Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Ota haukotuksesta kaikki irti!

Sikiö alkaa haukotella kohdussa jo 11 viikon ikäisenä, kertoo espanjalainen viikkolehti Salud. Tämä tahdosta riippumaton reaktio on ominaista ilmeisesti useimmille nisäkkäille sekä joillekin linnuille ja matelijoille. Haukottelun tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta tutkijat ovat panneet merkille, että siihen liittyy tavallisesti venyttelemistä. Tällaiset liikkeet nostavat heidän mukaansa verenpainetta ja kiihdyttävät pulssia sen lisäksi että ne rentouttavat lihaksia ja niveliä. Kun estämme haukotuksen pitämällä leukoja kiinni, menetämme sen hyödyt. Tutkijaryhmä suositteleekin, että jos olosuhteet sallivat, meidän tulisi haukotellessa antaa leukojen ja kasvolihasten venyä luonnollisesti. Tiedä vaikka kunnon haukotus antaisi potkua koko päiväksi!

Karpaloilla tulehduksia vastaan

”Karpalomehulla on pitkä ja huomattava historia”, kirjoittaa Lontoossa ilmestyvä The Times -lehti. ”Se oli intiaanien keskuudessa arvossaan sekä lääkkeenä että juomana, ja Amerikan-purjehtijat käyttivät sitä keripukin torjumiseen.” Mehussa on paljon C-vitamiinia ja antioksidantteja, ja sillä on ”myös antimikrobisia ominaisuuksia, joiden ansiosta se on erittäin tehokas virtsatietulehdusten ehkäisyssä”. Teho ei kuitenkaan johdu mehun vaikutuksesta virtsan happoisuuteen, kuten aiemmin luultiin. Sen sijaan mehussa on The Times -lehden mukaan aineita, jotka ”estävät kolibakteereja [useimpien tulehdusten, myös virtsatietulehduksen, aiheuttajia] kiinnittymästä virtsaputken seinämään, jolloin bakteerit huuhtoutuvat pois ennen kuin tulehdus syntyy”. Tutkijat ovat lisäksi havainneet, että karpalomehu voi lievittää iensairauksien oireita.

Sydänkohtauspotilaiden aivoja suojellaan

”Sydänkohtauspotilaiden ruumiinlämmön alentaminen muutamallakin asteella voi kahden uraauurtavan tutkimuksen mukaan pienentää merkittävästi kohtauksesta johtuvan aivovaurion ja kuoleman riskiä”, raportoi kanadalainen sanomalehti Toronto Star. Toinen tutkimuksista tehtiin viidessä Euroopan maassa ja toinen Australiassa, ja molemmissa havaittiin, että kun potilaita jäähdytettiin jonkin verran, heidän hermostolliset ja älylliset toimintonsa elpyivät paremmin. Tajuttomina sairaalaan tuotujen sydänkohtauspotilaiden ruumiinlämpö alennettiin 33 asteeseen 12–24 tunniksi viileän ilman ja jääpussien avulla. Sydäntautilääkäri Beth Abramsonin mukaan tämä edullinen, yksinkertainen menetelmä vähentää ”aivojen hapentarvetta ja pysäyttää aivosoluja tuhoavat kemialliset prosessit”, sanotaan Star-lehdessä. ”Jäähdytysmenetelmä näyttää toimivan niin hyvin, että Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Euroopassa lääkärit kannattavat sen ottamista rutiinikäyttöön kaikkien sairaalaan tuotujen sydämenpysähdyspotilaiden hoidossa.”

Lapsisotilaiden käyttö kielletty

”Sopimus, joka kieltää lasten käytön sotilaina, astuu voimaan tänään. Se kruunaa kymmenen vuotta kestäneen kansainvälisen taistelun tätä maailman vakavimpiin kuuluvaa ihmisoikeusrikkomusta vastaan”, kerrottiin 12.2.2002 päivätyssä YK:n lehdistötiedotteessa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen lisäpöytäkirjan on allekirjoittanut 96 maata, ja se ”kieltää värväämästä pakolla ketään alle 18-vuotiasta vakituiseen armeijaan ja velvoittaa valtiot nostamaan vapaaehtoiseen palvelukseen värvättävien alaikärajan vähintään 16 vuoteen”. Arviolta ”puoli miljoonaa lasta palvelee parhaillaan valtioiden sotavoimissa, puolisotilaallisissa järjestöissä ja aseellisissa ryhmissä 85 maassa eri puolilla maailmaa. Heistä yli 300000 osallistuu aktiivisesti taisteluihin yli 35 maassa.” YK:n uutispalvelun verkkosivujen mukaan monet näistä lapsista on siepattu ja ”heidät piestään tai tapetaan, jos he yrittävät paeta. Erityisen haavoittuvia ovat tytöt, joita usein käytetään seksuaalisesti hyväksi.”

