Arvoituksellinen  Cahokia

KUN ajattelet historiallisia kaupunkeja, mitä tulee mieleesi? Rooma, Lontoo, Pariisi? Entä Cahokia? ”Cahokia?”, ihmettelet. Niin, kyseessä on kaupunki, joka sijaitsi Illinoisissa Yhdysvalloissa, 13 kilometriä Missourissa sijaitsevasta Saint Louisista itään. * Se oli laaja, monimuotoinen ja hyvin suunniteltu. Se kuului viidensadan vuoden ajan intiaanien huomattavien kaupunkien joukkoon. Kukoistuskaudellaan vuoden 1150 tienoilla Cahokia oli silloista Lontoota ja Roomaa suurempi.

Cahokian pinta-ala oli yli 13 neliökilometriä, ja eräässä lähteessä onkin sanottu, että se ”oli epäilemättä suurin esihistoriallinen kaupunki Meksikon pohjoispuolella” (Encyclopedia of North American Indians). Lisäksi kaikkialla Mississippin jokilaaksossa on maakumpujen jäännöksiä, jotka muistuttavat äänettömästi täällä kerran vallinneesta kukoistavasta kulttuurista. Itse Saint Louisia sanottiin aikoinaan Kumpukaupungiksi ennen kuin se laajetessaan hautasi alleen rajojensa sisäpuolella olleet 26 kumpua.

Suojeltu historiallinen paikka

Joidenkin Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden mielestä monet heimot juontavat juurensa Cahokiasta. Eräässä näitä alkuperäisasukkaita käsittelevässä kirjassa sanotaan, että kumpuja rakentaneista Mississippin jokilaakson asukkaista ovat polveutuneet chickasawit, seminolit ja choctawit (The Native Americans). Eräässä toisessa lähteessä sanotaan, että he olivat creekien, cherokeiden, natchezien ja joidenkin muiden heimojen esivanhempia.

Alun perin Cahokiassa oli 120 maakumpua. Mutta nyt, kun alueella on harjoitettu pitkään viljelyä ja kaupunkiasutus on levinnyt, niitä on enää 80. Niistä 68 kumpua sijaitsee tällä 890 hehtaarin suuruisella paikalla.

Illinoisin osavaltio on suojellut Cahokiaa historiallisena paikkana vuodesta 1925 lähtien. Ja vuonna 1982 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö valitsi tämän paikan, josta käytetään nimitystä Cahokia Mounds, maailmanperintökohteeksi, koska se luo merkittävällä tavalla valoa Pohjois-Amerikan varhaishistoriaan.

Miksi se rakennettiin tänne?

Jo vuonna 700 Cahokian ympäristössä eli intiaaneja, jotka edustivat metsäintiaanien myöhäistä kulttuurikautta. Kumpuja alettiin kuitenkin rakentaa vasta parisataa vuotta myöhemmin. Miksi Cahokia rakennettiin tälle alueelle? Samasta syystä kuin lähistölle rakennettu Saint Louis. Paikka sijaitsee lähellä kolmen suuren joen – Mississippin, Missourin ja Illinoisin – risteyspaikkaa, hedelmällisellä tulvatasangolla.

Joet ja niiden sivuhaarat olivat täynnä kaloja ja muuttomatkoja tekeviä vesilintuja. Ympäröivistä metsistä sai paitsi rakennustarpeita myös riistaa, esimerkiksi valkohäntäpeuroja, jotka olivat intiaanien pääasiallista liharavintoa. Lähellä olevalta Ozarkin laakiolta taas saatiin basalttia, punamultaa, lyijyhohdetta ja graniittia. Läheisillä preerioilla oli runsaasti korkeaa heinää, jota asukkaat, joita oli enimmillään ehkä 20000, käyttivät hyväkseen rakentaessaan asumuksia ja muita rakennuksia. Tulvatasanko tuotti itsessään runsaasti viljelykasveja, esimerkiksi maissia, revonhäntää, kurpitsoja ja auringonkukkia. Cahokialaiset pystyivät myös keräämään pekaanipähkinöitä, hikkoripähkinöitä, karhunvatukoita ja villiluumuja. Lisäksi he saattoivat mennä jokia pitkin kaikkiin ilmansuuntiin ja käydä kauppaa laajoilla alueilla. Cahokiasta on löydetty Meksikonlahdelta tuotuja näkinkenkiä, Pohjois-Amerikan Isojenjärvien alueelta tuotua kuparia ja Appalakeilta tuotua kiillemineraalia.

