Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kun yö koittaa keskellä päivää

Kun yö koittaa keskellä päivää

Kun yö koittaa keskellä päivää

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJILTA ANGOLASTA JA SAMBIASTA

YÖ KESKELLÄ päivää? Sitä voisi joku pitää mahdottomana. Mutta se ei ole ainoastaan mahdollista, vaan niin tapahtuu useita kertoja joka vuosikymmenellä – aina kun on täydellinen auringonpimennys. Miten auringonpimennys syntyy, ja miksi se on niin näyttävä ilmiö? Selitys alkaa kuusta.

Tiedätkö, miten kuun ulkonäkö muuttuu sen kiertäessä maata? Kun kuu ja aurinko ovat taivaan vastakkaisilla puolilla, näemme täydenkuun nousevan idästä samalla kun aurinko laskee länteen. Seuraavina päivinä kuu nousee joka ilta myöhemmin ja vaeltaa vähitellen taivaan poikki kohti nousevaa aurinkoa. Kuun valaistu osa vähenee asteittain, niin että lopulta kuusta näkyy vain sirppi. Kun kuu on taivaalla yhtaikaa auringon kanssa koko päivän, sirppikin katoaa eikä kuuta näy juuri lainkaan, koska sen pimeä puoli on maata kohti. Tätä vaihetta sanotaan uudeksikuuksi. Sitten vaiheet muuttuvat päinvastaisiksi, niin että kuu etääntyy auringosta ja näkyy lopulta jälleen täytenä. Tämä kierto toistuu noin 28 päivän jaksoina.

Auringonpimennyksen ratkaiseva tekijä on uusikuu. Tavallisesti kuu vain ohittaa auringon valoisalla taivaalla huomaamattomasti, koska maan ja kuun kiertoradat eivät osu samalle tasolle. Silloin tällöin aurinko, kuu ja maa ovat kuitenkin täsmälleen samalla suoralla. Silloin kuun varjo lankeaa maan pinnalle, ja syntyy pimennys.

Auringonpimennykset johtuvat auringon, kuun ja maan ainutlaatuisesta keskinäisestä suhteesta. Aurinko on suunnattoman kokoinen tähti, jonka läpimitta on noin 400 kertaa suurempi kuin kuun läpimitta. On kuitenkin merkittävää, että aurinko on meistä noin 400 kertaa kauempana kuin kuu. Sen vuoksi aurinko ja kuu näyttävät meidän näkökulmastamme suunnilleen samankokoisilta. Niinpä kuu voi toisinaan näyttää peittävän auringon tarkasti.

Jotta voisi syntyä täydellinen auringonpimennys, on auringon, kuun ja maan oltava täsmälleen samalla suoralla silloin kun kuu on kiertoradallaan lähellä maata. * Tällöin kuun keilanmuotoisen varjon kärki pimentää maan pintaa, kun tuo varjo etenee kapeaa vyöhykettä pitkin.

Vuoden 2001 kesäkuun 21. päivän täydellisen auringonpimennyksen aikaan kuun varjo maan pinnalla oli peräti 200 kilometriä leveä. Sen oli määrä langeta maahan Etelä-Amerikan itärannikolla auringon noustessa ja kulkea Etelä-Atlantin poikki, missä se näkyisi pisimmän mahdollisen ajan eli lähes viisi minuuttia. Kuljettuaan Angolan, Sambian, Zimbabwen ja Mosambikin poikki se häviäisi Madagaskarin itärannikolla auringon laskiessa. Seurataanpa, miltä tämä taivaan näytelmä näytti tarkkailijoista Angolassa ja Sambiassa.

Valmistautumista tapahtumaan

Tutkijat, tähtitieteen harrastajat ja monet muut kerääntyivät joukolla suurin odotuksin Afrikkaan katsomaan tätä uuden vuosituhannen ensimmäistä täydellistä auringonpimennystä. Sambiassa sijaitseva Lusaka oli ainoa pääkaupunki pimennysvyöhykkeellä, joten monet suuntasivat kulkunsa sinne.

Tämä oli kenties suurin turisteja puoleensa vetävä tapahtuma, mitä Sambiassa on koskaan ollut. Muutamaa päivää ennen pimennystä Lusakaan virtasi tuhansia ihmisiä. Tapahtumaan oli valmistauduttu kuukausien ajan. Hotellit, lomamökit, leirintäalueet ja yksityiskodit olivat kaikki täynnä vieraita.

Pimennystä oli mahdollista seurata muun muassa Lusakan lentoasemalla, jonne vieraat saattoivat tulla aamulla ja josta heidän oli tapahtuman jälkeen helppo lähteä illalla. Televisiossa ja radiossa puhuttiin edessä olevasta näytelmästä viikkokausien ajan etukäteen ja varoitettiin yhä uudelleen katsomasta aurinkoon päin ilman suodatinta. Erikoislasien myynti ylitti kaikki odotukset, ja monet kaupat myivät varastonsa loppuun.

