Zeppeliinit – unohtumattomat taivaan jättiläiset

 ”ISÄNI toimi radiosähköttäjänä zeppeliinissä, ja hän nautti joka hetkestä”, kertoi Ingeborg Waldorf Herätkää!-lehdelle. Nämä jättiläismäiset ilmalaivat herättivät 1900-luvun alkuaikoina hämmästystä suuressa osassa maailmaa. Minne ikinä ne menivät, ne herättivät suurta huomiota.

Ilmalaivojen aikakausi osui 1900-luvun alkupuolelle. Ne nousivat huomion keskipisteeksi sekä vaikuttavien saavutusten että dramaattisten onnettomuuksien vuoksi. Niiden aika päättyi äkisti, kun Hindenburg tuhoutui Lakehurstissa Yhdysvalloissa vuonna 1937. Tuohon aikakauteen sisältyy kuitenkin kiehtovia tapahtumia.

Kuumailmapalloista ilmalaivoihin

Satojen vuosien ajan keksijät yrittivät löytää keinon, jolla ihminen voisi lentää. 1700-luvulla eläneiden ranskalaisten Joseph-Michel ja Jacques-Étienne Montgolfierin huomio kiintyi siihen, että savu kohoaa ilman läpi, ja he päättelivät, että savussa täytyy olla jokin erikoisominaisuus, jonka avulla ihminen voisi ehkä lentää. Niinpä he tekivät paperista ja kankaasta suuren pallon ja pitivät sitä savuavan tulen yläpuolella. Koetta katsomaan kerääntyneiden kyläläisten ällistykseksi pallo nousi taivaalle. Elettiin vuoden 1783 kesäkuuta, ja Montgolfierin veljekset olivat keksineet kuumailmapallon. Viisi kuukautta myöhemmin montgolfier-pallolla tehtiin ensimmäinen miehitetty lento.

Ilmapallojen haittapuolena oli kuitenkin se, että ne ajelehtivat tuulen mukana eikä niitä voinut ohjata johonkin nimenomaiseen suuntaan. Pallon ohjattavuus edellytti työntövoimaa synnyttävää tekniikkaa. Ensimmäisenä nosto- ja työntövoiman yhdisti ranskalainen Henri Giffard, joka lensi vuonna 1852 höyrykoneella varustetulla ilmalaivalla. Giffard käytti nosteen aikaansaamiseen ilmaa kevyempää vetyä.

Noin kymmenen vuotta myöhemmin muuan saksalainen upseeri meni Pohjois-Amerikkaan tekemään havaintoja Yhdysvaltojen sisällissodasta, jossa molemmat puolet käyttivät ilmapalloja saadakseen selville vihollisen asemat. Hänen ensimmäinen lentonsa ilmapallolla korkealla Mississippijoen yläpuolella teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hänen nimensä tuli myöhemmin lähtemättömästi liitetyksi ilmalaivoihin. Hän oli kreivi Ferdinand von Zeppelin.

Zeppelinin jättiläismäiset ilmalaivat

Joidenkin lähteiden mukaan Zeppelin sai idean alumiinirunkoisesta ilmalaivasta kroatialaiselta keksijältä David Schwarzilta. Zeppeliiniä kiehtoi ajatus niin suuresta ilmalaivasta, että se voisi kuljettaa suuren määrän matkustajia tai raskaan lastin. Hänen ilmalaivoilleen oli tunnusomaista valtava koko ja sikarimainen muoto. Zeppeliineissä oli metallirunko, joka oli verhottu kankaalla. * Rungon sisällä tai alapuolella oli miehistöä varten kori eli gondoli. Matkustajat olivat joko gondolissa tai aluksen sisällä. Noste saatiin aikaan vedyllä, jota oli useissa rungon sisällä olevissa osastoissa, kaasusäiliöissä. Työntövoiman synnyttivät runkoon kiinnitetyt moottorit. Kun Zeppelin teki kokeita ilmalaivoilla, häntä pidettiin tyhmänrohkeana ja eriskummallisena. Mutta vielä päivä paistaisi hänellekin.

