Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Keinotekoisia hyönteisten silmiä

”NASA on ostanut australialaisten tiedemiesten suunnittelemia mekaanisia hyönteisten silmiä, joita se aikoo käyttää Mars-luotaimessa”, kertoo The Australian -lehti. Australian kansallisen yliopiston tutkijat käyttivät näiden keinotekoisten aistinten mallina heinäsirkan silmiä. Lehti sanoo, että ”yliopistossa toimiva robottinäön laboratorio on tutkinut vuosia, miten heinäsirkat, mehiläiset ja sudenkorennot ohjaavat lentoaan näön avulla. He ovat päätelleet lentoa hallitsevat säännöt ja laatineet niitä jäljittelevät matemaattiset algoritmit.” NASA haluaa asentaa keinotekoiset heinäsirkan silmät pikkuriikkiseen luotaimeen, jotta se voisi lennähdellä ”hyönteisten tavoin lähellä Marsin rosoista kamaraa murskaantumatta tai esteisiin törmäilemättä”. Jos luotain toimii toivotulla tavalla, sen avulla on tarkoitus tutkia ”aurinkokunnan suurimman kanjonin, 4000 kilometriä pitkän ja 7 kilometriä syvän Valles Marinerisin, kerrostuneita kivilajeja, jotta päästäisiin perille punaisen planeetan historiasta”.

Murteeseen viehättyneitä miekkavalaita

”Miten miekkavalaat, jotka viettävät koko elämänsä samoissa pienissä parvissa, onnistuvat välttämään sisäsiitoksen?” kysyy kanadalaislehti The Vancouver Sun. ”Vancouverin akvaarion vanhempi tiedemies Lance Barrett-Lennard on havainnut seitsemän vuotta kestäneiden geenitutkimusten ja 340:stä Brittiläisessä Kolumbiassa ja Alaskassa elävästä miekkavalaasta otetun DNA-näytteen perusteella, että naaraat parittelevat yksinomaan muiden parvien koiraiden kanssa”, mutta eivät sellaisten parvien koiraiden kanssa, jotka eivät kuulu paikalliseen populaatioon eli parvien ryhmään. ”Sisäsiitoksesta ei ole merkkejä”, sanoo Barrett-Lennard. ”Pariutumista tapahtuu lähes yksinomaan hyvin erilaisia murteita puhuvien parvien kesken.” Lehti lisää, että ”miekkavalaat valitsevat mahdollisimman kaukaista sukua olevan parittelukumppanin luultavasti siten, että ne kuuntelevat muiden valaiden ääntelyä eli murretta ja etsivät ne, joiden ääntely eroaa eniten niiden omasta ääntelystä”.

Valkohain seurantaa

”Suurinta petokalaa, valkohaita, on seurattu satelliittien avulla, ja sen on havaittu vaeltavan tuhansia kilometrejä avomerellä”, sanoo lontoolainen The Daily Telegraph -lehti. Tämä havainto, josta kerrottiin Nature-lehdessä, on romuttanut aiempia käsityksiä valkohaista. Vaikka siitä oli tehty havaintoja eri puolilla maailmaa, aiemmin ajateltiin, että se pysyttelee rannikoiden tuntumassa metsästämässä hylkeitä ja merileijonia ja ettei se koskaan vaella kauaksi kotivesiltään. Äskettäin kalifornialaiset tutkijat merkitsivät neljä koirasta ja kaksi naarasta ja havaitsivat, että yksi niistä kulki aina Havaijisaarille asti, 3700 kilometrin päähän Kalifornian rannikosta, ja se kulki päivässä vähintään 70 kilometriä. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että valkohait sulkeltavat avomerellä joskus hyvin syvälle, vaikka lähellä rannikkoa ne sukeltavat harvoin yli 30 metriin.

Taloudellinen ahdinko näkyy klinikoilla

Argentiinassa rahanarvon rajusta heikkenemisestä johtuvat taloudelliset vaikeudet ajavat sairaaloihin ja ensiapuasemille niin paljon stressioireista ja -sairauksista kärsiviä ihmisiä, että näiden paikkojen suorituskyky on ylitetty, kertoo Clarín-lehti. Potilaat kärsivät ”päänsärystä, kohonneesta verenpaineesta, mahahaavasta, mahakatarrista, unettomuudesta ja ahdistuksesta”. Jotkut pyörtyvät ”ilman neurologista syytä”, sanoi muuan terveydenhuollon ammattilainen. Lääkärissäkäynnit stressin, masennuksen ja pelon vuoksi lisääntyivät eräällä klinikalla vain muutamassa päivässä 300 prosenttia. Sen lisäksi, että lääkärien ja sairaanhoitajien on kestettävä täpötäysiä odotushuoneita, heidän on tultava toimeen talouskriisistä kiukustuneiden potilaiden kanssa. Jotkut potilaat ovat jopa hyökänneet lääkärien ja sairaanhoitajien kimppuun. Erästä sairaanhoitajaa lyötiin päähän.