Pimennys näkyisi Afrikan mantereella kuitenkin ensimmäiseksi Angolassa Sumban rannikkokaupungissa. Täällä se kestäisi neljä ja puoli minuuttia – pisimmän ajan, mikä mantereella olisi nähtävissä.

Jo kuukausia ennen pimennystä Angolan pääkaupunkiin Luandaan ja muihin suurempiin kaupunkeihin pantiin esille ilmoituksia, joissa kerrottiin pimennyksestä ja sen vaaroista. Kuun varjo kulkisi maan keskiosan poikki, joten koko Angolassa näkyisi ainakin syvä osittainen pimennys. Luandan kohdalla 96 prosenttia auringon kiekosta olisi kuun peitossa. Valtion ja yksityisyritysten yhteistyön avulla maahan tuotiin miljoonia erikoisaurinkolaseja. Niitä jaettiin suuret määrät ilmaiseksi varattomille.

Pimennykseen liittyvät tapahtumat keskittyivät Angolassa Sumbaan, joka sijaitsee kauniilla, kapealla rannikkotasangolla Etelä-Atlantin ja maan sisäosien ylätasangon välissä. Alue on säästynyt Angolan pahimmilta konflikteilta, joten vieraat näkevät tuhoilta välttyneen kaupungin, jossa asuu noin 25000 ystävällistä ja seurallista ihmistä. Majoitustiloja oli lisätty vieraita varten, ja paikallista sähkönjakelua oli parannettu. Angolan ja muiden maiden tutkijoille, ministereille ja avustusjärjestöjen työntekijöille järjestettiin asiasta erityinen seminaari. Rannalle rakennettiin suuri esiintymislava, jonka viihdetarjonta oli laajuudessaan ennennäkemätöntä Sumbassa.

Suuri päivä koittaa

Yksi Angolan eduista pimennyksen seuraamisen kannalta oli se, että kesäkuu on siellä melko kuiva. Kuvittelepa siksi ihmisten tyrmistystä, kun pimennyksen aattona pilvet peittivät Sumban seudun! Kaupungin yllä oli paksu pilvipeitto koko illan ja vielä seuraavana aamunakin. Oliko kaikki toivo pimennyksen näkemisestä mennyt? Aamupäivällä pilvet alkoivat rakoilla, ja ennen puoltapäivää taivas oli sininen ja pilvetön. Mikä helpotus! Sama asia herätti huolta myös Sambiassa, missä aamu valkeni usvaisena ja pilvisenä. Mutta sielläkin ilma kirkastui juuri sopivasti. Seuraavassa silminnäkijät kuvailevat tapahtumaa.

Angola: ”Päätimme seurata pimennystä meren ylle kohoavalta ulkonemalta. Määrähetken lähestyessä ihmisiä alkoi kerääntyä joukoittain kaupungin uimarannalle ja näköalapaikoille, jotka oli varattu tapahtuman seuraamista varten. Puolenpäivän aikaan, kun pimennys oli alkamaisillaan, monet panivat suojalasit silmilleen ja alkoivat katsella kuun ensimmäistä kosketusta auringon kiekkoon. Pian kello kahdentoista jälkeen pimennys alkoi. Kiikareilla tai kaukoputkella saattoi erottaa useita auringonpilkkuja eli auringon pinnalla olevia tummia läikkiä. Katsojat näkivät, miten kuun varjo nielaisi nuo pilkut yhden kerrallaan. Pimennyksen edetessä lämpötila laski tuntuvasti ja valo muuttui oudon väriseksi. Kun viimeinen kaista auringosta peittyi varjoon, maahan lankesi pimeys.”

Sambia: ”Makenissa Lusakassa sijaitseva Jehovan todistajien Sambian-haaratoimisto oli lähes täydellinen paikka täydellisen auringonpimennyksen seuraamiseen. Kuu alkoi työntyä auringon eteen kello 15.07. Rakennusten seiniin heijastui nauhamaisia varjoja, jotka synnyttivät vaikutelman väreilevästä valosta. Tuuli vaimeni ja linnut hiljenivät. Eläimet alkoivat valmistautua yön lepoon. Kello 15.09, muutamaa sekuntia ennen täydellistä vaihetta, auringon katoava kiekko väheni ensin muutamaksi kimmeltäväksi valopisteeksi, sitten näkyi enää yksi valopiste. Näistä kahdesta ilmiöstä ensimmäinen tunnetaan nimellä Bailyn helmet ja toinen nimellä timanttisormus. * Seuraavaksi auringosta näkyi kromosfääriä vaaleanpunertavana välähdyksenä, minkä jälkeen pimennys oli täydellinen ja taivas tummeni!”

