Ainutlaatuinen jälleennäkeminen 30 vuoden kuluttua

VUONNA 1967 kaksi nuorta miestä tapasi toisensa aivan sattumalta. Heistä tuli huonetovereita eräässä michiganilaisessa korkeakoulussa Yhdysvalloissa. Limasta Ohiosta kotoisin oleva Dennis Sheets oli tuolloin 18-vuotias ja oli vasta tullut opiskelemaan ensimmäistä vuotta metsätiedettä. 20-vuotias Mark Ruge tuli Buffalosta New Yorkista. Hän oli kolmannen vuoden opiskelija alanaan maa- ja vesirakentaminen.

Tuohon aikaan heidän ystävyytensä on saattanut vaikuttaa vain lyhyeltä ohikiitävältä tuttavuudelta. Kumpikaan näistä nuorista miehistä ei jatkanut korkeakouluopintojaan; he molemmat lähtivät omille teilleen. Kului yli kolme vuosikymmentä. Sitten eräänä päivänä nämä kaksi miestä tapasivat jälleen toisensa Dominikaanisessa tasavallassa. Tämä yllättävä tapaaminen oli melkoinen yhteensattuma. Mutta siihen vaikutti myös jokin muu seikka. Mikä? Vastaus selviää, kun seuraamme heidän kummankin elämänkulkuaan.

Dennis lähtee sotaan

Dennis palasi kotiin ensimmäisen korkeakouluvuotensa jälkeen. Sitten joulukuussa 1967 hänet kutsuttiin Yhdysvaltain armeijaan, ja kesäkuussa 1968 hänet lähetettiin Vietnamiin. Siellä hän näki sodan kauhut. Kun hänen sotapalvelusaikansa päättyi vuonna 1969, hän palasi Yhdysvaltoihin ja hankki itselleen lopulta työpaikan suuresta yrityksestä Ohiosta. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen.

”Poikavuosien unelmani oli muuttaa Alaskaan ja hankkia sieltä pieni maatila”, selittää Dennis. Niinpä hän ryhtyi vuonna 1971 toteuttamaan unelmaansa erään koulutoverinsa kanssa. Mutta sen sijaan että hän olisi hankkinut pienen maatilan, hän tekikin kaikenlaisia tilapäistöitä. Jonkin aikaa hän asui teltassa ja työskenteli metsäpalovartijana. Hän kasvatti parran ja pitkät hiukset ja alkoi polttaa marihuanaa.

Vuonna 1972 Dennis lähti Anchoragesta New Orleansiin Louisianaan saadakseen osallistua siellä Mardi Gras -juhlaan. Sen jälkeen hän rakensi itselleen pienen mökin Arkansasin metsämaille. Siellä hän pystytti työkseen rakennusten runkoja ja teki betonitöitä. Kesäkuussa 1973 Dennis matkusteli peukalokyydillä ympäri maata nähdäkseen, voisiko hän löytää elämän tarkoituksen.

Mark sodanvastaisessa liikkeessä

Mark jäi korkeakouluun muutamaksi lukukaudeksi Dennisin lähdettyä, mutta sitten hän tuli siihen tulokseen, ettei hän halunnut tulla osaksi sotaa tukevaa järjestelmää. Niinpä hän palasi Buffaloon, missä hän työskenteli vähän aikaa työnjohtajana terästehtaassa. Hän oli vieläkin tyytymätön sotaponnisteluihin, joten hän jätti työpaikkansa, osti moottoripyörän ja ajeli maan halki San Franciscoon Kaliforniaan. Tietämättään Dennis ja Mark olivat San Franciscossa samaan aikaan.

Dennisin tavoin Mark kasvatti parran ja pitkät hiukset ja alkoi käyttää marihuanaa. Mutta Mark oli innokkaasti mukana sodanvastaisessa liikkeessä ja osallistui mielenosoituksiin ja marsseihin. FBI etsi häntä kutsuntojen välttelemisen vuoksi, joten hän käytti muutaman  vuoden tekaistuja nimiä, jottei olisi jäänyt kiinni. Hän eli hippielämää San Franciscossa. Siellä kaksi Jehovan todistajaa tuli hänen ovelleen vuonna 1970.

Mark selittää: ”Heistä on täytynyt tuntua, että olin osoittanut kiinnostusta, joten he tulivat uudelleen. En ollut kotona, mutta he jättivät minulle vihreän Raamatun ja kolme kirjaa.” Mark oli kuitenkin niin uppoutunut poliittiseen toimintaan ja hauskan pitämiseen, ettei hänellä ollut aikaa lukea niitä. Lisäksi FBI etsi häntä tiiviisti. Siksi hän otti itselleen jälleen uuden nimen ja muutti Washingtoniin (D.C.). Hänen tyttöystävänsä Kathi Yaniskivis, johon hän oli tutustunut yliopistossa, liittyi hänen seuraansa siellä.

