Hymyn voima
Hymyn voima
VAIKKA se kestää vain tuokion, muisto siitä voi säilyä läpi elämän. Sen arvo on suunnaton, mutta kukaan ei ole niin köyhä, ettei voisi antaa sitä, eikä kukaan niin rikas, ettei tarvitsisi sitä. Mistä on kyse? Hymystä.
Hymyn saa aikaan lihassupistus, jonka yhteydessä silmät kirkastuvat ja suupielet kaartuvat hieman ylöspäin tyytyväisyyden merkiksi. Ensimmäisinä viikkoina syntymänsä jälkeen pieni vauva hymyilee, mikä luonnollisesti ilahduttaa ylpeitä, uusia vanhempia. Näiden ensimmäisten hymyjen tiedetään olevan refleksejä, eli ne ovat tahdosta riippumattomia. Asiantuntijat selittävät, että ihminen hymyilee tällä tavoin usein nähdessään unta ja että tällainen hymy näyttää liittyvän sisäisiin tunteisiin ja keskushermoston toimintaan. Aikuisillakin tällainen tahdosta riippumaton hymy voi kirvota kasvoille aterian jälkeen tai musiikkia kuunnellessa.
Noin kuuden viikon ikäisestä lähtien lapsi kuitenkin reagoi hymyllä kasvoihin tai ääneen. Tällainen ”sosiaalinen hymy” – tahdonalainen, tietoinen hymy – ilahduttaa meitä, olimmepa pikkulapsia tai aikuisia. Tällaisen hymyn sanotaan vaikuttavan myönteisesti jopa fyysiseen terveyteemme. Puheterapeutit Mirtha Manno ja Rubén Delauro, jotka johtavat ”Hymy ja terveys” -nimistä itsehoitoklinikkaa, sanovat, että jo pelkkänä ilmeenä hymy synnyttää sähköisen ärsykkeen, joka vaikuttaa aivolisäkkeeseen. Aivolisäke puolestaan vapauttaa endorfiineja, aivoissa olevia kemiallisia aineita, jotka saavat aikaan hyvänolontunteen.
Toinen tärkeä syy hymyilemiseen on sen myönteinen vaikutus toisiin. Aito hymy kertoo tunteemme sanoitta, olipa sen välityksellä sitten tarkoitus tervehtiä, ilmaista myötätuntoa tai rohkaista. Toisinaan jo pelkkä valokuva vetoavasti hymyilevästä lapsesta voi nostaa hymyn huulillemme.
Meille suotu lämmin hymy voi rentouttaa meitä ja auttaa meitä selviytymään paremmin pettymyksistä ja haasteista. Raamattu suosittaa: ”Älä pidätä hyvää niiltä, joille se kuuluu, kun sen tekeminen sattuu olemaan kätesi vallassa.” (Sananlaskut 3:27.) Tämä yksinkertainen ele voi tosiaan hyödyttää meitä itseämme ja muita. Miksi emme ponnistelisi tämän mitä arvokkaimman lahjan – lämpimän hymyn – jakelemisessa?