Minne vesi menee?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA AUSTRALIASTA

PANIIKKI! Se oli ensireaktioni. Kylpyhuoneeni lattiakaivosta pulppusi harmaata nestettä, joka uhkasi muuttaa asuntoni haisevaksi suoksi. Soitin heti putkimiehen hätiin. Odotellessani häntä epätoivoisena suutani kuivasi hermostuksesta ja sukkani kastuivat vähitellen litimäriksi. Kummastelin, mistä kaikki tämä vesi tuli.

Poistaessaan kärsivällisesti tukosta lattiakaivosta putkimies selitti: ”Kaupunkilainen käyttää päivässä keskimäärin 200–400 litraa vettä. Jokaista miestä, naista ja lasta kohti viemäristä menee alas vuodessa noin satatuhatta litraa vettä.” Kysyin: ”Miten ihmeessä voisin käyttää sellaisen määrän vettä? En ainakaan juo sitä!” Hän vastasi: ”Et juokaan, mutta käyt päivittäin suihkussa tai kylvyssä ja käytät vessaa ja ehkä pyykin- tai astianpesukonetta. Näillä ja muilla tavoilla nykyaikainen elämäntapa saa meidät käyttämään kaksi kertaa enemmän vettä kuin isovanhempamme.” Sitten päähäni pälkähti kysyä, minne kaikki tuo vesi menee.

Sain tietää, että vesi, jonka päivittäin laskemme viemäriin, käsitellään hyvin eri lailla eri maissa ja jopa eri kaupungeissa. Joissakin maissa tämä on elämän ja kuoleman kysymys (ks. sivun 27 tekstiruutuja). Liity seuraani, kun teen kiertokäynnin paikkakuntani jätevedenpuhdistamossa ja ota itse selvää, mihin vesi menee ja miksi kannattaa asuinpaikasta riippumatta miettiä tarkkaan, mitä viemäristä tai WC:stä laskee alas.

Puhdistamoon

Tiedän, ettei käynti jätevedenpuhdistamossa kuulosta sinusta houkuttelevalta. Ei minustakaan. Silti useimmille meistä tällaiset laitokset ovat välttämättömiä, jotteivät kaupunkimme hukkuisi omiin jätteisiinsä. Me kaikki voimme myös vaikuttaa siihen, että nämä laitokset toimivat kunnolla. Määränpäämme on Malabarin pääpuhdistamo, joka sijaitsee aivan Sydneyn kuuluisan sataman eteläpuolella. Miten vesi kulkeutuu kylpyhuoneestani tähän laitokseen?

Kun huuhtelen WC-altaan, tyhjennän lavuaarin tai otan suihkun, vesi kulkee 50 kilometrin matkan jätevedenpuhdistamoon. Sinne virtaa jätevettä päivittäin 480 miljoonaa litraa, mikä merkitsee sitä, että minuutissa sinne tulee saman verran vettä kuin tarvitaan kahden 50-metrisen uima-altaan täyttämiseen.

Ross-niminen puhdistamon työntekijä selittää, miksi laitos ei ole ruman näköinen eikä haise pahalle: ”Suurin osa laitoksesta on kaivettu maan alle. Tämän ansiosta kaasut eivät pääse karkuun, vaan ne voidaan ohjata kaasunpesureihin (rivi suuria kupumaisia savupiippuja), jotka poistavat pahan hajun. Puhdistettu ilma päästetään sen jälkeen ilmakehään. Vaikka laitoksen ympärillä on tuhansia kotitalouksia, saan vuoden aikana vain kymmenisen puhelua, joissa valitetaan hajuhaitoista.” Seuraavaksi onkin  väistämättä edessä paikka, josta nuo ”hajuhaitat” johtuvat.

Mitä jätevesi on?

Kun laskeudumme syvemmälle laitoksen uumeniin, oppaamme kertoo meille: ”Jätevedestä on 99,9 prosenttia vettä ja loput WC-jätteitä, kemiallisia aineita ja muita sekalaisia pieniä aineksia. Yli 55000 hehtaarin alueelta kotitalouksista ja teollisuuslaitoksista kerätty jätevesi kulkee 20000 kilometriä pitkää viemäristöä pitkin ja saapuu laitokseen kaksi metriä merenpinnan alapuolella. Täällä se kulkee useiden välppien eli siivilöiden läpi, jotka seulovat siitä pois roinan, kivet, paperin ja muovin. Seuraavaksi se menee hiekanerottimeen, jossa orgaaninen aines saadaan pysymään  pinnalla ilmastuksen avulla ja raskaampi hiekka asettuu pohjalle. Kaikki tämä epäorgaaninen jäte kerätään ja lähetetään kaatopaikalle. Jäljelle jäänyt jätevesi pumpataan 15 metriä korkeammalla oleviin selkeytysaltaisiin.”

Nämä altaat peittävät suurin piirtein jalkapallokentän kokoisen alueen, ja täällä tajuaa, miten paljon naapurit valittaisivat, jollei ilmanpuhdistusjärjestelmä olisi niin tehokas. Veden virratessa hitaasti altaiden läpi öljy ja rasva nousevat pinnalle, ja ne kerätään pois. Hieno kiintoaine, jota sanotaan lietteeksi, asettuu pohjalle, ja suuret mekaaniset kaapimet keräävät lietteen paikkaan, josta se pumpataan pois jatkokäsittelyä varten.

Käsitelty jätevesi virtaa kolme kilometriä pitkää maanalaista viemäriä pitkin merelle. Siellä vesi nousee merenpohjalle ja liukenee veteen 60–80 metriä merenpinnan alapuolella. Rannikon voimakkaat virrat hajottavat jäteveden, ja luontaisen desinfiointikykynsä ansiosta suolavesi saattaa käsittelyprosessin päätökseen. Puhdistamoon jäänyt liete pumpataan suuriin mädättämöihin, joissa liete käsitellään hapettomissa olosuhteissa. Mädättämöissä pieneliöt hajottavat orgaanisen aineen metaaniksi ja stabiiliksi lietteeksi.

