Tarkkailemme maailmaa

Älä laske lampaita

Joka kymmenes ihminen maailmassa kärsii jatkuvasta unettomuudesta, kertoo New Scientist -lehti. Tiedemiehet arvioivat, että unettomuudesta johtuvat sairauspäivät ja onnettomuudet aiheuttavat yksistään Yhdysvaltojen taloudelle 35 miljardin dollarin menot vuodessa. Mitä unettomuudesta kärsivä voi tehdä saadakseen unen päästä kiinni? Oxfordin yliopiston tutkijat pyysivät yhtä unettomuudesta kärsivää ryhmää ajattelemaan miellyttävää, rauhoittavaa näkymää, esimerkiksi vesiputousta tai lomakohdetta, josta pitää. Toista ryhmää pyydettiin laskemaan lampaita, kun taas kolmannen ryhmän annettiin käyttää omia keinojaan. Toiselta ja kolmannelta ryhmältä nukahtamiseen meni hieman tavallista kauemmin, mutta ensimmäiseen ryhmään kuuluvat nukahtivat keskimäärin yli 20 minuuttia tavallista aiemmin. Tutkijoihin kuulunut Allison Harvey sanoi, että lampaiden laskeminen ei toimi, koska se ”on liian yksitoikkoista, jotta huolet pysyisivät poissa mielestä”.

 Vettä pilvistä kerääviä metsiä

Kosteat sademetsät, jotka kasvavat yli 900 metrin korkeudessa, saattavat kerätä ”jopa 40 prosenttia enemmän vettä pilvistä kuin ovat mitatut sademäärät”, sanovat australialaiset tiedemiehet tri Paul Reddell ja tri David McJannet. Australian liittovaltion tutkimuskeskuksen CSIRO:n mukaan tällaisten ”metsien läpi kulkee jatkuvasti matalalla olevia pilviä, sumua ja usvaa, minkä vuoksi puiden pinnalle tiivistyy vettä, jota noruu tai tippuu niistä maahan”. Tämä kasvattaa miljoonilla litroilla trooppisten jokien vesimäärää. Mutta ”kun sademetsiä hävitetään, maaperä saa huomattavasti vähemmän kosteutta”.

Epätasaista kulutusta

Kaksikymmentä prosenttia maapallon väestöstä kuluttaa 86 prosenttia maailman tavaroista ja palveluista, kerrotaan The State of World Population 2001 -raportissa. Tässä Yhdistyneiden kansakuntien väestörahaston julkaisemassa raportissa varoitetaan teollisuusmaissa ja kehitysmaissa asuvien välisestä ”suunnattomasta ’kulutuskuilusta’”. Esimerkiksi ”teollisuusmaassa syntyvä lapsi lisää elinaikanaan kulutusta ja saastumista enemmän kuin 30–50 kehitysmaissa syntyvää lasta. Teollisuusmaissa asuva viidennes maailman väestöstä tuottaa puolet ilmakehään joutuvasta hiilidioksidista, kun taas köyhin viidennes tuottaa siitä vain kolme prosenttia”, raportti kertoo. Lisäksi rikkaassa maassa asuvan ihmisen elämäntavan ylläpitämiseen tarvitaan lähes neljä kertaa suurempi tuottava maa- tai merialue kuin kehitysmaissa asuvan yksilön ylläpitämiseen.

Kekseliäitä kovakuoriaisia

Tutkijat ovat hiljattain saaneet selville, miten Stenocara-suvun kovakuoriaiset saavat juomavettä Namibin aavikolla Lounais-Afrikassa. Pysyäkseen hengissä tällä aavikolla, jonka vuotuinen sademäärä on yleensä noin 10 millimetriä, kovakuoriaiset keräävät juomavettä tiheästä usvasta, jota tuuli puhaltaa Atlantilta sisämaahan. Natural History -lehden mukaan näiden ”kovakuoriaisten selkä on täynnä nystyröitä”, jotka mikroskoopilla katsottuna ”muistuttavat vuorista ja laaksoista muodostuvaa maisemaa”. ”Vuoret” keräävät vettä, kun taas vahapeitteiset ”laaksot” hylkivät sitä. ”Kuoriaiset kääntyvät tuulta päin, ja kun usvasta kerääntyy kosteutta nystyröihin, ne kallistavat ruumistaan eteenpäin. Kun kerätty pisara tulee riittävän painavaksi, se vierii alas hyöteisen suuosiin”, lehti kertoo.

Anoreksian varhaisia merkkejä

”Vanhemmat voivat havaita anoreksian tai bulimian varhaiset merkit lastensa ruokailutottumuksista”, kertoo lontoolainen The Times. Muuan syömishäiriöyhdistys on julkaissut oppaan, joka auttaa vanhempia ja muita, jotka huolehtivat lapsista, tunnistamaan syömishäiriöt ennen kuin tilanne pääsee liian pahaksi. Varhainen varoitusmerkki voi olla pakottava tarve pilkkoa ruoka pieniksi paloiksi tai jopa viiden minuutin tauon pitäminen suupalojen välillä. Jotkut syömishäiriöiset yrittävät hämätä muita. He esimerkiksi käyttävät hyvin väljiä vaatteita piilottaakseen syömättömän ruoan niihin. He saattavat myös vaatia, että sellaiset heistä otetut kuvat, joissa he näyttävät terveiltä ja normaalipainoisilta, pannaan pois näkyvistä. Oppaassa neuvotaan, että vanhempien ei pidä sivuuttaa näitä merkkejä ja että heidän on oltava avoimia sen suhteen, mitä he havaitsevat.