 Zeppelin jätti armeijan ja keskittyi ilmalaivojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Hänen ensimmäinen zeppeliininsä teki neitsytmatkansa lähellä Friedrichshafenia Saksassa vuoden 1900 heinäkuussa. Väkijoukot reunustivat Bodenjärven rantoja, kun 128 metriä pitkä sylinterin muotoinen alus lensi veden yläpuolella 18 minuutin ajan. Ilmalaivojen rakentamista varten perustettiin yhtiö nimeltä Luftschiffbau Zeppelin GmbH, ja lisää ilmalaivoja valmistui. Kreiviä ei enää pidetty eriskummallisena; hän oli maailmankuulu. Keisari nimitti häntä 1900-luvun suurimmaksi saksalaiseksi.

Maailman ensimmäiset matkustajalennot

Zeppelin ajatteli, että Saksa voisi hänen valtavien ilmalaivojensa avulla saavuttaa ilmaherruuden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan armeija käytti zeppeliinejä vihollisalueiden vakoiluun ja pommituksiin. Zeppeliinillä tehtiinkin sodan tuhoisin ilmahyökkäys Lontooseen.

Siviili-ilmailusta innostuneet ihmiset kuitenkin tajusivat, mitä mahdollisuuksia ilmalaiva avasi matkustajaliikenteelle. Niinpä vuonna 1909 perustettiin maailman ensimmäinen matkustajalentoja tekevä yhtiö Deutsche Luftschiffahrts-Aktien-Gesellschaft (Saksan ilmalaivaliikenneyhtiö). Myöhemmin lennot ulotettiin Euroopan ulkopuolelle. Ilmalaivat Graf Zeppelin ja Hindenburg tekivät Saksasta edestakaisia matkoja Rio de Janeiroon ja Lakehurstiin.

Zeppeliini-kuume valtasi Yhdysvallat. Graf Zeppelin teki vuonna 1928 Friedrichshafenista Yhdysvaltojen itärannikolle ensimmäisen Atlantin yli suuntautuneen lentonsa (ilmalaiva vaurioitui lennon aikana). Ilmalaivan ylitettyä Atlantin presidentti Coolidge juoksi Valkoisen talon nurmikolle katsomaan tätä jättiläistä sen lentäessä yli. New Yorkissa innostuksella ei ollut rajoja. Kaupunki otti ilmalaivan miehistön vastaan riemusaatossa.

Nousemme Hindenburgiin

Oli erilaista matkustaa ilmalaivassa kuin on matkustaa nykyaikaisessa lentokoneessa. Kuvittele nousevasi Hindenburgiin, joka oli jättiläismatkustajakonetta kolme kertaa pitempi ja 13-kerroksisen rakennuksen korkuinen. Sinulle ei annettaisikaan istuinta vaan hytti, jossa on vuode ja pesumahdollisuudet. Nousun ajaksi ei tarvitse kiinnittää turvavyötä. Voisit sen sijaan pysyä hytissäsi, viettää aikaa oleskelutilassa tai kuljeskella käytävällä ja katsoa ulos ikkunoista, jotka voisi jopa avata. Kaikki nämä matkustajien tilat sijaitsivat ilmalaivan sisällä, sen alaosassa.

Kirjan Hindenburg—An Illustrated History mukaan 50 matkustajaa söi ateriansa ruokasalissa, jonka pöydillä oli valkoiset liinat sekä hienosta hopeasta ja posliinista tehdyt ruokailuvälineet ja astiat. Tavanomaisella lennolla Atlantin yli henkilökunta käytti 200 kiloa lihaa, 800 kananmunaa ja 100 kiloa voita valmistaessaan aterioita keittiössä, jossa oli sähköliesi, uuneja, jääkone ja jääkaappi. Pienikokoinen flyygeli koristi oleskelutilaa, jossa lentoemäntä palveli matkustajia.