Päivittäinen elämä ja uskomukset

Alueen turistikeskuksessa on luonnollista kokoa oleva näyttely, jossa kuvataan Cahokian päivittäisiä askareita, esimerkiksi peurojen nylkemistä ja maissin jauhamista. Cahokian kulttuurin kivijalan muodostivat maissinviljelyn tuntemus sekä mahdollisuus hyödyntää muita luonnonvaroja.

Muuan arkeologi sanoi Cahokiaa ”Pohjois-Amerikan Jerusalemiksi”, koska koko yhteiskunta näyttää olleen uskonnon läpitunkema.  Eräässä toisessa lähteessä sanotaan, että Cahokia oli kukoistusaikanaan (1000–1150) ”voimakkaasti keskitetty teokratia”. Sieltä löydetyt ihmiskäden tuotteet ilmaisevat, että cahokialaisten silmissä uskonto ja yhteiskunta liittyivät erottamattomasti toisiinsa. Kirjan Cahokia—City of the Sun mukaan ”heidän maailmansa oli täynnä vastakkaisia voimia: pimeys ja valo, järjestys ja anarkia, hyvä joka palkittiin, ja paha josta rangaistiin”.

Cahokialaiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään. Siksi kuolleet haudattiin kunnianosoituksin ja usein myös monimutkaisin menoin, varsinkin ylimystön keskuudessa. Jotkin kummut ovat hautoja, jotka ovat saattaneet palvella samanlaista tarkoitusta kuin Egyptin faraoiden pyramidit.

Kiertokäynti kummuilla

Tutustutaanpa kumpuihin tarkemmin. Vaikka niiden koko ja muoto vaihtelee, ne on kaikki tehty maa-aineksista, jotka kuljetettiin rakennuspaikalle koreissa. On arvioitu, että tällä tavalla kuljetettiin kaiken kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä maata!

Kumpuja oli kolmenlaisia: harjahuippuisia kumpuja, jotka ovat saattaneet toimia sijaintipaikkoja osoittavina merkkeinä, vaikkakin jotkin  niistä sisältävät hautoja; kartiomaisia kumpuja, joita on niin ikään voitu käyttää hautoina; ja tasahuippuisia kumpuja, joiden korkeus vaihtelee noin metristä 30 metriin ja joiden päälle rakennettiin taloja. Tasahuippuisten kumpujen päällä oli yleensä temppeleitä, kokouspaikkoja tai ylimystöön kuuluvien asumuksia.

Pysähdymme ensimmäiseksi kummulla numero 72, joka on rakennettu kolmen pienemmän hautakummun päälle. Se on 43 metriä pitkä, 22 metriä leveä ja hädin tuskin 2 metriä korkea. Se ei ole kummuksi kovin suuri, mutta sieltä on löytynyt uskomaton arvokkaiden esineiden kätkö, joka on antanut paljon tietoa Cahokiasta. Kummussa oli muun muassa miehen hauta. Vainaja on saattanut olla huomattava johtaja, sillä hänen alleen oli levitetty lähes 20000 Meksikonlahdelta tuotua simpukan helmeä. Hänen mukaansa oli haudattu myös lahjoja, muun muassa 800 nuolenpäätä, 15 koveraa kiveä joita käytettiin intiaanien peleissä, iso kasa kiillettä ja kuparirulla. Hänen lisäkseen  kumpuun oli haudattu noin kolmesataa muuta ihmistä – pääasiassa naisia – monet mahdollisesti ihmisuhreina.

Munkkikumpu – miksi erikoinen?