Nopein vuoristorata

”Maailman nopein vuoristorata on avattu ’Fujikyu Highland’ -huvipuistossa”, kertoo japanilainen IHT Asahi Shimbun -lehti. ”Se ei sovi heikkohermoisille, sillä kiihdytys nollasta 172 kilometrin tuntivauhtiin kestää alle kaksi sekuntia. Tunne on sama kuin ilmaan laukaistavassa raketissa. Vetovoima, jonka matkustajat voivat aistia kohdistuvan itseensä, kuuluu tavallisesti vain taistelulentäjien kokemuspiiriin.” Radan rakentaneen yhtiön projektipäällikkö Heith Robertson sanoi: ”Lentoon lähtevään koneeseen voi kohdistua 2,5 g:n voima [2,5 kertaa painovoima]. Tällä radalla g-voima on 3,6.” Radan vaunut kulkevat pienen lentokoneen pyörillä, ja niiden voimanlähteenä on kolme ilmakompressoria, jotka kehittävät 50000 hevosvoimaa, saman verran kuin pieni raketti.

Korkeille rakennuksille edelleen kysyntää

World Trade Centerin tornien ”luhistuminen ravisteli arkkitehdit ja insinöörit tietoisuuteen jostain uudesta ja pelottavasta”, sanoo U.S.News and World Report -lehti. ”Tilapäisestä varovaisuudesta huolimatta pilvenpiirtäjien kysyntä ei tyrehdy.” Yhtenä syynä tähän on se, että joillakin alueilla maata on niukasti ja se on hyvin kallista. Sitä paitsi kaupungit pitävät kiinni oikeudestaan rehentelyyn. Erittäin korkeissa rakennuksissa on kyse ”kuuluisuudesta, nykyaikaisuudesta ja sen sellaisesta”, sanoo Massachusettsin teknillisen korkeakoulun arkkitehti- ja suunnitteluosaston dekaani William Mitchell. Arkkitehdit kiistelevät kuitenkin siitä, miten lisätä rakennusten turvallisuutta. Rakennukset voidaan lujittaa hyökkäystä vastaan räjähdyksen kestävillä seinillä ja ikkunoilla, mutta tämä lisää painoa ja nostaa kustannukset kohtuuttoman suuriksi. Kiinassa rakennusmääräykset vaativat, että rakennukseen on tehtävä 15 kerroksen välein ulkoilmassa oleva, tyhjä ”turvakerros”. Toisissa paikoissa rakennusmääräykset vaativat, että rakennuksessa on oltava alhaalta ylös asti kulkeva hissi, joka on vain palomiehiä varten, sekä paineistettu portaikko, johon ei pääse savua. Valmisteilla olevaan Shanghai World Financial Center -pilvenpiirtäjään, josta voi tulla maailman korkein rakennus, suunnitellaan parhaillaan ylimääräisiä turvallisuutta lisääviä parannuksia.

Tupakasta johtuvat sydänsairaudet Intiassa

Intian ”vanhemmat sydäntautilääkärit sanovat, että sepelvaltimotautia esiintyy yhä enemmän”, kertoo Mumbai Newsline. ”Jaslokin sairaalan sydäntautiosaston johtajan tri Ashwin Mehtan mukaan intialaisilla on perinnöllinen taipumus saada sydänsairauksia.” Erityisen huolestuttavaa on se, että entistä useammilla nuorilla ilmenee ”sydänvaivoja lisääntyneen tupakoinnin vuoksi”. Bombayn sairaalan sydäntautilääkäri P. L. Tiwari uskoo, että ellei radikaaleihin toimenpiteisiin ryhdytä, Intia on jonain päivänä sydäntautien osalta maailman johtava maa. The Times of India -lehdessä kerrotaan, että naapurimaassa Bangladeshissa 35–49-vuotiaista miehistä tupakoi yli 70 prosenttia ja että ”tupakoijien määrä kasvoi sitä mukaa kuin tulot vähenivät”. Tupakoija ”käyttää keskimäärin yli kaksi kertaa enemmän rahaa savukkeisiin kuin käytetään yhteensä asukasta kohti vaatteisiin, asumiseen, terveydenhoitoon ja koulutukseen”. On arvioitu, että 10,5 miljoonalla tämän köyhän maan aliravitulla ihmisellä voisi olla riittävästi ravintoa, jos tupakkaan käytetty raha suunnattaisiin ruokaan.

Meluisa ympäristö ja kuulohäiriöt

”Puolassa joka viidennellä koululapsella ja joka kolmannella aikuisella on ongelmia kuulonsa kanssa”, sanoo puolalainen viikkolehti Polityka. Tutkimusten mukaan suurinta haittaa aiheuttavat liikenteen melu, äänentoistolaitteet, televisio ja kotitalouskoneet. Eräässä ympäristön tilaa koskevassa raportissa sanottiin, että Varsovan lisääntynyt liikenne on jo nostanut melutason yhdellä sen pääkaduista 100 desibeliin. Yhtä voimakkaita ovat leikkivien lasten huudot. Diskoissa käytettävät vahvistimet voivat nostaa melutason jopa 120 desibeliin, joka on hyvin lähellä 130–140 desibelin kipukynnystä. Asiantuntijat sanovat, että näin voimakkaat äänet ovat kuulohäiriöiden suoranainen syy. Kuulon fysiologia- ja patologiainstituutin professori Henryk Skarżyński, jonka erikoisalaa ovat korva-, nenä- ja kurkkutaudit, sanoo: ”Kuulohäiriöt johtavat vakaviin sosiaalisiin ongelmiin. Niistä kärsivät ihmiset ärsyyntyvät helpommin, heillä on oppimisvaikeuksia – – [ja] heidän on vaikeampi oppia vieraita kieliä.”