Voiko globalisaatio todella ratkaista ongelmamme?

”Maailmanlaajuinen yhteisömme ei ole ihanteellinen, kuten eivät useimmat muutkaan yhteisöt; siinä on monia puutteita. Kaikkia sen asukkaita ei kohdella oikein; heillä kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Miljoonat ovat niin köyhiä, että he eivät edes ajattele kuuluvansa johonkin yhteisöön.” (”OUR GLOBAL NEIGHBOURHOOD”)

FATIMA, suuren afrikkalaiskaupungin asukas, pitää itseään onnekkaana. Onhan hänellä ainakin jääkaappi. Hänen perheensä koti on kuitenkin pelkkä peltihökkeli, joka on pystytetty kolmen marmorihaudan viereen. Hän asuu puolen miljoonan muun ihmisen kanssa valtavalla hautausmaalla. Ja sekin alkaa käydä ahtaaksi. Hän valittaa: ”Liian monet muuttavat tänne, varsinkin näihin hautoihin.”

Noin 15 kilometrin päässä Fatiman kodista on ylellinen asuinkompleksi, jossa on hienoja ravintoloita ja 27-reikäinen golfkenttä. Yksi kierros golfia maksaa enemmän kuin tässä Afrikan maassa saadaan keskimäärin kuukaudessa palkkaa asukasta kohti. Kaupunki on aina kärsinyt köyhyydestä, mutta golfkentät – eliitin symbolit – ovat jotain uutta, ja ne herättävät ärtymystä. ”Maailmanlaajuisessa yhteisössämme” loisto ja kurjuus ovat vaikea yhdistelmä.

Jemenin karussa maastossa Lähi-idässä kiemurtelee Wadi Hadramaut, vanha karavaanitie, jonka reitillä on siellä täällä ikivanhoja kaupunkeja. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että aika on pysähtynyt tässä syrjäisessä laaksossa. Mutta ulkoinen vaikutelma voi pettää. Läheisessä Saywūnin kaupungissa museo on palkannut erään korkeakoulututkinnon suorittaneen naisen tekemään sille WWW-sivuston, johon luetteloidaan kaikki sen kalleudet. Vaikka nainen on paikkakuntalainen, hän on opiskellut Ohiossa Yhdysvalloissa.  Nykyään sekä ihmiset että mielipiteet voivat liikkua ympäri maailmaa tavalla, joka ei ole aiemmin ollut mahdollista.

Parintuhannen kilometrin päässä lännessä, Saharassa, kolme kuorma-autoa matelee syrjäistä tietä etelään. Mashala, yksi kuljettajista, selittää kuljettavansa televisioita, videonauhureita ja satelliittiantenneja. Hän itse pysyy maailman tapahtumien tasalla katselemalla amerikkalaisia uutislähetyksiä. Hän kertoo, että hänen kaupungissaan kaikilla on satelliittiantenni. Maapallolla on harvoja paikkoja, joita maailmanlaajuinen media ei tavoita.

Jatkuva, maailmanlaajuinen ihmisten, ajatusten, uutisten, rahan ja tekniikan virta on luonut maailmanlaajuisen yhteisön, joka voi hyödyttää ihmisiä. Globalisaation ansiosta Jemen voi tehdä tunnetuksi kulttuuriaan ja Mashala voi ansaita kolmiviikkoisesta matkastaan jopa yli 3 000 euroa. Rahaa ei kuitenkaan heru kaikille. Fatima ja hänen naapurinsa näkevät muutamien nauttivan globalisaation hyödyistä, kun taas he itse ovat juuttuneet köyhyyteen.

Maailmanlaajuinen yhteisö on kaikkea muuta kuin ihanteellinen, mutta nykyistä suuntausta ei luultavasti voi kääntää päinvastaiseksi. Tulevatko ihmiset luopumaan televisioistaan, heittämään pois matkapuhelimensa, hävittämään tietokoneensa ja lopettamaan ulkomaanmatkat? Yrittävätkö valtiot tulevaisuudessa eristäytyä täysin muusta maailmasta poliittisesti ja taloudellisesti? Mitä todennäköisimmin eivät. Kukaan ei halua luopua globalisaation tuomista eduista. Entä miten on siitä aiheutuvien ongelmien laita? Ne herättävät yhä enemmän pelkoa ja vaikuttavat kaikkien elämään. Tarkastellaanpa lyhyesti muutamia globalisaation vakavia haittapuolia.

