Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi vanhempani ei rakasta minua?

Miksi vanhempani ei rakasta minua?

Nuoret kysyvät:

Miksi vanhempani ei rakasta minua?

”Ennen kuin isä otti eron äidistä, meillä oli tapana mennä rannalle, syödä ulkona ja käydä autoajelulla. Sitten se kaikki loppui. Isä muuttui. Kaipa hän otti eron minustakin.” (Karen) *

HYVIN monet nuoret kamppailevat samanlaisten ajatusten kanssa. Karenin tavoin heistä tuntuu, että jompikumpi heidän vanhemmistaan ei enää rakasta heitä tai ei ole koskaan rakastanutkaan. Emme tarkoita tässä niitä ohimeneviä kielteisiä tunteita, joita voi herätä nuorten ja heidän vanhempiensa välisestä tilapäisestä välirikosta. Emme tarkoita myöskään sitä harmistuneisuutta, jota lapset tuntevat joskus vanhempien antaman kurin takia. Joissakin tapauksissa vanhemmat sen sijaan syyllistyvät todelliseen laiminlyöntiin eivätkä anna lapsilleen tarvittavaa huomiota ja kuria. Toisinaan lasta taas kohdellaan ankarasti ja karkeasti, mihin saattaa sisältyä sanallista julmuutta tai fyysisiä lyöntejä.

Harva asia haavoittaa enemmän kuin se, että tulee oman isän tai äidin torjumaksi. ”Se sai minut tuntemaan itseni ei-toivotuksi ja laiminlyödyksi”, sanoo Karen. Jos olet joskus ollut tällaisessa vaikeassa asemassa, niin pohdihan joitakin ehdotuksia siitä, miten käsitellä tunteitaan. Voit luottaa siihen, että vaikket saisikaan tukea vanhemmiltasi, voit menestyä elämässäsi!

Yritä ymmärtää vanhempiasi

Ensinnäkin sinulla on oikeus odottaa vanhempiesi rakastavan sinua. Vanhempien rakkaus lapseen tulisi olla yhtä luonnollista ja luotettavaa kuin auringon nousu. Jumala odottaa heidän osoittavan lapsilleen tällaista rakkautta (Kolossalaisille 3:21; Titukselle 2:4). Miksi vanhemmat sitten toisinaan laiminlyövät lapsiaan, hylkäävät heidät tai kohtelevat heitä huonosti?

Yksi syy voi olla heidän omat elämänkokemuksensa. Mietihän, missä vanhempasi ovat oppineet lastenkasvatusta. Monesti vanhemmat eivät voi muuta kuin hyödyntää omia lapsuudenaikaisia kokemuksiaan siitä, miten heidän vanhempansa toimivat. Ja koska nykyisessä kovassa maailmassa ennennäkemätön joukko ihmisiä on ”vailla luonnollista kiintymystä”, tällainen oppi on usein hyvin puutteellista (2. Timoteukselle 3:1–5). Toisinaan seurauksena on hirvittävä ketjureaktio, jossa vanhemmat kohtelevat lapsiaan huonosti aivan niin kuin heitä kerran kohdeltiin huonosti.

Lisäksi vanhemmat saattavat olla monestakin syystä hyvin onnettomia. Jotkut heistä yrittävät paeta kurjuuttaan ja turhautuneisuuttaan hukuttautumalla työhön tai turvautumalla alkoholiin tai huumeisiin. Esimerkiksi William ja Joan kasvoivat alkoholisti-isän kanssa. ”Isän oli vaikea kiittää meitä mistään”, sanoo Joan. ”Pahinta oli kuitenkin se, että hän tuli vihaiseksi, kun hän alkoi juoda. Hänellä oli tapana huutaa äidille koko illan. Pelkäsin usein.” Vaikka vanhemmat eivät suoranaisesti pahoinpitelisi lapsiaan, heillä ei oman käyttäytymisensä vuoksi ole juuri voimia osoittaa lapsilleen sitä rakkautta ja huomiota, jota nämä tarvitsevat.

William uskoo ymmärtävänsä syyn isän oikukkaaseen käytökseen. ”Isä varttui Berliinissä Saksassa toisen maailmansodan aikana”, hän selittää. ”Hän joutui nuorena kokemaan lukemattomia kauheuksia ja näki paljon kuolemaa. Hänen oli joka päivä taisteltava elämästä vain saadakseen jotain syötävää. Uskon, että tällä kaikella on ollut vahingollinen vaikutus häneen.” Raamatussakin tunnustetaan, että ankarassa paineessa ihminen voi toimia järjenvastaisesti (Saarnaaja 7:7).

