Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Rakkautta osoitetaan ahdingon aikana

Rakkautta osoitetaan ahdingon aikana

Rakkautta osoitetaan ahdingon aikana

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA NIGERIASTA

SUNNUNTAITA tammikuun 27. päivää vuonna 2002 kutsuttiin Lagosissa Nigeriassa mustaksi sunnuntaiksi. Maanalaisessa asevarastossa tapahtunut räjähdys vapisutti rajusti koko kaupunkia ja valaisi pimeän iltataivaan. Useita tunteja jatkunut räjähtely lennätti ammuksia ja pirstaleita kolmen kilometrin säteelle ja synnytti kaupungissa pakokauhua.

Villit huhut ruokkivat pelkoa. Kauhun lamaannuttamia ihmisiä virtasi kaduille tietämättä, mitä he pakenivat tai minne he olivat menossa. Illan pimeydessä sadat ihmiset, joiden joukossa oli monia hysteerisiä lapsia, säntäsivät kanavan synkkään veteen ja hukkuivat. Koteja, kouluja ja liikerakennuksia tuhoutui tai vahingoittui pahasti, minkä vuoksi tuhannet jäivät kodittomiksi ja työttömiksi. Arviolta tuhat ihmistä menetti tässä murhenäytelmässä henkensä. Myöhempien arvioiden mukaan luku oli jopa suurempi.

Asuinalueilta sen sotilastukikohdan ympäristöstä, jossa räjähdys oli sattunut, löytyi myöhemmin noin 1350 räjähtämätöntä pommia, rakettia ja käsikranaattia. Eräs mies löysi metalliesineen olohuoneestaan. Hän ei tajunnut sen olevan pommi, joten hän nosti sen ylös, pani autonsa tavaratilaan ja palautti sen viranomaisille.

Kuultuaan räjähdyksestä Jehovan todistajien Nigerian haaratoimisto otti viipymättä yhteyttä erääseen Lagosissa asuvaan vanhimpaan ja kehotti tuon alueen 16:ta matkavalvojaa arvioimaan, millainen oli Lagosin 36000 todistajan tilanne. Haaratoimistosta lähetettiin miljoona nairaa (noin 10000 euroa) sekä ohjeet hätäapukomitean muodostamisesta.

Todistajien joukosta yksi mies loukkaantui vakavasti kranaatinsirpaleista ja murheellista kyllä kaksi nuorta naista menetti henkensä. Lisäksi kaksi valtakunnansalia sekä 45 perheen kodit kärsivät vaurioita.

Kuuden päivän kuluttua ammusten räjähdyksestä, 2. helmikuuta 2002, toisessa osassa kaupunkia puhkesi etninen taistelu. Punaisen Ristin mukaan taistelussa kuoli 100 ihmistä, 430 loukkaantui, 3000 joutui lähtemään kotoaan ja lisäksi 50 taloa paloi. Hätäapukomitea, joka oli huolehtinut ”mustan sunnuntain” uhreista, etsi nopeasti tällä alueella asuvat kristityt veljensä.

Yksikään todistaja ei menettänyt tuolloin henkeään, sillä useimmat heistä olivat taistelujen alkaessa toisaalla kierroskonventissa. Monilla tuon alueen viiden seurakunnan jäsenillä ei kuitenkaan ollut enää kotia, johon palata. Heidän kristityt veljensä ottivat heidät auliisti luokseen. Muuan todistaja, joka on lääkäri, majoitti vaimonsa kanssa luokseen 27 kotinsa menettänyttä.

Räjähdyksiltä ja etnisiltä taisteluilta säästyneet Lagosin todistajat lahjoittivat anteliaasti ruokaa, vaatteita ja kotitaloustarvikkeita. Kaupunginvalvoja raportoi: ”Se määrä, jonka Lagosin alueen veljet ovat lahjoittaneet, ylittää reilusti vahinkoa kärsineiden tarpeen.” Haaratoimiston oli kirjoitettava seurakuntiin ja pyydettävä, että lahjoituksia ei annettaisi enää lisää. Kolme autokuormallista ylimääräistä tavaraa lähetettiin varastoitavaksi haaratoimistoon.

Seurakunnan vanhimmat vierailivat monien sellaisten luona, jotka olivat kärsineet vahinkoa, sekä omaisensa menettäneiden perheiden luona. He pyrkivät antamaan raamatullista lohdutusta. Hätäapukomitea organisoi vahingoittuneiden kotien korjaamisen. Se toimitti molempien tuhoisien tapahtumien uhreille kotitaloustarvikkeita, vaatteita ja ruokaa ja auttoi kotinsa menettäneitä saamaan turvallisen majapaikan. Komitea auttoi kaikkiaan 90:tä perhettä ja yksittäistä ihmistä.

Monet olivat aivan häkeltyneitä saamastaan avusta. Muuan todistaja huudahti hätäapukomitealle: ”Aion tehdä Jehovasta ’turvani ja voimani’ eliniäkseni!” (Psalmit 46:1, 2.)

Myös muut panivat merkille, miten Jehovan todistajat huolehtivat toisistaan näiden kriisien aikana. Erään kotinsa menettäneen sisaren eno sanoi sisaren seurakunnan vanhimmille: ”Tulen vielä takaisin kiittämään teitä kunnolla ja saamaan lisää tietoa.” Perheelle hän sanoi: ”Se mitä näin Lagosissa, oli mahtavaa. Edes sukulaiset eivät tehneet sitä, mitä nämä ihmiset tekivät.”

[Kuva s. 13]

Autokuormallinen avustustarvikkeita

[Kuva s. 13]

Apua saaneita

[Kuva s. 14]

Tämä pariskunta tarjosi majoituksen 27:lle kotinsa menettäneelle

[Kuva s. 14]

Todistajia työskentelemässä vahingoittuneen kodin katolla

[Kuvan lähdemerkintä s. 13]

Yllä: Sam Olusegun – The Guardian