Lopulta FBI sai Markin kiinni vuonna 1971. Kaksi FBI:n agenttia saattoi hänet lennolle Washingtonista New Yorkiin ja huolehti siitä, että hän jatkoi matkaa edelleen Torontoon Kanadaan. FBI ei ilmeisesti pitänyt häntä uhkana yhteiskuntajärjestykselle; hänet vain haluttiin pois maasta. Seuraavana vuonna hän meni naimisiin Kathin kanssa ja he muuttivat Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa sijaitsevalle Gabriolan saarelle. He halusivat paeta yhteiskuntaa, mutta silti heistä tuntui, että elämällä pitäisi olla enemmän merkitystä.

Heistä tulee todistajia

Muistanet, että Dennis matkusteli peukalokyydillä ympäri maata etsien tarkoitusta elämälle. Hänen matkansa veivät hänet Montanaan, missä muuan maanviljelijä Chinookin kaupungin lähistöltä antoi hänelle työtä apulaisenaan viljankorjuussa. Miehen vaimo ja tytär olivat Jehovan todistajia. Dennis sai luettavakseen Herätkää!-lehden. Ennen pitkää hän vakuuttui siitä, että todistajilla oli tosi uskonto.

Dennis otti Raamatun mukaansa ja lähti maatilalta ja muutti Kalispellin kaupunkiin Montanaan. Siellä hän meni ensimmäistä kertaa Jehovan todistajien kokoukseen. Tuossa tilaisuudessa hän pyysi itselleen raamatuntutkistelua. Pian sen jälkeen hän leikkasi hiuksensa ja ajoi partansa. Tammikuussa 1974 hän lähti ensimmäistä kertaa saarnaamistyöhön, ja hänet kastettiin vesikaukalossa Polsonin kaupungissa Montanassa 3. maaliskuuta 1974.

Sillä välin Mark ja Kathi, jotka asuivat edelleen Gabriolan saarella, päättivät, että koska heillä nyt oli aikaa, he yrittäisivät tutkia Raamattua. He alkoivat lukea Kuningas Jaakon käännöstä, mutta havaitsivat, että sen vanhahtavaa englantia oli jokseenkin vaikea ymmärtää. Sitten Mark muisti, että hänellä oli yhä se Raamattu ja ne kirjat, jotka todistajat olivat antaneet hänelle vuosia aikaisemmin. Mark ja Kathi lukivat Raamatun sekä kirjat Totuus joka johtaa ikuiseen elämään ja Onko Raamattu todella Jumalan sana? Asiat, joita he oppivat, tekivät heihin syvän vaikutuksen.

Mark selittää: ”Erityisesti minuun teki vaikutuksen se, että Totuus-kirja mainitsee kristittyjen ryhmän, joka ei lähtisi sotaan missään tapauksessa. Minusta tuntui, että sellaiset ihmiset harjoittivat tosi kristillisyyttä.” Pian tämän jälkeen Mark ja Kathi lähtivät takaisin Houghtoniin Michiganiin tapaamaan Kathin perhettä – pidättämisenkin uhalla. Siellä he menivät todistajien kokoukseen näyttäen yhä hipeiltä. He suostuivat raamatuntutkisteluun, jota heille johdettiin koko heidän Michiganissa viettämänsä kuukauden ajan.

Palattuaan Gabriolan saarelle he tapasivat kadulla todistajan Nanaimon kaupungissa Brittiläisessä Kolumbiassa ja selittivät tälle, että he haluaisivat tutkia Raamattua. Tuona samana päivänä saarelle tuli autolastillinen todistajia lautalla tapaamaan heitä, ja raamatuntutkistelu aloitettiin. Kolme kuukautta myöhemmin Mark ja Kathi aloittivat saarnaamistyön. Kolmen kuukauden kuluttua siitä he molemmat menivät kasteelle 10. maaliskuuta 1974. Dennisin kasteesta oli tuolloin kulunut yksi viikko!

Dennis kokoaikaisessa palveluksessa

Dennis aloitti tienraivauksen eli kokoaikaisen sananpalveluksen syyskuussa 1974. Hän huomauttaa: ”Nautin tienraivauksesta, mutta halusin laajentaa palvelustani; niinpä heinäkuussa 1975 jätin anomuksen päästäkseni palvelemaan Brooklynissa New Yorkissa sijaitsevaan Jehovan todistajien maailmankeskukseen. Minut kutsuttiin sinne tuon vuoden joulukuussa.”

