista tekstiruutua.)

Jotta ymmärtäisimme, miksi voimakkaat äänet voivat vaurioittaa kuuloa, katsomme nyt, mitä tapahtuu, kun ääniaallot saapuvat korvaan.

Korvan toiminta

Pehmeä korvalehti on suunniteltu sen muotoiseksi, että se kerää ääniaaltoja ja suuntaa ne korvakäytävään, jota pitkin ne saapuvat tärykalvolle. Ääniaallot saavat tämän kalvon värähtelemään, mikä vuorostaan panee välikorvan kolme luuta värähtelemään. Seuraavaksi värähtely siirtyy sisäkorvaan, luun sisällä sijaitsevaan nesteen täyttämään sokkeloon. Täällä värähtelyt siirtyvät eteenpäin kotilon muotoisen simpukan nesteessä. Nesteen liike saa aikaan sen, että simpukassa olevien karvasolujen värekarvat synnyttävät hermoimpulsseja. Impulssit välittyvät aivoihin, missä ne tulkitaan ääneksi.

Limbisen järjestelmän avulla aivot päättävät, mihin ääniin pitää kiinnittää huomiota ja mitkä voi sivuuttaa. Esimerkiksi äiti ei ehkä tietoisesti kuuntele leikkivän lapsen normaaleja ääniä mutta reagoi heti hätähuutoon. Kaksi korvaa mahdollistaa kuulemisen stereona, mikä on erittäin hyödyllistä. Näin erotamme, mistä suunnasta äänet tulevat. Puhetta kuullessamme aivot pystyvät kuitenkin ymmärtämään vain yhden viestin kerrallaan. Kirjassa The Senses sanotaan: ”Tämän vuoksi ihmiset eivät voi puhelimessa keskustellessaan kovin helposti tajuta, mitä vieressä oleva ihminen sanoo.”

Melu vaurioittaa kuuloa

Sitä miten kovat äänet voivat vaurioittaa kuuloa, voidaan valaista seuraavalla kuvauksella. Eräässä työturvallisuutta käsittelevässä raportissa sisäkorvan karvasoluja verrataan pellolla kasvavaan vehnään ja korvaan tulevaa ääntä tuuleen. Lempeä tuuli – kuten hiljainen ääni – liikuttaa vehnänkorsien kärkiä mutta ei vahingoita korsia. Kun tuulen voimakkuus kasvaa, korsiin kohdistuva painekin kasvaa. Äkillinen, erittäin voimakas tuuli tai heikompi mutta pitkäkestoinen tuuli voi turmella ja tuhota ne.

Melu vaikuttaa samalla tavalla sisäkorvan pikkuruisiin, herkkiin karvasoluihin. Äkillinen, kova paukaus voi repiä sisäkorvan kudoksia ja jättää arpia, jotka heikentävät kuuloa pysyvästi. Lisäksi jatkuva, vaarallisen voimakas melu voi vaurioittaa pysyvästi karvasoluja. Vaurioituneet karvasolut eivät uusiudu. Tästä voi seurata tinnitusta eli korvissa tai päässä kuuluvaa surinaa, soimista tai suhinaa.

Suojele kuuloasi

Kuulo voi heiketä perinnöllisten syiden tai tapaturman vuoksi, mutta voimme silti tehdä jotain suojellaksemme tätä kallisarvoista aistia ja säilyttääksemme hyvän kuulon mahdollisimman pitkään. On hyvä tietää jo etukäteen, mikä kuuloa voi vahingoittaa. Eräs kuulo-opin asiantuntija sanoi, että toimiin ryhtyminen vasta ongelmien ilmaantumisen jälkeen on samaa kuin laittaisi aurinkovoidetta vasta ihon palamisen jälkeen.

Usein olennaista on, miten kuuntelemme, eikä niinkään, mitä kuuntelemme. Jos esimerkiksi käyttää stereokuulokkeita, äänenvoimakkuuden voi säätää sellaiseksi, että ympäristön äänet kuuluvat vielä läpi. Jos stereot ovat autossa tai kotona niin kovalla, että tavallinen puhe hukkuu äänen alle, ääni voi hyvinkin myös vahingoittaa kuuloa. Asiantuntijat varoittavat, että pari kolme tuntia 90 desibelin melussa voi vaurioittaa korvia. Melussa suositellaan käytettäväksi korvatulppia tai muita suojaimia.

Vanhempien on hyvä muistaa, että lasten kuulo on herkempi vahingoittumaan kuin aikuisten. Äänekkäät lelut saattavat olla vaarallisia – helistimestäkin voi lähteä jopa 110 desibelin ääni!

Korvat ovat pieni, herkkä ja ihmeellinen elin. Niillä voimme kuulla meitä ympäröivän maailman monenlaiset, kauniit äänet. Tämä kallisarvoinen lahja on varmasti suojelemisen arvoinen.

[Tekstiruutu s. 20]

Tavallisten äänten keskimääräisiä voimakkuuksia

• Hengitys – 10 desibeliä

• Kuiskaus – 20 desibeliä

• Keskustelu – 60 desibeliä

• Ruuhkaliikenne – 80 desibeliä

• Tehosekoitin – 90 desibeliä

• Juna – 100 desibeliä

• Moottorisaha – 110 desibeliä

• Suihkukone – 120 desibeliä

• Haulikon laukaus – 140 desibeliä

[Tekstiruutu s. 21]

Kuulosi voi olla heikkenemässä jos

• sinun täytyy lisätä radion tai television äänenvoimakkuutta toisten mielestä liian suureksi

• pyydät jatkuvasti toisia toistamaan sanansa

• joudut höristämään korvia, nojautumaan eteenpäin tai kääntämään päätä voidaksesi kuulla, mitä sinulle sanotaan

• sinun on vaikea kuulla kokouksissa tai silloin kun on taustamelua, kuten juhlissa tai vilkkaissa myymälöissä

• joudut usein kysymään muilta, mitä sanottiin

[Kaavio s. 20]

(Ks. painettu julkaisu)

Korvalehti

Välikorvan kolme luuta

Tärykalvo

Simpukka

Aivoihin johtavia hermoja