Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Oletko sinä tarkkailun alaisena?

Oletko sinä tarkkailun alaisena?

Oletko sinä tarkkailun alaisena?

JOKA aamu, kun Elizabeth tulee töihin, kamera tallentaa hänen liikkeensä. Kun hän astuu sisään rakennukseen, kamera tarkentuu hänen kasvoihinsa. Päivän aikana useat muut kamerat pitävät häntä alituisesti silmällä. Näin tarkka valvonta on ymmärrettävää, koska hän työskentelee yhtiössä, joka käsittelee päivittäin miljoonien dollareiden arvosta käteistä rahaa.

Elizabeth tietää, että häntä tarkkaillaan työaikana tiukasti; se selitettiin hänelle, kun hän sai tämän työpaikan. Miljoonille muille ei kuitenkaan ole ehkä tehty yhtä selväksi, missä määrin heitä valvotaan joka päivä.

Elämää valvontayhteiskunnassa

Valvotaanko sinua työpaikalla? Kautta maailman tarkkaillaan jatkuvasti miljoonien työntekijöiden Internetin ja sähköpostin käyttöä. Eräässä American Management Association -järjestön vuonna 2001 tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että ”lähes kolme neljäsosaa (73,5 %) suurista yhdysvaltalaisyrityksistä sanoo tallentavansa ja tarkistavansa työntekijöittensä kommunikointia ja muuta toimintaa työssä, muun muassa heidän puhelujaan, sähköpostiaan, Internet-yhteyksiään ja tietokonetiedostojaan”.

Valtiot käyttävät miljoonia dollareita valvontalaitteisiin. Eräässä raportissa, joka annettiin 11. heinäkuuta 2001 Euroopan parlamentille, sanottiin, että ”on olemassa maailmanlaajuinen viestien sieppausjärjestelmä, jota pitävät yllä yhteisvoimin – – Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti”. Näiden valtioiden kerrotaan kykenevän satelliittien vastaanottoasemista muodostuvan maailmanlaajuisen verkoston, niin sanotun Echelon-järjestelmän, avulla sieppaamaan ja tutkimaan satelliittivälitteisiä puheluja, fakseja ja Internet- ja sähköpostiviestejä. Australian-lehdessä sanotaan, että tällä järjestelmällä ”voidaan poimia erilleen nimenomaisia fakseja ja sähköpostiviestejä, ja jos järjestelmä on ohjelmoitu siten, että se tunnistaa jonkun ihmisen äänen, voidaan poimia erilleen myös tuon ihmisen puhelut”.

Nykyaikaista valvontatekniikkaa käyttää hyväkseen myös poliisi. Yhdysvaltalaisessa BusinessWeek-lehdessä kerrottiin, että FBI:llä on niin sanottua Carnivore-tekniikkaa, jonka avulla se ”tarkkailee sähköpostiviestejä, pikaviestejä ja digitaalisia puheluja”. Britanniassa uusi lainsäädäntö sallii poliisin ”tarkkailla salaa tuhansien ihmisten puhelimen, telekopiolaitteen ja Internetin käyttöä”, kertoo uutispalvelu BBC News.

Valvontakamerat ja yksityiskohtaiset tietokannat

Ihmistä voidaan valvoa silloinkin, kun hän ei puhu puhelimessa tai lähetä faksia tai sähköpostia. Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa Australiassa junien matkustajia valvoo yli 5500 kameraa. Siellä on asennettu valvontakameroita myös noin 1900:aan valtion linja-autoon.

Britanniassa valvontakameroita kerrotaan olevan eniten maailmassa: erään tutkimuksen mukaan yksi kamera 55:tä ihmistä kohti. Vuonna 1996 siellä oli asennettu kameroita julkisille paikoille vain 74 kaupungissa. Vuoteen 1999 mennessä tällaisia laitteita oli asennettu 500 kaupunkiin. Valvontakameroihin yhdistetään uusia tietokoneohjelmia, joiden ansiosta kamerat voivat poimia jonkin nimenomaisen ihmisen kasvot, vaikka hän olisi väkijoukossa lentokentällä tai aukiolla.

Koskaan aiemmin ihmisen yksityiselämää ei ole voitu seurata niin tarkasti kuin nykyään. Privacy International -ihmisoikeusjärjestön johtaja Simon Davies sanoo: ”Historiassa ei luultavasti ole koskaan ollut tällaista aikaa, jolloin väestöstä olisi kerätty näin paljon tietoa. Teollisuusmaissa tietoja talouselämään aktiivisesti osallistuvasta keskivertoaikuisesta on suurin piirtein 400 suuressa tietokannassa. Käsiteltyä tietoa on niin paljon, että sen avulla voisi laatia jokaisesta ihmisestä pelottavan suuren hakuteoksen.”

Miten voit suojella yksityisyyttäsi?