Dennisin ensimmäinen työmääräys oli auttaa entisen Towers-hotellin muuttamisessa asuintiloiksi päätoimiston henkilökunnalle. Hän työskenteli siellä useita vuosia laatoitusryhmän valvojana. Sitten hän halusi avioitua ja muutti Kaliforniaan. Hän palveli vanhimpana Cathedral Cityn seurakunnassa ja meni vuonna 1984 naimisiin  Kathy Enz -nimisen tienraivaajan kanssa.

Dennis ja Kathy päättivät pitää elämänsä yksinkertaisena voidakseen edistää Jumalan valtakunnan etuja. Niinpä Dennis torjui usein tilaisuudet ansaita paljon rahaa Etelä-Kalifornian kukoistavalla rakennusalalla. Vuonna 1988 hän ja Kathy anoivat Jehovan todistajien kansainväliseen rakennustyöhön. Tuon vuoden joulukuussa he saivat työmääräyksen haaratoimiston rakennustyömaalle Buenos Airesiin Argentiinaan.

Vuonna 1989 Dennis ja Kathy kutsuttiin Jehovan todistajien rakennusryhmän vakituisiksi jäseniksi. Tässä erityisessä kokoaikaisessa palveluksessa he ovat palvelleet kahdesti Surinamissa ja Kolumbiassa. Lisäksi he ovat auttaneet haaratoimiston rakennustyössä Ecuadorissa ja Meksikossa sekä samanlaisella projektilla Dominikaanisessa tasavallassa.

Mark kokoaikaisessa palveluksessa

Vuonna 1976 Yhdysvaltain hallitus myönsi yleisen armahduksen Markille samoin kuin tuhansille muille nuorille amerikkalaismiehille, jotka olivat paenneet Kanadaan välttääkseen kutsunnan. Hän ja hänen vaimonsa Kathi halusivat myös pitää elämänsä yksinkertaisena voidakseen omistaa enemmän aikaa palvelukseensa. Niinpä Mark teki osa-aikaista työtä maanmittarina, ja hän ja Kathi maksoivat vähitellen pois laskunsa, joita heille oli kerääntynyt ennen heidän kastettaan.

Vuonna 1978, jolloin Kanadan todistajat suunnittelivat uuden haaratoimistokompleksin rakentamista Toronton lähelle Ontarioon, Markilla ja Kathilla oli mahdollisuus tarjoutua palvelukseen. Koska Markilla oli kokemusta maanmittauksesta, heidät kutsuttiin mukaan rakentamaan. He työskentelivät Georgetownin projektilla siihen asti, kunnes se valmistui kesäkuussa 1981. Sen jälkeen he muuttivat takaisin Brittiläiseen Kolumbiaan ja auttoivat seuraavat neljä vuotta Jehovan todistajien konventtisalin rakentamisessa sinne. Kun se tuli valmiiksi, heidät kutsuttiin takaisin työskentelemään Kanadan haaratoimiston laajennuksella.

Markin ja Kathin oltua muutaman kuukauden Georgetownissa heitä pyydettiin vuonna 1986 jäämään Kanadan haaratoimiston vakituisiksi jäseniksi. He ovat siitä pitäen kuuluneet henkilökuntaan, ja heillä on ollut myös lukuisia tilaisuuksia osallistua rakennustyöhön monissa muissa maissa. Koska Markilla oli kokemusta maanmittauksesta, häntä alettiin käyttää Jehovan todistajien haaratoimistorakennusten ja konventtisalien maanmittauksessa Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä Karibianmeren saarilla.

Hän ja Kathi ovat vuosien varrella palvelleet Venezuelassa, Nicaraguassa, Haitissa, Guyanassa, Barbadosissa, Bahamasaarilla, Dominicassa, Yhdysvalloissa (Floridassa) ja Dominikaanisessa tasavallassa. Tämä kokoaikaisen palveluksen erityismuoto johti siihen, että Markin ja Dennisin tiet kohtasivat jälleen.

Jälleennäkeminen Dominikaanisessa tasavallassa

Toisistaan tietämättä Mark ja Dennis työskentelivät samanlaisilla työmailla Dominikaanisessa tasavallassa. Eräänä päivänä he törmäsivät sattumalta toisiinsa Jehovan todistajien haaratoimistossa Santo Domingossa. Kuten kuvitella saattaa, heistä oli riemastuttavaa tutustua toisiinsa uudelleen. Olivathan he kumpikin nyt 33 vuotta vanhempia ja heillä oli paljon puhuttavaa keskenään. Kasvavan hämmästyksen vallassa he kertoivat toisilleen kaikesta siitä, mistä olet juuri saanut lukea. Kaikkein merkittävintä  heidän mielestään – samoin kuin kaikkien heidän kokemuksensa kuulleiden mielestä – ovat kuitenkin olleet monet yhtäläisyydet heidän elämässään.