Ovatko William ja Joan sitä mieltä, että heidän isänsä kokemukset oikeuttivat hänet kohtelemaan heitä huonosti? William vastaa kieltävästi. ”Hänen taustansa ei ole mikään puolustus rankalle juomiselle ja huonolle käytökselle. Se että tiedän isän kokemuksista, on kuitenkin auttanut minua ymmärtämään hänen käytöstään paremmin.”

Kun hyväksyt vanhempiesi epätäydellisyyden ja olet jossain määrin selvillä heidän taustastaan, voit ymmärtää heitä paljon paremmin. Sananlaskujen 19:11 sanoo: ”Ihmisen ymmärtäväisyys hillitsee hänen suuttumuksensa.”

Tunteiden hallinta

Kotona vallitseva tilanne voi herättää sinussa muitakin kielteisiä tunteita. Esimerkiksi Patrician vanhemmat eivät kumpikaan kiinnittäneet häneen huomiota, ja hän tunsi itsensä sen vuoksi ”arvottomaksi ja vastenmieliseksi”. LaNeishan puolestaan oli vaikea luottaa miehiin sen jälkeen kun hänen isänsä lähti, kun hän oli kahdeksanvuotias. Shayla taas kaipasi huomiota melkeinpä keneltä hyvänsä tapaamaltaan ihmiseltä paikatakseen sitä tyhjiötä, joka syntyi siitä, että hänen äitinsä elämää ”hallitsivat huumeet”.

Ongelmana voivat olla myös viha ja mustasukkaisuus. Karen näki uudelleen avioituneen isänsä osoittavan uutta perhettään kohtaan sitä rakkautta, jota hän itse olisi kaivannut, ja se teki hänestä ”yhteen aikaan hyvin mustasukkaisen”. Leilanista tuntui toisinaan jopa siltä, että hän vihasi vanhempiaan. ”Riitelin heidän kanssaan jatkuvasti”, hän sanoo.

Kaikki nämä tunteet ovat olosuhteet huomioon ottaen ymmärrettäviä. Millä rakentavalla tavalla sitten voit käsitellä tällaisia kielteisiä tunteita? Mietihän seuraavia ehdotuksia.

Lähesty Jehova Jumalaa (Jaakobin kirje 4:8). Voit tehdä niin lukemalla Raamattua ja olemalla säännöllisesti yhteydessä hänen palvelijoihinsa. Kun näet, miten Jehova toimii toisten kanssa, huomaat hänen olevan uskollinen. Voit luottaa häneen. ”Voiko vaimo unohtaa imeväisensä, niin ettei säälisi kohtunsa poikaa?” kysyi Jehova israelilaisilta. ”Jopa nämä naiset voivat unohtaa, mutta minä en unohda sinua”, hän lupasi. (Jesaja 49:15.) Rukoile siis säännöllisesti Jumalaa. Äläkä ole huolissasi sanamuodoista. Hän ymmärtää sinua. (Roomalaisille 8:26.) Jehova rakastaa sinua, vaikka näyttäisi siltä, että kukaan muu ei rakasta (Psalmit 27:10).

Uskoudu luotettavalle aikuiselle. Ystävysty hengellisesti kypsien ihmisten kanssa. Kerro avoimesti tunteistasi ja huolistasi heille. Jehovan todistajien kristillisestä seurakunnasta voit löytää hengellisiä isiä ja äitejä (Markus 10:29, 30). Sinun täytyy kuitenkin ehkä ottaa aloite käsiisi ja avautua heille. Muut eivät tiedä, miltä sinusta tuntuu, ellet kerro sitä heille. Huojennus, jota saat keventäessäsi mieltäsi, voi tuoda sinulle suurta lohtua. (1. Samuelin kirja 1:12–18.)