Suuntaamme nyt Cahokian keskusaukion poikki kohti pohjoista Munkkikummulle. Se on saanut nimensä lähistöllä 1800-luvun alkupuolella eläneistä trappistimunkeista, jotka istuttivat kummulle puutarhan. Se on Cahokian suurin kumpu, ja se muistuttaa muuten tasahuippuista pyramidia, mutta siinä on eri korkeuksilla neljä tasannetta. Se rakennettiin peräti 14:ssä eri vaiheessa tiettävästi vuosien 900–1200 välisenä aikana. Kummun pohjapinta-ala on yli kuusi hehtaaria, ”suurempi kuin yhdenkään Egyptin tai Meksikon pyramidin”. Se on 30 metriä korkea ja yli 300 metriä pitkä, minkä vuoksi se on läntisen pallonpuoliskon suurin maarakennelma, joka on tehty ennen Kolumbuksen tuloa Amerikkaan. Kummun eteläsivulla on pitkä ramppi, joka johtaa tasanteille. Kaivauksien perusteella vaikuttaa siltä, että siinä on ollut portaikko.

Tavallisen kansan ei sallittu nousta ylös näitä portaita. Huipulla oli suuri rakennus, jossa asui Cahokian hallitsija, päällikkö nimeltä Suuri Aurinko. ”Siellä päällikkö ja hänen pappinsa luultavasti toimittivat uskonnollisia menoja, huolehtivat hallinnollisista velvollisuuksistaan, tarkkailivat valta-aluettaan ja ottivat vastaan syrjäseutujen lähettiläitä”, sanotaan kirjassa Cahokia—City of the Sun. Tältä tähystyspaikalta päällikkö saattoi myös pitää silmällä yhteisön rakennuksia, esimerkiksi kokouspaikkoja, vilja-aittoja, ruokavarastoja, hikimajoja, ruumishuoneita ja asumuksia.

Päällikkö saattoi valvoa myös kaupunkia ympäröivää paaluaitausta ja sen lukuisia tähystystorneja. Tämä kolmisen kilometriä pitkä aitaus rakennettiin uudestaan kolmesti, ja kullakin kerralla sen rakentamiseen käytettiin peräti 20000 puuta. Jotkut arkeologit ovat sitä mieltä, että se palveli yhteiskuntaluokkien välisenä raja-aitana. Mutta luultavasti se oli rakennettu myös puolustustarkoituksessa. Ei kuitenkaan ole tietoa siitä, ketkä olisivat olleet cahokialaisten vihollisia.

Mitä cahokialaisille tapahtui?

On vielä yksi arvoitus. 1500-lukuun mennessä Cahokia oli hylätty. Mitä oli tapahtunut? Teorioita on monia. Tähän mennessä esiin kaivetussa todistusaineistossa ei ole merkkejä epidemiasta, hyökkäyksestä tai luonnononnettomuudesta. Ehkä monet tekijät, kuten ilmastonmuutokset ja metsänhakkuut, johtivat yhdessä kuivuuteen, nälkään ja yhteiskunnalliseen mullistukseen.

Jotkut tiedemiehet ajattelevat, että Cahokia on voinut kärsiä monista samoista yhteiskunnallisista ongelmista kuin nykyajan kaupungit: saastumisesta, liikakansoituksesta, jätteiden puutteellisesta hävittämisestä ja ehkä jopa sisällissodasta. Mutta koska nykyään ei ole elossa yhtään cahokialaista kertomassa elämästään, jäljelle jää monia arvoituksia.

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuvat s. 14, 15]

MILLAINEN ON CAHOKIAN ALKUPERÄ?

Cahokian alkuperästä on monia teorioita, eivätkä asiantuntijat ole asiasta yksimielisiä. Intiaanien historiaan keskittyvän Newberryn kirjaston täysinpalvellut johtaja Francis Jennings on vakuuttunut siitä, että Väli-Amerikasta tulleet varhaiset uudisasukkaat toivat Mississippin jokilaaksoon maissin ja arkkitehtuurin. Hän kirjoittaa: ”Uudisasukkaat saivat nähtävästi kaupankäynnin avulla sellaisen ylivallan Mississippin jokilaakson syntyperäisistä heimoista, että se näyttää kartalla valtakunnalta. He toivat Väli-Amerikasta mukanaan tavan rakentaa tasahuippuisia pyramideja ja panna niiden ylimmille tasanteille temppeleitä ja hallintorakennuksia.”

Jennings kuitenkin myöntää, että monesta asiasta ollaan epävarmoja. ”Arkeologit kiistelevät siitä, olivatko mississippiläiset todellakin Meksikosta tulleita uudisasukkaita. He ovat asiasta hyvin epävarmoja, mutta eivät voi myöskään esittää uskottavaa vaihtoehtoa.”