Kumpikin heistä eli hippielämää ja muutti syrjäseudulle päästäkseen eroon nykyaikaisesta materialistisesta huolten täyttämästä elämäntavasta. Dennis avioitui Kathy-nimisen tytön kanssa; Mark meni naimisiin Kathi-nimisen tytön kanssa. Kumpikin mies suostui raamatuntutkisteluun ollessaan ensimmäistä kertaa Jehovan todistajien kokouksessa. He molemmat menivät kasteelle maaliskuussa 1974. Kummastakin tuli Jehovan todistajien haaratoimistoperheiden jäsen – Dennisistä Yhdysvalloissa ja Markista Kanadassa. Kumpikin on pyrkinyt pitämään elämänsä yksinkertaisena voidakseen pitää kiinni hengellisistä tavoitteista (Matteus 6:22). Kumpikin meni mukaan kansainväliseen rakennustyöhön ja sai työmääräyksiä lukuisiin eri maihin. Kumpikaan ei ollut koskaan aiemmin tavannut ketään entistä ystävää, joka olisi omaksunut Raamatun totuuden, ennen kuin he tapasivat toisensa sattumalta Dominikaanisessa tasavallassa.

Uskovatko Mark ja Dennis, että kohtalolla oli sormensa pelissä näissä merkittävissä yhteensattumissa? Eivät suinkaan. He tajuavat, että niin kuin Raamattu sanoo, ’aika ja sattuma kohtaavat meitä kaikkia’ – joskus hyvin mielenkiintoisella tavalla (Saarnaaja 9:11). Mutta he myöntävät, että jokin muukin oli vaikuttanut heidän jälleennäkemiseensä: he kumpikin halusivat löytää elämän tarkoituksen ja he kumpikin rakastivat Jehova Jumalaa.

Dennisin ja Markin tarina tuo myös esiin joitakin seikkoja, jotka ovat yhteisiä kaikille Raamatun totuuden oppiville vilpittömille ihmisille. Dennis sanoo: ”Se mitä Mark ja minä olemme kokeneet, osoittaa, että Jehova tietää ihmisten elämäntilanteen ja että kun heidän sydämentilansa on oikea, hän vetää heitä luokseen.” (2. Aikakirja 16:9; Johannes 6:44; Apostolien teot 13:48.)

Mark lisää: ”Kokemuksemme on myös opettanut meidät näkemään, että kun joku mukautuu Jehovan mittapuihin, vihkii elämänsä hänelle ja asettuu käytettäväksi, Jehova voi käyttää hänen lahjojaan ja kykyjään tosi palvonnan edistämiseen kansansa hyödyksi.” (Efesolaisille 4:8.)

Lisäksi heidän kokemuksensa osoittaa, että Jehova Jumala siunaa kansansa kokosieluisen palveluksen. Dennis ja Mark tuntevat totisesti saaneensa siunauksia. Dennis sanoo: ”Valtakunnan etujen palveleminen erityisessä kokoaikaisen palveluksen muodossa on suurenmoista. Se on suonut meille mahdollisuuden nauttia keskinäisestä rohkaisusta työskennellessämme eri puolilta maailmaa olevien kristittyjen veljien ja sisarten kanssa.”

Mark lisää: ”Jehova siunaa aivan varmasti niitä, jotka panevat hänen Valtakuntansa ensi sijalle. Pidän erityissiunauksena sitä, että voin palvella Kanadan haaratoimistoperheen jäsenenä ja osallistua kansainväliseen rakennustyöhön.”

Oliko tämä jälleennäkeminen ainutlaatuinen? Kyllä oli, sillä kuten Mark sanoo: ”Varsinainen syy siihen, että olimme niin innoissamme toistemme tapaamisesta, on se, että me molemmat olemme oppineet tuntemaan, rakastamaan ja palvelemaan ainutlaatuista Jumalaa Jehovaa.”

[Kuva s. 21]

Dennis, 1966

[Kuva s. 21]

Mark, 1964

[Kuva s. 23]

Dennis Etelä-Dakotassa vuonna 1974

[Kuva s. 23]

Mark Ontariossa vuonna 1971

[Kuva s. 24]

Dennis ja Mark vaimoineen vähän sen jälkeen kun he olivat tavanneet toisensa sattumalta vuonna 2001