Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Uneliaat teini-ikäiset – onko syytä huoleen?

Uneliaat teini-ikäiset – onko syytä huoleen?

Uneliaat teini-ikäiset – onko syytä huoleen?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA KANADASTA

UNEN puute heikentää henkisiä kykyjä ja muistia, ja suurimmassa vaarassa ovat nuoret opiskelijat, sanotaan kanadalaisessa Globe and Mail -lehdessä. ”Lasten ja nuorten unenpuute liittyy myös käytösongelmiin, ärtyneisyyteen ja yliaktiivisuuteen.” Tutkijat seurasivat keskiasteen koulua käyvien nuorten nukkumistottumuksia ja havaitsivat, että noin 2200:sta nuoresta suunnilleen 47 prosenttia nukkui vähemmän kuin suositusten mukaiset kahdeksan tuntia yössä.

Vaikka riittämättömään unensaantiin on usein syynä nuorten elämäntapa, ”jotkut voivat kärsiä myös diagnosoimattomista terveysongelmista”, Globe-lehdessä todetaan. ”Noin neljällä prosentilla 4–18-vuotiaista lapsista ja nuorista on uniapnea.” Unen aikana kurkun takaosan hengitystiet sulkeutuvat joko osittain tai kokonaan, jolloin hapen kulku estyy. Siksi aivot eivät pääse täysin rentoutumaan, ja lapsi on herätessään väsynyt ja äreä.

Mahdollisesta uniapneasta kertovia oireita ovat muun muassa kuorsaus tai raskas hengitys nukkuessa, toistuvat aamupäänsäryt, muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä jatkuva, ankara päiväsaikainen väsymys. Vanhempia kehotetaan kuuntelemaan lapsiaan aika ajoin näiden ollessa syvässä unessa. Montrealilaisessa lastensairaalassa työskentelevä uniasiantuntija tri Robert Brouillette sanoo, että tällaisesta vaivasta kärsivä lapsi voi lakata hengittämästä unen aikana, vaikka hänen rintakehänsä kohoilisi. ”Hengityskatkos päättyy, kun lapsi herää joko kokonaan tai osittain [ja] vetää muutaman kerran henkeä ennen kuin nukahtaa saman tien uudelleen.” Tämä voi toistua satoja kertoja yössä, minkä vuoksi lapsi tuntee itsensä herätessään lopen uupuneeksi.

Amerikkalainen unihäiriöyhdistys suosittelee viileää, pimeää makuuhuonetta, jossa ei ole häiriötekijöitä, kuten televisiota tai tietokonetta. Myös säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat auttavat lapsia ja teini-ikäisiä saamaan hyvän yöunen. Jotkut uniapneasta kärsivät ovat turvautuneet ylipainehengityshoitoon. Siinä sierainten ja suun kautta virtaa kevyesti ilmaa, niin että kurkun takaosa pysyy nukkuessa auki. Muuan lastenlääkäri sanoi: ”Uni on tärkeämpää kuin se, mitä syömme. Se on tärkeämpää kuin liikunta. Uni hallitsee hormoneitamme, tunteitamme ja immuunijärjestelmäämme.”