George E. Stuart sanoo kirjassaan Ancient Pioneers—The First Americans, että monien arkeologien ja taidehistorian tutkijoiden mielestä aukioiden ympärille huolellisesti järjestetyissä tasahuippuisissa kummuissa ja joissakin saviastioissa näkyy selvä, mahdollisesti epäsuora Väli-Amerikan vaikutus, mikä pitää paikkansa myös siellä nykyään kasvavista maissi- ja papulajikkeista. Hänen sanoissaan on kuitenkin epäilyksen siemen: ”Kaakkoisalueilta ei ole löydetty yhtään ihmisen valmistamaa esinettä, joka olisi kiistatta väliamerikkalaista tekoa.” Arvoitus jää siis jäljelle: Ketkä ovat vaikuttaneet Cahokian asukkaisiin? Olivatko he Väli-Amerikan uudisasukkaita? Arkeologia voi aikaa myöten löytää vastauksen tähän kysymykseen.

[Kuvat]

Kummusta numero 72 löytyneitä nuolenpäitä ja kiviä

[Tekstiruutu/Kuvat s. 16, 17]

(Ks. painettu julkaisu)

CAHOKIAN TÄHTITIETEELLINEN KESKUS

Yksi Cahokian erikoisuuksista ovat kumpujen tasanteiden täydelliset ympyrät, joissa oli aikoinaan tasavälein suuria pylväitä (National Geographic, joulukuu 1972). Niistä käytetään nimitystä woodhenge, koska ne muistuttavat Englannissa sijaitsevan Stonehengen kivistä tehtyä muinaista aurinkokalenteria.

Yksi niistä on entisöity. Ympyrän halkaisija on 125 metriä, ja siinä on 48 suurta punaista havupuupylvästä. Jotkut ajattelevat, että se on toiminut aurinko-observatoriona. Pylväät on asetettu ympyrään ilmansuuntien mukaan, ja ne on järjestetty siten, että ympyrän ulkopuolella olevan 49. pylvään avulla ympyrän sisältä saattoi auringon noustessa havaita päiväntasauksen ja -seisauksen ajankohdan vuonna 1000.

Arkeologit ovat kyenneet selvittämään vain kolmen pylvään tarkoituksen. Yksi pylväs osoittaa päiväntasaukset, kevään ja syksyn ensimmäisen päivän, jolloin aurinko nousee samasta kohdasta. Kaksi muuta ilmaisevat ensimmäisen auringonnousun talvipäivän- ja kesäpäivänseisauksen aikaan. Muiden pylväiden merkitystä ei vielä tiedetä.

[Kuva]

Woodhenge

[Lähdemerkintä]

Cahokia Mounds State Historic Site

[Kuvat]

Nouseva aurinko otetaan vastaan

Cahokialainen tori

Päivittäisiä askareita

[Lähdemerkintä]

Kolme maalausta keskellä: Cahokia Mounds State Historic Site/Michael Hampshire

[Kuva]

Taiteilijan näkemys Cahokiasta sellaisena kuin se on saattanut näyttää vuoden 1200 tienoilla. Kukoistusaikanaan kaupungissa oli suunnilleen 20000 asukasta

1. Munkkikumpu

2. Keskusaukio

3. Kaksoiskumpu

4. Paaluaitaus

[Lähdemerkintä]

Cahokia Mounds State Historic Site/William R. Iseminger

[Kartta s. 14]

(Ks. painettu julkaisu)

Suurennettu alue

Illinoisjoki

Mississippijoki

Missourijoki

Saint Louis

Cahokia Mounds

[Lähdemerkintä]

Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.

[Kuva s. 15]

Lintumiestä kuvaava cahokialainen taulu

[Kuva s. 17]

Harjahuippuinen kumpu

[Kuva s. 17]

Kartiomainen kumpu

[Kuva s. 17]

Tasahuippuinen kumpu

[Kuvat s. 18]

Cahokia Moundsin turistikeskus

Munkkikumpu

[Lähdemerkintä]

Ylä- ja alakuva: Cahokia Mounds State Historic Site

[Kuvien lähdemerkintä s. 15]

Kaikki valokuvat: Cahokia Mounds State Historic Site