Sensaatiomainen havainto silmän rakenteesta

TIEDEMIEHET ovat jo kauan tienneet, että nisäkkäiden silmissä on hermosoluja, jotka reagoivat valoon ja säätelevät elimistön sisäistä kelloa. Pitkään arveltiin, että tästä valoaistimukseen perustuvasta toiminnosta huolehtivat tutut näkösolut, sauva- ja tappisolut. Science-lehden mukaan tutkijat saivat kuitenkin vuonna 1999 selville, että ”mutanttihiirillä, joilta puuttuvat kaikki sauva- ja tappisolut [ja jotka siis ovat käytännössä sokeita], on silti valoon reagoiva kello”. Tästä pääteltiin, että ”valoa aistivat jotkin muutkin silmän solut”.

Nyt nuo piilossa pysytelleet valosensorit on löydetty. Ne ovat kuvia tuottavien sauva- ja tappisolujen joukossa mutta muodostavat ”erillisen näköpiirin, joka toimii rinnakkain kuvia muodostavan näköjärjestelmän kanssa”, selittää Science. Vastalöydetyn piirin tehtäviin kuuluvat muun muassa pupillin koon ja melatoniinierityksen säätely sekä sisäisen kellon synkronointi valon ja pimeyden vuorotteluun. Se saattaa vaikuttaa myös mielialan vaihteluun.

On merkittävää, että nämä valosensorit eivät reagoi lyhyisiin valonpilkahduksiin, minkä ansiosta sisäinen kello ei mene sekaisin, vaan ainoastaan pitempiaikaisiin valotiheyden muutoksiin. Eräs tiedemies kuvaili havaintoa ”sensaatiomaiseksi” ja lisäsi, että ”se on toistaiseksi merkittävin läpimurto nisäkkäiden valoreseptoreiden tutkimuksessa”.

Mitä paremmin opimme tuntemaan elämää, sitä enemmän näemme todisteita usein vaikeasti havaittavasta mutta todella nerokkaasta suunnittelusta. Ymmärryksen lisääntyminen saa monet tuntemaan samoin kuin Raamatun psalmista, joka ylisti Luojaa sanoen: ”Minä kiitän sinua siksi, että minut on tehty pelottavan ihmeellisesti. Sinun tekosi ovat ihmeelliset, kuten sieluni varsin hyvin tietää.” (Psalmit 139:14.)