Kenguruhoito – ratkaisu hengenvaaralliseen tilaan?

Oli vuosi 1979. Koska eloon jäävien keskosten määrä oli hälyttävän pieni, Bogotássa Kolumbiassa sijaitsevassa sairaalassa toimiva lääkäri kehitti ongelmaan aivan uudenlaisen ratkaisun: kenguruhoidon.

Keskosten hengissä pitäminen on lääkäreille haaste. Vastasyntyneet, joilla on alhainen paino, pidetään usein lämpimässä keskoskaapissa, kunnes ne ovat saaneet lisää painoa. Kehitysmaissa tilanahtaus, huono hygienia sekä henkilökunnan vähyys ja laitteiden puute johtavat usein vaarallisiin tartuntoihin.

Muuan kolumbialainen lääkäri kehitti kuitenkin hoitomenetelmän, joka näyttää lievittävän ongelmaa. Kun lapsi syntyy ennenaikaisesti, sitä hoidetaan tavanomaiseen tapaan, kunnes sen tila vakiintuu. Sillä aikaa äitiä valmennetaan hoitamaan sitä. Kun lapsi on riittävän hyvässä kunnossa, äidistä tulee sen elävä ”keskoskaappi”. Millä tavoin? Lapsi sidotaan hänen ihoaan vasten pystyasentoon hänen rintojensa väliin. Tämän kenguruemojen pussia muistuttavan taskun suojissa lapsi pysyy lämpimänä ja imettäminen on helppoa. Siitä nimi kenguruhoito.

Kalliita laitteita ei tarvita. Äidillä on tarkoitukseen sopiva pusero tai tavallinen vyöllinen mekko. Kun lapsi on saanut riittävästi painoa, se pääsee äitinsä kanssa kotiin, ja sairaalassa käydään vain tarkastuksissa.

Alustavien tutkimusten perusteella kenguruhoito on tehokasta ja turvallista, ja lisäksi se näyttää edistävän läheisen suhteen syntymistä lapsen ja äidin välille. Menetelmä onkin otettu käyttöön monissa maissa. Meksikossa perheenjäseniä ja muita sukulaisia valmennetaan ”kenguruisiksi”, ”kenguruisoäideiksi” ja jopa ”kengurusisariksi”, jotta äiti voisi välillä saada hyvin ansaitun lepotauon. Kenguruhoito-ohjelmaa Meksikossa vetävä lääkäri Guadalupe Santos kertoi Herätkää!-lehdelle: ”Menetelmä on ollut meillä käytössä vuodesta 1992 lähtien, ja olemme nähneet, miten tehokas se on. Keskoskaappeja tarvitaan vähemmän, ja sairaalassaoloaika lyhenee huomattavasti.”