Levenevä kuilu

Varallisuus ei ole koskaan jakautunut tasapuolisesti maapallon asukkaille, mutta globaali talous on leventänyt rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. Jotkin kehitysmaat ovat kylläkin hyötyneet sulautumisesta maailman talouteen. Asiantuntijat sanovat, että kymmenen viime vuoden aikana on köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten määrä vähentynyt Intiassa 39 prosentista 26 prosenttiin ja että suuntaus on ollut samanlainen koko Aasian alueella. Erään tutkimuksen mukaan vuonna 1998 noin yhdellä eurolla päivässä eli vain 15 prosenttia Itä-Aasian väestöstä, kun taas kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 27 prosenttia. Kuva ei ole kuitenkaan näin ruusuinen kaikkialla maailmassa.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja joillakin muilla kehitysalueilla ansiot ovat todellisuudessa pienentyneet 30 viime vuoden aikana. ”Kansainvälinen yhteisö – – sallii sen, että lähes kolme miljardia ihmistä – melkein puolet maailman väestöstä – elää korkeintaan kahdella dollarilla päivässä ennennäkemättömien  rikkauksien maailmassa”, huomauttaa YK:n pääsihteeri Kofi Annan. Yksi suurimpia syitä näin valtaviin yhteiskunnallisiin eroihin on taloudellinen omanvoitonpyynti. ”Kaikkialla maailmassa yksityiset rahoitusmarkkinat jättävät äärimmäisen köyhät oman onnensa nojaan”, selittää Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri Larry Summers. ”Pankkien valtavirta ei hakeudu köyhiin yhteisöihin – koska siellä ei ole rahaa.”

Rikkaiden ja köyhien väliset suunnattomat tuloerot erottavat toisistaan ihmisiä ja jopa maita. Jonkin aikaa sitten Yhdysvaltojen varakkaimmalla miehellä oli enemmän rikkauksia kuin oli yhteensä netto-omaisuutta yli sadalla miljoonalla hänen maanmiehellään. Globalisaatio on myös helpottanut rikkaiden monikansallisten yhtiöiden kasvua. Joidenkin tuotteiden osalta nämä yhtiöt ovat käytännöllisesti katsoen vallanneet maailmanmarkkinat. Esimerkiksi vuonna 1998 vain kymmenen yhtiötä hallitsi 86:ta prosenttia televiestintäalasta, joka oli tuolloin 295 miljardin euron liiketoimintaa. Monikansallisten yhtiöiden taloudellinen vaikutusvalta ylittää usein hallitusten vaikutusvallan, ja, kuten ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoo, ”ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet eivät ole etusijalla niiden suunnitelmissa”.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat ymmärrettävästi huolissaan varallisuuden keskittymisestä muutamien hyväosaisten käsiin. Haluaisitko sinä elää yhteisössä, jossa rikkain viidennes ansaitsee 74 kertaa enemmän kuin köyhin viidennes? Ja televisiota saadaan kiittää siitä, että maailman köyhyydessä elävä viidennes tietää varsin hyvin, miten heidän rikkaat lajitoverinsa elävät, ja havaitsee samalla, ettei se juuri voi parantaa osaansa. Sellainen on maailmanlaajuinen yhteisömme. Tällainen räikeä epäoikeudenmukaisuus kylvää maailmanlaajuisessa yhteisössämme selvästikin levottomuuden ja pettymyksen siemeniä.

Kulttuurin globalisaatio

Huolta aiheuttaa myös kulttuurin ja lisääntyvien materialististen arvojen välinen ristiriita. Ajatustenvaihdolla on tärkeä sija globalisaatiossa, eikä mikään havainnollista tätä ilmiötä paremmin kuin Internet. Valitettavasti Internetissä ei edistetä ainoastaan hyödyllistä tiedonvälitystä, kulttuuria ja kaupankäyntiä. Joillakin WWW-sivuilla esitetään pornografista aineistoa ja rasistisia ajatuksia tai harjoitetaan uhkapeliä. On sellaisiakin sivuja, joilla neuvotaan, miten rakentaa kotitekoinen pommi. Thomas L. Friedman sanookin: ”Internetissä voi joutua vaikeuksiin vain muutamalla hiiren painalluksella. Siellä voi päätyä kenenkään estämättä tai valistamatta uusnatsien virtuaaliseen oluttupaan tai pornografian tuottajan kirjastoon.”

Ihmisten ajatteluun vaikuttavat voimakkaasti myös televisio ja elokuvat. Maailman valkokankailla esitettävät viestit tulevat yleensä Hollywoodista, maailman johtavasta fantasiatehtaasta. Tämän valtavan viihdeteollisuuden esiin nostamat arvot edistävät usein materialismia, väkivaltaa ja moraalittomuutta. Ne saattavat olla täysin vieraita monien maiden kulttuurille. Silti hallitukset, kasvattajat ja vanhemmat havaitsevat poikkeuksetta, etteivät he kykene pitämään puoliaan tätä suuntausta vastaan.