Hindenburgia rakennettaessa tähtäimessä ei ollut nopea vaan mukava alus. Sen matkanopeus oli 125 kilometriä tunnissa ja lentokorkeus 200 metriä, ja sen nopein Atlantin ylitys, joka tapahtui vuonna 1936, kesti lähes 43 tuntia. Tavallisesti sen kulku oli tasaista. Erään kerran muuan naismatkustaja oli niin väsynyt noustuaan tähän ilmalaivaan Lakehurstissa, että hän jäi hyttiinsä nukkumaan. Myöhemmin hän otti yhteyttä stuerttiin ja vaati tietää, milloin ilmalaiva viimeinkin nousisi ilmaan.  Hämmentynyt stuertti selitti, että alus oli ollut ilmassa jo kaksi tuntia. ”En usko teitä”, nainen ärähti. Hän vakuuttui vasta, kun hän meni oleskelutilaan ja näki ikkunasta Uuden-Englannin rannikon kymmenien metrien päässä alapuolellaan.

Kuuluisin koskaan lentänyt ilma-alus

Zeppeliinien aikakausi huipentui vuonna 1929, kun Graf Zeppelin lensi maailman ympäri. Ilmalaiva aloitti matkansa virallisesti Lakehurstista ja kiersi länsi-itäsuunnassa maapallon ympäri 21 päivässä. Se laskeutui Friedrichshafenissa, Tokiossa – missä neljännesmiljoona ihmistä oli kerääntynyt toivottamaan sen tervetulleeksi – sekä San Franciscossa ja Los Angelesissa. Kaksi vuotta myöhemmin Graf Zeppelin teki jälleen historiaa, kun se lensi pohjoiselle napaseudulle ennalta sovittuun paikkaan, jossa se kohtasi venäläisen jäänmurtajan. Kirjassa Hindenburg—An Illustrated History kerrotaan: ”Tähän mennessä Graf Zeppelin oli saavuttanut lähes mystisen maineen. Minne tahansa se meni, siitä tuli sensaatio. Voidaan varmaankin kiistatta sanoa, että se on ollut kuuluisin koskaan lentänyt ilma-alus, vaikka mukaan luettaisiin nykyaikainen Concordekin.”

Muutkin kansat ajattelivat, että jäykällä ilmalaivalla oli edessään suuri tulevaisuus. Britannia suunnitteli tällaisia hopeajättiläisiä, jotta se olisi voinut luoda säännölliset yhteydet imperiuminsa kaukaisiin kolkkiin, Intiaan ja Australiaan. Yhdysvalloissa tehty Shenandoah oli ensimmäinen jäykkä ilmalaiva, jossa noste saatiin aikaan tulenaran vedyn sijasta heliumilla. Akron ja Macon pystyivät lähettämään ja vastaanottamaan pieniä lentokoneita, joita säilytettiin ilmalaivan sisällä. Radiosuunnistautumislaitteistonsa ansiosta Maconista tuli maailman ensimmäinen ilmassa leijuva täysitoiminen lentokoneiden tukialus.

Dramaattisia onnettomuuksia

”Isäni totisesti rakasti lentämistä”, sanoi kirjoituksen alussa lainattu Ingeborg Waldorf. ”Mutta siihen liittyvät riskit huolestuttivat häntä.” Hänen isänsä lensi ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta rauhanaikanakin ilmalaivalla lentäminen, kaikista kuuluisista saavutuksista huolimatta, oli vaarallista.

Zeppeliinien suurimpia vihollisia oli sää.  Niistä 24 ilmalaivasta, jotka Zeppelin yhtiöineen rakensi, kahdeksan tuhoutui luonnonvoimien vaikutuksesta. Vuonna 1925 tuuli repi kappaleiksi yhdysvaltalaisen Shenandoahin. Ja kun ankarat sääolosuhteet aiheuttivat vielä kahden yhdysvaltalaisen ilmalaivan tuhoutumisen – Akronin vuonna 1933 ja Maconin vajaat kaksi vuotta myöhemmin – jättiläismäisten jäykkien ilmalaivojen aikakausi päättyi Yhdysvalloissa.