Lääkkeet ja iäkkäät ihmiset

”Yli 60-vuotiaat ottavat keskimäärin kolmea eri lääkettä, kolme kertaa enemmän kuin nuoremmat potilaat”, kirjoittaa saksalainen uutislehti Der Spiegel. ”[Lääkkeiden] haitallisen yhteisvaikutuksen ja niin muodoin myös sivuvaikutusten riski kasvaa jyrkästi lääkkeiden määrän myötä.” Toinen mahdollinen ongelma on se, että ”perhelääkärit – – eivät useinkaan ota huomioon munuaisten toiminnan heikentymistä iän myötä”. Lääkeaineita voi tämän johdosta kerääntyä elimistöön. Niinpä ”40-vuotiaalle sopiva annos voi olla myrkyllinen 70-vuotiaalle”, selittää Der Spiegel. ”Monet iäkkäät vielä pahentavat asioita, kun he eivät juo tarpeeksi.” Kirjoituksen mukaan jo pelkästään elimistön kuivuminen voi aiheuttaa samanlaisia sivuvaikutuksia kuin esimerkiksi särkylääkkeet, rauhoittavat lääkkeet ja verenpainelääkkeet. Oireita ovat sekavuus, hourailu ja huimauskohtaukset, jotka usein pannaan vain korkean iän tiliin.

Hengenvaarallista ekstaasia

Yhdeksän kymmenestä nuoresta, jotka käyvät reiveissä eli koko yön kestävissä tanssitilaisuuksissa, käyttää ekstaasia, amfetamiinipohjaista huumetta, kertoo espanjalainen sanomalehti El País. Hiljattain Espanjassa kuoli reiveissä kaksi nuorta ekstaasin yliannostukseen. ”Huumeita tarjottiin koko ajan”, kertoo kuolleiden ystävä. Mikä saa nuoret ottamaan tätä huumetta? Toisten painostus sekä ekstaasin synnyttämä tilapäinen yhteenkuuluvuudentunne kaikkien kanssa ja itsevarmuus. Nuoret käyttävät ekstaasia usein muiden huumeiden, kuten hasiksen ja kokaiinin, tai alkoholin kanssa, jotka kaikki voimistavat sen vaarallisia sivuvaikutuksia. Muistihäiriöiden ja masennuksen lisäksi ekstaasi voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia, aivoverenvuotoa ja jopa kuoleman, varoittaa Espanjan huumeidenvastainen ohjelma.

Kiroilu työpaikoilla

Kiroileminen on yleistynyt monilla työpaikoilla, raportoi Montrealissa Kanadassa ilmestyvä The Gazette -lehti. Eräiden asiantuntijoiden mielestä kiroilu lisää stressiä työpaikalla. McGillin yliopiston organisaatiokäyttäytymisen professori Karen Harlos sanoo: ”Jos kiroilu sisältyy kielteiseen arvosteluun, sillä voi olla haitallinen vaikutus työntekijän tuotteliaisuuteen, itsekunnioitukseen tai terveyteen.” Lehden mukaan ”esimies määrää usein tyylin”, jota muut seuraavat. Jos työtovereiden kiroilu häiritsee, lehti ehdottaa toimimaan seuraavasti: mene sen luo, joka tuntuu ylittävän sopivaisuuden rajat, ja pyydä häntä kohteliaasti puhumaan vähemmän värikkäästi sinun läsnä ollessasi.

Kotityöt hyvää liikuntaa

Voidaanko imurointi, ikkunoiden pesu ja lastenvaunujen työntäminen luokitella terveelliseksi liikunnaksi? Kyllä voidaan tuoreen tutkimuksen mukaan, joka tehtiin Queenslandin yliopistossa Australiassa. The Canberra Times -lehden raportissa selitetään, että tutkijat kiinnittivät seitsemään alle viisivuotiaiden lasten äitiin kaasuanalysaattorin ja mittasivat sen avulla, kuinka paljon he hengittivät sisään happea tehdessään päivittäisiä askareitaan. Tutkijoiden mukaan ”havainnot viittaavat siihen, että osa kotitöistä tehdään niin tehokkaasti, että ne edistävät terveyttä”. Professori Wendy Brown sanoo, että ”naisten kotityöt vastasivat suurin piirtein kevyttä kestävyysliikuntaa kuten reipasta kävelyä, pyöräilyä tai uintia”, lehdessä kerrotaan. ”Tutkimus on vasta alustava”, sanoo Brown, ”mutta naisia ei selvästikään voi leimata liikuntaa harrastamattomiksi, kun he ovat liikkeellä koko päivän.”

Riisinjyvien kuoret vahvistavat betonia

”Tutkijat uumoilevat vallankumousta rakennusalalla”, kirjoittaa brasilialainen Jornal da USP -lehti. Sen aiheuttaisivat ”pitkäikäisemmät sekä säitä ja ympäristöä paremmin kestävät rakenteet. Tämän mahdollistaa uudenlainen betoni, jonka ovat kehittäneet São Paulon yliopiston teknisen tiedekunnan tutkijat” Brasiliassa. He sekoittivat riisinjyvien kuorien tuhkasta eristettyä piidioksidia tavalliseen betoniin saadakseen hyvin hienojakoista ja korkealaatuista rakennusainetta. Näin syntyvä betoni on vähemmän huokoista, kestää paremmin saasteita ja säitä ja on ainakin kolme neljä kertaa lujempaa kuin tavallinen betoni. Tämän ansiosta pilarien kokoa voidaan pienentää jopa 30 prosenttia, ”mutta lujuus säilyy vastaavana ja etuja on paljon: enemmän tilaa, kevyemmät rakenteet, nopeampi rakentaminen, pienemmät materiaalikustannukset, vähemmän työtä”, sanotaan Jornal da USP -lehdessä. Maailmassa tuotetaan vuodessa noin 80 miljoonaa tonnia riisinjyvien kuoria, joista saadaan 3,2 miljoonaa tonnia piidioksidia.