Oaxacan aarteisiin tutustumassa

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA MEKSIKOSTA

MEKSIKON antropologian ja historian laitos kertoo, että Kaakkois-Meksikossa sijaitsevassa Oaxacan osavaltiossa on peräti neljätuhatta arkeologista paikkaa. Arkeologit ovat kaivaneet niistä esiin mittaamattoman arvokkaita muinaisjäännöksiä, joista monia on esillä Oaxacan kulttuurimuseossa. Liity seuraamme, kun menemme käymään tässä kiehtovassa museossa.

Oaxacan kulttuurimuseo * sijaitsee entisessä Santo Domingo de Guzmánin luostarissa Oaxacan kaupungissa noin 430 kilometriä kaakkoon Méxicon kaupungista. Museon 14 näyttelysalissa on esillä koruja, veistoksia, keramiikkaa ja muita arvokkaita taide-esineitä.

Ensimmäisessä näyttelysalissa on nuolenpäitä, jotka ovat likimain ainoat jäljellä olevat todisteet siitä, että Oaxacassa vaelsi tuhansia vuosia sitten paimentolaisten metsästysryhmiä. Kun siirrymme seuraavaan huoneeseen, saamme tietoa Monte Albánista, vuoren laella Keski-Oaxacan laaksossa sijaitsevasta kaupungista. Sitä on sanottu ”Amerikan ensimmäiseksi suureksi kaupungiksi”. Se eli  kukoistusaikaansa 300–900-luvuilla, mutta se on saatettu rakentaa jo 700-luvulla eaa.

Monte Albánin hyvin säilyneistä raunioista paljastuu, että sen väestö oli hyvin perillä tähtitieteestä, kultasepäntyöstä ja hieroglyfikirjoituksesta. Sen arkeologiset aarteet ovat edelleen nähtävissä. Paikalla on esimerkiksi useita pyramideja, jotka pistävät esiin ympäröivästä laaksosta. Lisäksi on löydetty suuria aukioita, maanalaisia käytäviä, kenttä ollama-nimisen rituaalisen pallopelin pelaamista varten ja noin 170 maanalaista hautaa.

Arkeologi, tri Alfonso Caso löysi Monte Albánista 9. tammikuuta 1932 haudan numero 7, zapoteekkihaudan, jossa oli aatelismiehen jäännökset ja valtava aarrekätkö. Tästä haudasta löytyneiden esineiden joukossa oli koruja, jotka oli tehty kullasta, hopeasta, kuparista, jadesta, turkoosista, vuorikristallista, helmistä ja korallista. Museossa on esillä monia näistä esineistä, muun muassa kultaesineitä, jotka painavat yhteensä lähes neljä kiloa.

Kimaltelevien korujen ja jalokivien lisäksi haudassa oli myös kauniita saviesineitä ja luuveistoksia. Huomio kiintyi esimerkiksi kauniiseen moniväriseen saviastiaan, joka on koristeltu piirroksin. Monte Albánin kukistuttua kirjoittamisessa ei enää käytetty muistomerkkeihin tehtyjä kohokuvia, vaan tilalle tuli miksteekkien kirjoitus varsinkin koodekseihin eli kirjoihin.

Vuoteen 900 mennessä kaikki Väli-Amerikan suuret kaupungit, myös Monte Albán, oli hylätty. Seuraavat 600 vuotta valtaa pitivät sotilaat ja sotilaalliset ryhmäkunnat. Kaikista Oaxacaa tuolloin asuttaneista ryhmistä kenties merkittävimmän perinnön jättivät jälkeensä miksteekit. The Encyclopedia Americana sanoo: ”Miksteekit olivat mestarillisia käsityöläisiä ja taiteilijoita, jotka olivat eteviä korujen ja erinomaisten kuvakirjojen tekijöitä.”

Toivottavasti voimme palata tänne takaisin ottamaan selvää, miten Meksiko taisteli itsensä vapaaksi Espanjan herruudesta. Tule sillä välin itse tutustumaan Meksikon muinaisaarteisiin. Et tule pettymään!

[Alaviite]

[Kuvat s. 24, 25]

Monte Albán eli kukoistusaikaansa vuosina 300–900

Alla: kaulakoru ja muita esineitä haudasta numero 7 sekä saman aikakauden saviastioita

[Lähdemerkintä]

Kaikki kuvat: Reproducción Autorizada por el Instituto Nacional de Antropología e Historia CONACULTA-INAH-MEX