Myrkkyä lämpömittareista

”Vain yhden lämpömittarin elohopea voi saastuttaa järven, jonka pinta-ala on neljä ja puoli hehtaaria. Rikkoutuneet lämpömittarit lisäävät 17 tonnia elohopeaa Yhdysvalloissa vuosittain syntyvään jätemäärään”, sanotaan National Geographic -lehdessä. Elohopea päätyy kaloihin, ja kun ihmiset syövät näitä kaloja, hekin saavat elimistöönsä tätä metallia, joka voi vahingoittaa hermostoa. Elohopealämpömittarit on jo kielletty monissa Yhdysvaltojen kaupungeissa, esimerkiksi Bostonissa, missä kaupat vaihtavat elohopealämpömittarit digitaalisiin lämpömittareihin ja muihin vaarattomampiin laitteisiin.

Kuntoile kohtuullisesti

”On hyvä harrastaa kestävyysliikuntaa (hölkkäämistä, pyöräilyä tai uintia) kolme kertaa viikossa puolesta tunnista tuntiin”, sanotaan ranskalaislehdessä L’Express. Jos kuitenkin haluaa välttyä vakavilta terveysongelmilta, liikunnassa ei pidä mennä suorituskyvyn äärirajoille. Kohtuuton urheilu voi aiheuttaa nivelkulumia, rustovaurioita, välilevyn pullistumia, rasitusmurtumia, verenpaineen kohoamista, ruoansulatusvaivoja, ennenaikaista luukatoa ja jopa sydänkohtauksen. ”Ranskassa kuolee vuosittain äkillisesti fyysisten ponnistusten vuoksi 1500 huippukunnossa olevaa urheilijaa”, kertoo L’Express. Tri Stéphane Cascua, joka on urheilulääketieteeseen erikoistunut lääkäri pariisilaisessa Pitié-Salpêtrièren sairaalassa, antaa seuraavan neuvon niille lukuisille ”sunnuntaiurheilijoille”, jotka päätyvät sairaalaan toipumaan: liikkukaa säännöllisesti, mutta käyttäkää vain noin 75 prosenttia sydämen ja verisuoniston maksimaalisesta suorituskyvystä.

Tryffelit, puut ja rottakengurut

Nykyään ajatellaan, että jotkin Australian vaikuttavimmista eukalyptusmetsistä ovat olemassa välillisesti rottakenguruiden – harvinaisten rottaa muistuttavien pussieläinten – ansiosta, kertoo Sydneyssä ilmestyvä The Bulletin -lehti. Niitä elää korkeuksiin kohoavissa Gippslandin metsissä Victorian osavaltiossa. Ainakin 90 prosenttia näiden pussieläinten ravinnosta koostuu tryffeleistä eli multasienistä, jotka kasvavat maan alla. Tämä sieni toimii yhteistyössä ympäröivien puiden kanssa muodostamalla tupen niiden juurten ympärille ja ulottamalla maaperään tiheän rihmaston, jonka avulla se kerää vettä ja ravinteita. Puut vastavuoroisesti antavat sille fotosynteesin avulla tuotettua sokeria. Miten rottakengurut liittyvät kuvaan? Syötyään voimakkaan makuisia tryffeleitä ne levittävät sulamattomia sieni-itiöitä ulostamalla eri puolille metsää. Ja näin tryffelit, puut ja rottakengurut jatkavat kukoistustaan.

Meluisien merien vaarallisuus

”Meren pelätään muuttuneen kumisevaksi, päriseväksi ja hämmentäväksi paikaksi valaille, delfiineille ja muille meressä eläville nisäkkäille”, kertoo lontoolainen The Independent -lehti. Tiedemiehet, jotka tutkivat Bahamasaarten rannikolle ajautuneita kuutta kuollutta valasta ja yhtä kuollutta delfiiniä, saivat selville, että niiden kuolema johtui voimakkaasta aivoverenvuodosta, jonka epäillään aiheutuneen lähistöllä liikkuvien merivoimien laivojen kaikuluotainten käytöstä. Merieläimet, joiden kuuloalue on paljon laajempi kuin ihmisen, kärsivät myös laivaliikenteestä, merellä tehtävistä rakennustöistä, moottoriveneistä ja vesiskoottereista. ”Kun valaat ja delfiinit sukeltavat, ilma työntyy niiden keuhkoista niiden ruumiissa oleviin onteloihin”, lehdessä kerrotaan. Nämä onteloissa olevat ”ilmakuplat voivat voimistaa ääniaallot jopa 25 kertaisiksi, mikä voi aiheuttaa – – laaja-alaista kudostuhoa paljon matalammilla äänen taajuuksilla ja laajemmalla merialueella kuin aiemmin pidettiin mahdollisena”. Lisäksi meren meluisuus ”pienentää viestintäsignaalien kantamaa, minkä vuoksi valaiden ja delfiinien on huudettava lujempaa”, sanoo tutkija Doug Nowacek. ”Se voi estää niitä kokoontumasta yhteen ja parittelemasta, ja jos ne eivät voi kuulla, ne eivät myöskään voi suunnistaa.”