Britannian toiveet kohdistuivat R 101:een. Ollessaan ensimmäisellä matkallaan Britanniasta Intiaan vuonna 1930 se ei päässyt Ranskaa pitemmälle, sillä se joutui huonon sään kouriin ja syöksyi maahan. Tuosta tapauksesta on sanottu, että mikään onnettomuus vuonna 1912 sattuneen Titanicin uppoamisen jälkeen ei ollut järkyttänyt brittejä yhtä paljon. Jäykkien ilmalaivojen kukoistusaika päättyi Britanniassa.

Saksassa zeppeliiniteollisuuteen kuitenkin uskottiin lujasti. Sitten sattui koko maailmaa järkyttänyt onnettomuus. Toukokuussa 1937 Hindenburg lensi Frankfurtista New Jerseyyn, ja se oli laskeutumassa Lakehurstin lentokentälle. Yhtäkkiä lähelle aluksen perää ilmestyi ulkokuoren yläosaan pieni sienimäinen liekkimuodostuma. Kaasusäiliöissä oleva vety muutti ilmalaivan hetkessä tulimereksi. 36 ihmistä kuoli.

Ensi kertaa onnettomuutta olivat tallentamassa uutiskuvaajat, jotka ikuistivat tapahtumat sitä mukaa kuin ne kehittyivät. Katastrofista kertovaa uutisfilmiä – ensimmäisen liekin ilmaantumisesta jättiläisen maahansyöksyyn kului 34 sekuntia – näytettiin ympäri maailmaa. Filmiin oli yhdistetty liikuttuneen radioselostajan sanat: ”Se palaa, leimahtaa liekkeihin – – Voi ihmiskuntaa ja kaikkia matkustajia!” Jättiläismäisten ilmalaivojen aikakausi kesti yli 30 vuotta, mutta eräässä mielessä se päättyi 34 sekunnissa.

Zeppeliinien uusi sukupolvi

Friedrichshafen ei ole koskaan menettänyt viehtymystään zeppeliineihin. Zeppeliinimuseo vie vierailijat ajassa taaksepäin tarjoamalla heille mahdollisuuden nousta ennallistettuun osaan Hindenburgista. Museon opas, joka on itse nähnyt oikean Hindenburgin vuonna 1936 Berliinin olympialaisissa, kertoi Herätkää!-lehdelle: ”On mahdotonta kuvailla, miltä zeppeliinin näkeminen tuntui. Se oli mahtava kokemus.”

Kerrotaan, että suunnitteilla on uusi zeppeliinien sukupolvi, jossa hyödynnetään nykyaikaista tekniikkaa. Jättiläismäisiä edeltäjiään pienempinä alukset on suunniteltu ”rajallista, rauhallista ja ympäristöä säästävää turismia” varten. Yltävätkö ne samanlaisiin saavutuksiin kuin niitä edeltäneet unohtumattomat taivaan jättiläiset? Aika näyttää.

[Alaviite]

[Kuva s. 10]

Kreivi Ferdinand von Zeppelin

[Lähdemerkintä]

Valokuvat sivulla 10: Archiv der Luftschiffbau Zeppelin GmbH

[Kuvat s. 11]

Boeing 747

Hindenburg

Titanic

[Kuvat s. 12, 13]

Vasemmalta oikealle: ”Graf Zeppelin” Philadelphian yllä; ohjaamo; oleskelutila

[Lähdemerkintä]

Archiv der Luftschiffbau Zeppelin GmbH

[Kuvat s. 14]

”Hindenburgin” tuhoutuminen Lakehurstissa vuonna 1937 vaikutti dramaattisesti jättiläismäisten ilmalaivojen aikakauden päättymiseen

[Lähdemerkintä]

Valokuvat: Brown Brothers