Pidä itsesi kiireisenä toimimalla toisten hyväksi. Voit taistella itsesääliä vastaan, kun yrität estää ajatustesi pyörimisen tilanteesi kielteisissä puolissa. Opettele sen sijaan arvostamaan sitä, mitä sinulla on. Avaa ovi tilaisuuksien maailmaan siten, ’ettet pidä silmällä henkilökohtaisesti kiinnostuneena vain omia asioitasi, vaan henkilökohtaisesti kiinnostuneena myös toisten asioita’ (Filippiläisille 2:4). Aseta hengellisiä tavoitteita ja työskentele niiden hyväksi säilyttämällä myönteinen asenne. Toisten hyväksi toimiminen kristillisessä palveluksessa on oivallinen tapa keskittää huomio itsensä sijasta toisiin.

Osoita jatkuvasti kunnioitusta vanhempiasi kohtaan. Muista aina pitää kiinni Raamatun periaatteista ja normeista. Tähän sisältyy vanhempiesi kunnioittaminen (Efesolaisille 6:1, 2). Tällainen kunnioitus estäisi sinua omaksumasta kostonhaluista asennetta. Muista, että vaikka vanhempasi toimisivat sinua kohtaan kuinka väärin tahansa, se ei voi koskaan oikeuttaa sinua toimimaan siten heitä kohtaan. Jätä siis asiat Jehovan käsiin. (Roomalaisille 12:17–21.) Hän ”rakastaa oikeutta”, ja hänellä on voimakas halu suojella lapsia (Psalmit 37:28; 2. Mooseksen kirja 22:22–24). Samalla kun osoitat jatkuvasti sopivaa kunnioitusta vanhemmillesi, koeta kasvattaa Jumalan hengen hedelmää – ennen kaikkea rakkautta (Galatalaisille 5:22, 23).

Sinä voit onnistua

Ei ole epäilystäkään siitä, että isän tai äidin rakkauden puuttuminen voi aiheuttaa tuskaa. Mutta vanhempiesi epäonnistumisen ei tarvitse määrätä sitä, millainen ihminen sinusta tulee. Voit valita onnellisen ja hyvän lopputuloksen soveltamalla elämässäsi edellä mainittuja Raamatun periaatteita.

William, jota edellä lainasimme, on kokoaikaisessa vapaaehtoistyössä eräässä Jehovan todistajien haaratoimistossa. Hän sanoo: ”Jehova on auttanut meitä monin keinoin selviytymään näistä traagisista tilanteista. On mahtavaa, että meillä on rakastava ja huolehtiva taivaallinen Isä!” Williamin sisar Joan toimii kokoaikaisena tienraivaajajulistajana alueella, jolla tarvitaan enemmän evankelistoja. ”Kasvaessamme aikuisiksi näimme selvän eron ’Jumalaa palvelevan ja häntä palvelemattoman välillä’”, Joan sanoo (Malakia 3:18). ”Omat kokemuksemme saivat meidät päättäväisesti taistelemaan totuuden puolesta ja ottamaan sen omaksemme.”

Sama voi pitää paikkansa sinusta. ”Jotka kyynelin kylvävät, ne ilohuudoin korjaavat”, sanoo Raamattu (Psalmit 126:5). Miten tuo jae soveltuu sinun tilanteeseesi? Jos työskentelet kovasti noudattaaksesi oikeita periaatteita vaikeissa oloissa, kyynelten tilalle tulee vähitellen ilo, kun saat Jumalan siunauksen.

Ponnistele siis päästäksesi yhä lähemmäksi Jehova Jumalaa (Heprealaisille 6:10; 11:6). Vaikka olisit kantanut vuosia ahdistusta, turhautuneisuutta ja syyllisyyttä, nämä tunteet saattavat vähitellen väistyä ja tilalle voi tulla ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen” (Filippiläisille 4:6, 7).

[Alaviite]

^ kpl 3 Jotkin nimet on muutettu.

[Tekstiruutu s. 21]

Tuntuuko sinusta...

• että olet arvoton?

• ettei ole turvallista eikä viisasta luottaa toisiin?

• että tarvitset jatkuvaa rohkaisua?

• ettet pysty hallitsemaan vihaasi tai mustasukkaisuuttasi?

Jos vastaat näihin kysymyksiin myöntävästi, keskustele asiasta niin pian kuin mahdollista sellaisen vanhemman, vanhimman tai hengellisesti kypsän ystävän kanssa, johon luotat.

[Kuvat s. 22]

Pyri saamaan tunteesi hallintaan ryhtymällä myönteiseen toimintaan