”Me rakastamme yhdysvaltalaista kulttuuria”, selitti muuan Havannassa asuva kuubalainen pohjoisamerikkalaiselle turistille.  ”Tunnemme kaikki Hollywood-tähtenne.” Länsimainen kulttuuri mainostaa myös pikaruokaa ja virvoitusjuomia. Eräs malesialainen liikemies totesi: ”Ihmiset rakastavat täällä kaikkea länsimaista, varsinkin amerikkalaista. – – He haluavat syödä sitä ja olla sellaisia.” Havana College -oppilaitoksen johtaja myönsi surullisena: ”Kuuba ei ole enää saari. Saaria ei enää ole. On vain yksi maailma.”

Kaikkialle tunkeutuva länsimainen kulttuuri vaikuttaa ihmisten toiveisiin ja haluihin. ”Virtasten tasalla pysyminen on muuttunut naapurien kanssa kulutushyödykkeillä kilpailemisesta elokuvissa ja televisiossa esiintyvien rikkaiden ja kuuluisien ihmisten elämäntapojen jäljittelyyn”, sanoo ”Inhimillisen kehityksen raportti 1998”. On selvää, että suuri enemmistö ihmisistä ei koskaan saavuta tällaista elämäntyyliä.

Onko globalisaatio ratkaisu?

Globalisaatiosta on ollut monien muiden ihmisen hankkeiden tavoin sekä etua että haittaa. Se on hyödyttänyt joitakuita taloudellisesti ja tuonut tullessaan maailmanlaajuisen viestinnän aikakauden. Toisaalta se suosii rikkaita ja vaikutusvaltaisia ihmisiä köyhien ja puutteenalaisten sijasta. Lisäksi globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ovat hyödyntäneet valtioita tehokkaammin rikolliset ja virukset (ks. sivujen 8 ja 9 tekstiruutuja).

Globalisaatio on pahentanut suuressa määrin epätäydellisessä maailmassamme jo ennestään olleita ongelmia. Sen sijaan että se olisi ratkaissut maailman vaikeuksia, siitä on tullut osa ongelmaa. Yhteiskunnalliset erot ovat kasvaneet, ja turhautuneisuus on lisääntynyt. Samalla kun valtiot yrittävät hyödyntää globalisaation suomia etuja, ne pyrkivät suojelemaan kansalaisiaan sen haitallisilta puolilta. Onnistuvatko ne tässä? Voisiko ratkaisu olla ihmisystävällinen globalisaatio? Näitä kysymyksiä eritellään seuraavassa kirjoituksessa.

 [Tekstiruudut/Kuvat s. 8, 9]

RIKOLLISUUDEN JA TERRORISMIN GLOBALISAATIO

Valitettavasti kaupankäynnin välineitä on helppo hyödyntää rikollisessa toiminnassa. ”Kun monikansalliset yhtiöt ovat johtaneet maailman talouden globaalistamiseen tähtääviä pyrkimyksiä, ’monikansalliset’ rikollisjärjestöt ovat käyttäneet tilannetta nopeasti hyväkseen”, selittää ”Inhimillisen kehityksen raportti 1999”. Miten järjestäytynyt rikollisuus on hyötynyt globalisaatiosta?

Huumekartellit ovat löytäneet lukuisia uusia keinoja miljardivoittojensa pesemiseen. Tullivalvonnan vähenemisen ja kasvavan matkailun ja muuttoliikkeen vuoksi kartellien on paljon helpompi salakuljettaa huumeita maasta toiseen ja mantereelta toiselle. On kiinnostavaa, että 1990-luvulla kokaiinin tuotanto kaksinkertaistui ja oopiumintuotanto kolminkertaistui. Lisäksi kansainväliset mafiat ovat muuttaneet prostituution tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Ne kuljettavat vuosittain Länsi-Eurooppaan tätä tarkoitusta varten noin puoli miljoonaa naista ja tyttöä – useimmiten vastoin näiden tahtoa.

Monikansallisten yhtiöiden tavoin rikollisjärjestöt ovat lujittaneet valtaansa viime vuosina. Monesti niiden toiminta on maailmanlaajuista, ja ne tuottavat voittoa vuodessa yhteensä noin 1,7 biljoonaa euroa – enemmän kuin on Ranskan bruttokansantuote. *

Internet on osoittautunut ihanteelliseksi välineeksi epärehellisille tietokoneasiantuntijoille. Vuonna 1995 eräs hakkeri varasti noin miljoonan euron arvosta tietoa sekä 20000 luottokorttinumeroa. ”Varastaminen uuden tekniikan avulla on riskittömämpää ja tuottoisampaa”, selittää espanjalainen pankkiiri José Antonio Soler.

