Kokenillikilpikirva – erikoislaatuinen hyönteinen

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJILTA MEKSIKOSTA JA PERUSTA

MISTÄ saadaan huulipunissa, poskipunissa ja muussa kosmetiikassa käytettävät kirkkaanpunaiset väriaineet? Karmiininpunainen väriaine on ehkä hieman yllättäen peräisin kokenillikilpikirvasta, joka imee ravintoa okaisesta opuntiakaktuksesta. Tutustutaanpa tähän erikoislaatuiseen hyönteiseen tarkemmin.

Haitallinen vai hyödyllinen?

Aikuinen kokenillikirvanaaras on kolme neljä millimetriä pitkä eli suunnilleen tulitikun pään kokoinen. Urokset ovat vielä puolta pienempiä. Niiden koko on kuitenkin harhaanjohtava. Erään lähdeteoksen mukaan ”ne kuuluvat tuhohyönteisistä pahimpiin”. Tällaisesta maineesta huolimatta jotkut jopa viljelevät niitä. Mitä varten? Naaraiden kuivatuista, murskatuista ruumiista saadaan karmiinia, kauniin punaista väriainetta.

Kokenillikirvasta valmistivat väriaineita jo muinaiset miksteekit alueella, joka on nykyään Oaxacan osavaltio Meksikossa. Espanjalaiset valloittajat ihastuivat karmiiniväriin, ja pian sillä hemmottelivat itseään monet täyteläisiin väreihin mieltyneet eurooppalaiset. Britanniassa tällä aineella värjättiin aiemmin sotilaspuvut. Kokenilliväriä käytettiin niin laajalti, että vuosina 1650–1860 Meksikon vientituotteista ainoastaan kulta ja hopea olivat sitä tärkeämpiä.

Katoaminen ja uudelleen löytyminen

Luonnonvärien tilalle alkoi 1850-luvulla tulla synteettisiä väriaineita. Kehitykseen vaikuttivat monet seikat. Eräässä kuluttajalehdessä selitetään: ”Synteettisiä värejä oli yksinkertaisesti helpompi valmistaa, ja ne olivat halvempia ja värjäysominaisuuksiltaan parempia.” (FDA Consumer.) Synteettiset värit valtasivat nopeasti markkinat elintarvikkeiden, lääkkeiden ja kosmetiikan lisäaineina. ”Mutta mitä enemmän niitä käytettiin, sitä huolestuneempia oltiin niiden turvallisuudesta”, kirjoittaa edellä mainittu lehti.

1970-luvulla tehdyt tutkimukset viittasivat siihen, että eräät synteettiset värit saattoivat aiheuttaa syöpää. Kun tieto mahdollisista terveysriskeistä levisi, luonnonvärit alkoivat tulla takaisin. Esimerkiksi Peru tuottaa nykyään noin 85 prosenttia maailman kokenillista. Tunnettuja tuottaja-alueita ovat lisäksi Kanarian saaret samoin kuin Etelä-Espanja, Algeria sekä eräät Keski- ja Etelä-Amerikan maat. Karmiinin kysyntä ylittää kuitenkin tarjonnan, joten Meksikon hallitus on pyrkinyt lisäämään sen tuotantoa.

Karmiinin valmistus

Kokenillikilpikirva elää koko elämänsä opuntiakaktuksella. Se suojelee itseään saalistajilta erittämällä jauhemaista vahaa. Tämä nukkamaisen sileä aine ympäröi hyönteistä ja toimii sen kotina. Toisaalta kirva on sen takia myös helppo havaita korjuun aikana.

Punaista väriainetta, karmiinihappoa, on ainoastaan naaraskirvoissa, eniten niissä jotka ovat lisääntymisvaiheessa. Parhaimmanlaatuinen  väri saadaankin kirvoista, jotka kerätään juuri ennen kuin ne laskevat munansa. Perun Andeilla kirvat kerätään noin kolme kertaa seitsenkuukautisen kauden aikana. Ne pyyhitään kasvista jäykällä harjalla tai raaputetaan irti tylsällä terällä. Hyönteisten ruumiit kuivatetaan, puhdistetaan ja jauhetaan, minkä jälkeen ne käsitellään ammoniakki- tai soodaliuoksessa. Liuos siivilöidään, jolloin jäljelle jää puhdas neste. Joukkoon voidaan myös lisätä kalkkia, jolloin saadaan sinertävämpiä sävyjä.

Ajatus sellaisen kosmetiikan käyttämisestä, jossa on hyönteisistä valmistettuja ainesosia, ei ehkä kuulosta kovin houkuttelevalta, mutta edellä mainittu kuluttajalehti vakuuttaa, että luonnonvärit kuuluvat tuotteista tutkituimpiin. ”Näitä värejä on tutkittu yhä uudestaan, joskus kymmeniä kertoja.” Jos siis sinua kehutaan säteilevästä ulkonäöstä, se saattaa johtua osittain kokenillikilpikirvasta, erikoislaatuisesta hyönteisestä!

[Kuvat s. 23]

1. Kokenillikilpikirvoja kaktuksella

2. Lähikuva lisääntymisvaiheessa olevista naaraista

3. Kuivattuja kokenillikirvoja

4. Kosmetiikkaan käytettävän liuoksen käsittelyä

[Lähdemerkinnät]

Sivun 23 kuvat: #1: The Living Desert, Palm Desert, CA; #3 ja tuotteet: Cortesía del Centro de Investigaciones Económicas, Sociales y Tecnológicas para la Agroindustria y la Agricultura Mundial, Universidad Autónoma de Chapingo, fotografía de Macario Cruz; #4: David McLain/AURORA

[Kuva s. 23]

Kokenilliväriä sisältäviä tuotteita