Lietteestä humukseksi

Seuraan helpottuneena Rossia takaisin raikkaaseen ilmaan, ja kiipeämme yhden ilmatiiviin lietesäiliön päälle. Hän jatkaa: ”Pieneliöiden tuottamaa metaania käytetään sähkögeneraattorien käyttövoimana, ja siitä saadaan 60 prosenttia laitoksen energiantarpeesta. Stabiloitu liete hygienisoidaan lisäämällä siihen kalkkia. Näin lietteestä tulee hyödyllistä ainetta, jossa on runsaasti kasviravinteita. Yksistään Malabarin jätevedenpuhdistamo tuottaa vuosittain 40000 tonnia tällaista biomassaa. Kymmenen vuotta sitten käsittelemätön liete poltettiin tai laskettiin mereen. Nyt liete pannaan parempaan käyttöön.”

Ross antaa minulle esitteen, jossa selitetään, että Uuden Etelä-Walesin metsät ovat kasvaneet 20–35 prosenttia nopeammin sen jälkeen, kun tällaista biomassaa on käytetty maanparannusaineena. Siinä sanotaan lisäksi, että kun vehnää on kasvatettu sillä lannoitetussa maaperässä, sadot ovat kasvaneet jopa 70 prosenttia. Huomaan, että tällainen biomassa on turvallista käytettäväksi puutarhani kukkien lannoitteena.

Poissa näkyvistä, poissa mielestä?

Kiertokäyntimme päätteeksi oppaamme muistuttaa minua, että maalin, torjunta-aineiden, lääkkeiden tai öljyn kaataminen viemäriin voi tappaa puhdistamon pieneliöt, ja kierrätysprosessi voi keskeytyä. Hän painottaa sitä, että öljyt ja rasvat tukkivat viemärit samaan tapaan kuin ne tukkivat meidän suonemme ja että vessasta alas huuhdotut kertakäyttövaipat, -pyyhkeet ja -muovit eivät häviä minnekään. Ne sen sijaan tukkivat viemärit. Olenkin jo oppinut, että jätteet voidaan huuhdella pois näkyvistä, mutta kun vettä alkaa nousta viemäristä ylös, ne palautuvat äkkiä takaisin mieleen. Kun siis seuraavan kerran otat suihkun, huuhtelet WC-altaan tai tyhjennät lavuaarin, mieti, minne vesi menee.

[Tekstiruutu/Kuva s. 25]

Jätevedestä juomavedeksi

Orangen piirikunnassa, vähäsateisella alueella Kaliforniassa Yhdysvalloissa, on sen miljoonien asukkaiden hyödyksi keksitty edistyksellinen ratkaisu jätevesiongelmaan. Sen sijaan että joka päivä laskettaisiin miljoonia litroja jätevettä mereen, suurin osa siitä palautetaan vesijohtoverkkoon. Vuosien ajan tähän taidonnäytteeseen on kyennyt muuan jätevedenpuhdistamo. Ensikäsittelyn jälkeen jätevesi käy läpi toisen ja kolmannen käsittelyn. Näiden vaiheiden aikana vedestä tulee yhtä puhdasta kuin tavallisesta juomavedestä. Sen jälkeen se sekoitetaan arteesiseen pohjaveteen ja se kulkeutuu pohjavesialtaaseen. Siellä se täydentää tuota allasta ja estää suolavettä joutumasta pohjavesivarastoon ja turmelemasta sitä. Tästä pohjavesialtaasta saadaan 75 prosenttia piirikunnan vedentarpeesta.

[Tekstiruutu s. 27]

Neljä tapaa vähentää vedenkulutusta

▪ Vaihda vuotavat tiivisteet. Vuotavasta hanasta voi valua vettä hukkaan vuodessa 7000 litraa.

▪ Tarkista, vuotaako WC-allas. Vettä voi valua hukkaan vuodessa 15000 litraa.

▪ Asenna vettä säästävä suihkunpää. Tavallisesta suihkunpäästä voi suihkuta vettä 18 litraa minuutissa, vettä säästävästä 9 litraa minuutissa. Näin nelihenkinen perhe säästää vettä vuodessa 80000 litraa.

▪ Jos sinulla on WC-istuin, jossa on kaksitoiminen huuhtelu, käytä pientä huuhtelua, kun se on tarkoituksenmukaista. Se voi säästää vettä vuodessa nelihenkiseltä perheeltä 35000 litraa.

[Tekstiruutu s. 27]

Maailman jätevesikriisi

”Yli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole edelleenkään puhdasta juomavettä. Lisäksi 2,9 miljardia ihmistä ei ole jätehuollon eikä viemäröinnin piirissä. Tämän vuoksi likaisesta vedestä johtuviin sairauksiin kuolee vuosittain viisi miljoonaa ihmistä, pääasiassa lapsia.” (Haagissa Alankomaissa järjestetty maailman toinen vesifoorumi)

[Kaavio/Kuvat s. 26]

(Ks. painettu julkaisu)

Malabarin jätevedenpuhdistamo (Pelkistetty kaavio)

1. Jätevesi tulee laitokseen

2. Välppäys

3. Hiekanerottimet

4. Kaatopaikalle

5. Selkeytysaltaat

6. Mereen

7. Mädättämöt

8. Sähkögeneraattorit

9. Biomassasäiliö

[Kuvat]

Mädätyssäiliöissä liete muuttuu käyttökelpoiseksi lannoitteeksi ja metaaniksi

Metaania poltetaan sähkön tuottamiseksi