Angola: ”Säkenöivä timanttisormusilmiö sai katsojat haukkomaan henkeään ja huudahtelemaan. Kello 13.48 paikallista aikaa alkoi pimennyksen täydellinen vaihe. Reaktiot vaihtelivat. Jotkut ottivat kuvia minkä ehtivät. Toiset alkoivat huutaa kuin yhdestä suusta: ’Täydellinen! Täydellinen! Täydellinen!’ Toiset taas alkoivat viheltää ja huudella hämmästyksestä, kun yö koitti keskellä päivää. Auringon miljoona astetta kuumasta kaasukehästä syöksähti esiin joka suuntaan valojuovia, jotka muodostivat auringon koronan. Kuun tumman kiekon ympärillä saatoimme nähdä kaasun leiskahduksia. Yhtäkkiä, aivan kuin aika olisi ottanut harppauksen eteenpäin, täydellinen vaihe oli ohi ja varjon toiselta puolelta pisti esiin kirkas auringonsäde.

Kun auringon kiekko alkoi työntyä näkyviin, pimentoon jääneet auringonpilkut tulivat yksi toisensa jälkeen esiin varjosta sitä mukaa kuin auringon tuttu pyöreä muoto palautui hitaasti ennalleen.”

Sambia: ”Täydellistä pimennystä kesti täällä 3 minuuttia ja 14 sekuntia, joten ilmiötä ehti hyvin ihailla. Oli pimeää, mutta horisontissa kajasteli valo. Vaikka taivas pysyi sinisenä, sieltä erottui nyt planeettoja, joita tavallisesti ei auringon takia näe. Esimerkiksi Jupiter ja Saturnus näkyivät selvinä valopisteinä. Pimennyksen ehkä näyttävin piirre oli auringon korona. Se näkyi vaaleanpunaiseen taittuvana vaaleana hehkuna mustan kiekon ympärillä. Lumoutuneet katsojat kuvailivat sitä ’kertakaikkisen upeaksi’. Vähitellen kuun kiekko väistyi sivuun, jolloin auringosta näkyi yhä suurempi osa ja sen säteet pääsivät esteettä maahan. Kello 16.28 pimennys oli ohi!”

Pimennyksen opetuksia

Jälkeenpäin monet puhuivat siitä, miten syvästi kokemus oli vaikuttanut heihin. Angolassa eräs nainen sanoi liikuttuneensa lähes kyyneliin saakka. Eräs toinen mietti, miten kauniin lahjan Jumala oli meille antanut. Yksi puolestaan huomautti, että vain rakkaudellinen Luoja järjestäisi tällaisen näytelmän, jotta ihmiset osaisivat arvostaa maapallon energialähteen uskomatonta kauneutta.

Monet afrikkalaiset tuntevat selvästikin syvää kunnioitusta Luojaa ja Raamattua kohtaan. Kun Sumban Jehovan todistajat keskustelivat ihmisten kanssa pimennyksestä ja sanoivat, että se oli vain yksi Luojamme Jehovan ihmeellisistä töistä, paikkakuntalaiset olivat aidosti kiinnostuneita aiheesta. Monet ottivat innokkaasti luettavakseen hiljattain ilmestyneen Vartiotorni-lehden, jossa noita töitä tarkasteltiin.

Tämä taivaan ilmiö auttoi miljoonia ihmisiä unohtamaan hetkeksi ongelmansa ja keskittymään todella mieltä ylentävään ja syvää kunnioitusta herättävään asiaan. Auringon normaalisti näkymättömissä olevien loistavien ominaisuuksien näkeminen sai jotkut ajattelemaan sen Luojan, Jehova Jumalan, näkymätöntä mutta vielä suurenmoisempaa loistoa.

[Alaviitteet]

^ kpl 7 Koska kuun ja maan kiertoradat ovat soikeita, auringon ja kuun näennäinen koko vaihtelee hieman sen mukaan, missä maa ja kuu ovat kiertoradoillaan. Kun kuu on radallaan kauimpana maasta, kuun varjon tummin osa ei aivan ulotu maan pinnalle. Tällöin varjovyöhykkeellä maan pinnalla olevat tarkkailijat näkevät rengasmaisen pimennyksen, kun tumman kuun ympärille jää auringosta näkyviin kirkas rengas.

^ kpl 19 Bailyn helminä tunnettu ilmiö syntyy, kun auringonsäteet paistavat kuun laaksojen lomitse juuri ennen täydellistä vaihetta. Ilmaus ”timanttisormus” kuvaa näkymää juuri ennen täydellistä vaihetta, jolloin aurinkoa on esillä vielä pienen pieni palanen. Tällöin taivaalla näkyy valkoinen rengas ja siinä kirkkaasti sädehtivä piste – kuin timanttisormus.

[Kaavio s. 21]

(Ks. painettu julkaisu)

→ →

Aurinko → Kuu ⇨ Varjovyöhyke ⇨ Maa

→ →

[Lähdemerkintä]

© 1998 Visual Language

[Kuvat s. 23]

Bailyn helmet

Täydellinen vaihe

Timanttisormus

[Lähdemerkintä]

Juan Carlos Casado, www.skylook.net

[Kuva s. 23]

Pimennyksen seuraajia Lusakassa Sambiassa