MONET kristityt luottavat täysin edellä lainattuihin Jeesuksen Kristuksen sanoihin ja kääntyvät huolineen ja murheineen Jumalan puoleen rukouksessa varmoina siitä, että hän rakastaa heitä ja huolehtii heistä. Jotkut kuitenkin turhautuvat odottaessaan vastausta rukouksiinsa. Tuntuuko sinusta, että rukouksiisi ei vastata? Kuuleeko Jumala rukouksesi?

Vaikka rukouksemme näyttäisivät jäävän vaille vastausta, se ei merkitse sitä, ettei Jumala kuullut niitä. Raamatussa vakuutetaan: ”Jehovan silmät ovat kohdistettuina vanhurskaisiin ja hänen korvansa heidän rukoukseensa.” (1. Pietarin kirje 3:12.) Jehova Jumala siis kuulee vanhurskaiden rukoukset, esitetäänpä ne ääneen tai hiljaa mielessä (Jeremia 17:10). Jehova tutkii myös jokaisen rukouksen takana olevat ajatukset ja tunteet, joita ei edes rukoilija itse aina täysin ymmärrä eikä tiedosta (Roomalaisille 8:26, 27).

Rukousten täytyy kuitenkin täyttää joitakin vaatimuksia, jotta Jumala hyväksyisi ne. Ensinnäkin ne täytyy osoittaa yksinomaan Jumalalle – ei Jeesukselle eikä jollekin pyhimykselle tai jumalankuvalle (2. Mooseksen kirja 20:4, 5). Lisäksi rukoukset täytyy esittää Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen, nimessä (Johannes 14:6). Merkitseekö tämä sitä, että ensin Jeesus kuuntelee rukouksemme ja välittää sitten niiden sanoman Jumalalle? Ei merkitse. Sen sijaan kun me rukoilemme Jehovaa Jeesuksen nimessä, tunnustaudumme Kristuksen  opetuslapsiksi ja tunnustamme, että voimme lähestyä Jumalaa vain hänen antamiensa lunnaiden perusteella (Heprealaisille 4:14–16).

Rukoukset täytyy esittää uskossa. Apostoli Paavali sanoi: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä [Jumalaa], sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” (Heprealaisille 11:6.) Mistä ihminen tietää, onko hänellä tällainen usko? Raamatun kirjoittaja Jaakob vastaa: ”Minä näytän uskoni sinulle teoillani.” (Jaakobin kirje 2:18.) Usko saa tosiaan aikaan tekoja, ja ne puolestaan osoittavat, että rakastamme Jumalaa ja yritämme miellyttää häntä.

Jumalan palvojien täytyy lisäksi olla rukouksissaan hellittämättömiä. Jeesus ilmaisi tämän selvästi Luukkaan 11:9, 10:ssä, jota lainataan kirjoituksen alussa. Eikö se, että ihminen rukoilee jotain asiaa vain kerran, osoitakin, ettei hän ole aivan vakavissaan pyynnön suhteen?

Rukoilemmepa kuinka usein ja hartaasti tahansa, elämme silti ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Vaikka Jeesus sanoikin seuraajiensa olevan onnellisia, hän ei sanonut, ettei heillä olisi elämässään lainkaan ongelmia (Matteus 5:3–11). Hän sanoi, että hänen opetuslapsensa voisivat olla onnellisia murheista, nälästä, janosta tai vainosta huolimatta.

Onnellisuus, josta Jeesus puhui, ei vaadi ihanteellisia olosuhteita. Sen sijaan se on sisäinen tyytyväisyyden tunne, joka tulee siitä, että palvelemme Jumalaa. Näin ollen voimme tuntea jonkin verran onnellisuutta jopa sekasorron keskellä (2. Korinttilaisille 12:7–10).

Onko sitten turhaa rukoilla Jumalaa sellaisten henkilökohtaisten asioiden kuin sopivan aviopuolison löytämisen tai perhettä, terveyttä tai työtä koskevien ongelmien johdosta? Ei ole, sillä vaikka Jumala ei lupaa muuttaa olosuhteitamme ihmeen avulla, hän antaa meille viisautta selviytyä. Jaakob kirjoitti koetuksista: ”Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa anteliaasti ja soimaamatta, ja sitä annetaan hänelle.” (Jaakobin kirje 1:5.) Jehova siis opastaa meitä pyhän henkensä avulla. Tämä auttaa meitä ymmärtämään ja soveltamaan Raamatun periaatteita tehdessämme ratkaisuja.

Jumalan henki ei tietenkään tee ratkaisuja puolestamme. Päinvastoin meidän on itse ponnisteltava. Jos meillä esimerkiksi on jokin ongelma, olemmeko etsineet neuvoa siihen ja tarkastelleet tilannetta eri puolilta? Tämä osoittaisi Jumalalle, että meillä on uskoa (Jaakobin kirje 2:18). Olemmeko hellittämättömästi yrittäneet ratkaista tuon ongelman ja pyytäneet siihen jatkuvasti Jumalan ohjausta? (Matteus 7:7, 8.) Olemmeko huolellisesti tarkastelleet tilanteeseen sopivia Raamatun periaatteita? Jumalan sana voi tehdä meidät ’täysin päteviksi, täydelleen varustautuneiksi kaikkeen hyvään työhön’ (2. Timoteukselle 3:16, 17).

Vaikka Jumala pystyykin puuttumaan ihmisten asioihin ja poistamaan kaikki ongelmamme, hän on antanut meille vapaan tahdon. Monet valitettavasti käyttävät vapaata tahtoaan toisten vahingoksi. Niinpä jotkin ongelmat, joiden vuoksi rukoilemme, saattavat jatkua Jumalan uuteen maailmaan asti (Apostolien teot 17:30, 31). Voisi olla kyse tilanteesta, joka esimerkiksi rikollisuuden tai sodan vuoksi vallitsee alueella, jolla asumme. Tai meidän on ehkä kestettävä vastoinkäymisiä, joita vastustajat aiheuttavat (1. Pietarin kirje 4:4). Meidän täytyy tunnustaa, että tässä jumalattomassa maailmassa jotkin tilanteet eivät muutu paremmiksi.

Siitä huolimatta Jumala rakastaa palvojiaan ja haluaa auttaa heitä. Kun hänen Valtakuntansa ottaa maan kiistattomaan hallintaansa, hän poistaa tämän maailman hirvittävät ongelmat täysin (Ilmestys 21:3, 4). Ennen kuin se tapahtuu, meidän tulisi hellittämättömästi pyytää hänen apuaan elämän ongelmiin. Tällöin voimme olla varmoja, että Jehova täyttää Jesajan 41:10:een muistiin merkityn lupauksensa: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. Älä tähyile ympärillesi, sillä minä olen sinun Jumalasi. Olen vahvistava sinua. Olen todella auttava sinua. Olen todella pitävä sinusta lujasti kiinni vanhurskauden oikealla kädelläni.”