Myös terroristit hyödyntävät globalisaation välineitä. Maailmanlaajuisten uutislähetysten ansiosta melkeinpä mille tahansa poliittiselle epäkohdalle voidaan saada hetkessä julkisuutta sieppaamalla muutama länsimainen turisti jollain syrjäisellä maailmankolkalla.

 EI-TOIVOTTUJA ”MATKAILIJOITA”

Ihmisten tavoin tauditkin voivat kiertää maailmaa, ja jotkin niistä ovat tappavia. ”Pääasiallinen syy tautien globalisaatioon on se, että ympäri maailmaa liikkuvien ihmisten, hyödykkeiden ja käsitysten määrä on lisääntynyt huomattavasti”, selittää epidemioihin erikoistunut professori Jonathan M. Mann. ”Tartuntatautien epidemioista ja, mikä vielä vakavampaa, leviämisestä laajoille alueille, jopa ympäri maailmaa, on tullut lyhyessä ajassa paljon suurempi uhka maailmalle kuin ennen.”

Mikään ei havainnollista tätä uutta maailmanlaajuista uhkaa paremmin kuin aids-pandemia, joka tappaa noin kolme miljoonaa ihmistä vuodessa. Joissakin Afrikan maissa terveydenhuollon ammattilaiset pelkäävät, että tämä tauti tappaa lopulta kaksi kolmasosaa kaikista nuorista miehistä ja naisista. ”Vaikka epidemioita, sotia ja nälänhätää on ollut tuhansien vuosien ajan, nuorten aikuisten kuolleisuus ei ole koskaan aiemmin ollut näin suuri”, kertoo Yhdistyneiden kansakuntien aids-ohjelma UNAIDS.

Mikrobit ja virukset eivät ole ainoita ei-toivottuja ”maailmanmatkaajia”. Myös eläimiä ja kasveja on kulkeutunut pois niiden tavanomaisilta elinalueilta toisille mantereille. Eräs australialainen myrkkykäärme on kulkeutunut, nähtävästi lentokoneen mukana, Tyynenmeren saarille ja asettunut niille asumaan. Guamissa se on jo hävittänyt lähes kaikki metsälinnut. Eteläamerikkalainen vesihyasintti on levinnyt 50 trooppiseen maahan, joissa se tukkii kanavia ja tuhoaa kalalammikoita. ”Uusille alueille tunkeutuvat ’muukalaiset’ maksavat maailman taloudelle vuosittain mahdollisesti satoja miljardeja, minkä lisäksi ne levittävät sairauksia ja aiheuttavat ekologista tuhoa”, kertoo International Herald Tribune.

[Alaviite]

[Kuvat]

RAHAN SALAKULJETUSTA

lelukarhuja sisältävässä lähetyksessä

KOKAIININ SALAKULJETUSTA

Rajalla kiinni saadusta matkailuautosta löytyi 4500000 euron arvosta kokaiinia

BIOTERRORISMIA

Sotilaat etsivät pernaruttoa Capitol-kukkulalla Washingtonissa Yhdysvalloissa

POMMI-ISKUJA

Autopommi räjähtänyt Israelissa

AIDS LEVIÄÄ MAAILMALLA

Aids-epidemia on niin musertava Etelä-Afrikassa, että jotkin sairaalat käännyttävät ihmisiä pois

LAJIT TUNKEUTUVAT UUSILLE ALUEILLE

Tarhakäärmeet ovat hävittäneet metsälinnut Guamista

VESIHYASINTTI

Tämä kasvi täyttää kanaalit ja joentörmät noin 50 maassa

[Lähdemerkinnät]

Rahan ja kokaiinin salakuljetus: James R. Tourtellotte and Todd Reeves/U.S. Customs Service; bioterrorismi: AP Photo/Kenneth Lambert; palava bussi: AP Photo/HO/Israeli Defense Forces; lapsi: AP Photo/Themba Hadebe; käärme: Photo by T. H. Fritts, USGS; vesihyasintti: Staff CDFA, California Dept. of Food & Agriculture, Integrated Pest Control Branch

[Kuvat s. 7]

Taloudellinen globalisaatio on leventänyt rikkaiden ja köyhien välistä kuilua

[Lähdemerkintä]

UN PHOTO 148048/J. P. Laffont-SYGMA

[Kuvat s. 10]

Internetissä edistetään terrorismia