Käynti banaaniviljelmällä

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ETELÄ-AFRIKASTA

OLEN aina pitänyt banaaneista. Luulenpa, että useimmat ihmiset pitävät. Banaanit eivät ole ainoastaan herkullisia, vaan niissä on myös runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Haluaisitko tietää enemmän tästä ravinteikkaasta hedelmästä? Äskettäin muuan maanviljelijä ja hänen vaimonsa kertoivat minulle, millä hämmästyttävällä tavalla ne lisääntyvät.

Tony ja Marie (kuva yllä) viljelevät maata Etelä-Afrikan Limpopo-provinssissa Levubu-nimisellä alueella. He kasvattavat monenlaisia viljelykasveja reilun 50 hehtaarin suuruisella maatilallaan. Heidän tärkein viljelykasvinsa on kuitenkin banaani. Tony haluaa kertoa meille lisää tästä suositusta hedelmästä.

Kasvu- ja ilmasto-olot

Tony selittää: ”Parhaanlainen maaperä on melko savipitoista, ei hiekkaperäistä eikä kivistä. Sen on oltava myös syvää, ja veden täytyy kulkeutua siitä hyvin pois. Banaanit viihtyvät alueilla, joilla lämpötila ei laske nollan alapuolelle. Ne pitävät todellisuudessa korkeista lämpötiloista. Levubussa lämpötila on vuoden aikana keskimäärin 12–35 astetta.” Kun kysyn sateesta, Tony vastaa: ”Banaanit tarvitsevat joko säännöllisiä sateita tai viikoittaista keinokastelua.”

Banaanikasvi voi näyttää puulta, mutta sen varsi ei  ole puuta, vaan se muodostuu tiukasti toisiaan vasten painuneista lehtitupista. Banaani ei olekaan puu vaan jättikokoinen ruoho. Sen todellinen varsi on maan alla oleva juurakko, josta kasvaa juuria, lehtiä ja lopulta suuri kukinto sinipunaisine suojuslehtineen. Siitä kasvaa myös versoja, joista tulee uusia kasveja.

Banaanikasveilla on kolme pääasiallista kehitysvaihetta, joista paikalliset maanviljelijät käyttävät nimityksiä ”isoäiti, tytär ja tyttärentytär” (ks. kuvaa). ”Isoäiti” tuottaa hedelmiä ensimmäisenä vuonna, ”tytär” seuraavana vuonna ja ”tyttärentytär” sitä seuraavana vuonna. ”Tyttärentyttäret” ilmaantuvat ”äitinsä” rinnalle melko suurilukuisina. Kun ”pienokaiset” kasvavat noin polvenkorkuisiksi, ne kaikki katkaistaan lupaavinta versoa lukuun ottamatta.

Kätkössä olevasta juurakosta kasvaa ylöspäin kasvin keskeltä suuri kukinto, joka tuottaa lopulta banaanitertun. Se tulee esiin kahden ylimmän lehden välistä ja taipuu alaspäin. Sinipunaisten suojuslehtien  pudotessa pois näkyviin tulee 10–15 kypsymätöntä ”kämmentä” eli hedelmärypästä, joista muodostuu hedelmäterttu. Alaan perehtymättömän silmissä ne kasvavat ylösalaisin. ”Kämmenessä” voi olla kypsyviä banaaneja eli ”sormia” 20 tai useampia.

Sadonkorjuuaika

Kukinnon ilmaantumisesta sadonkorjuuseen voi vuodenajan mukaan mennä kolmesta kuuteen kuukautta. Hedelmät korjataan vihreinä, mutta vasta sitten, kun ne ovat saavuttaneet pyöreähkön muotonsa. Myyntiin tarkoitettu terttu painaa keskimäärin noin 35 kiloa. Sadonkorjuun aikaan tertun päälle pannaan muovipussi, jotta se ei vahingoittuisi, kun sitä viedään pakkaamoon. Siellä ”kämmenet” leikataan kolmesta kuuteen ”sormen” ryppäiksi, minkä jälkeen ne käsitellään sienimyrkyllä.

Etelä-Afrikassa hedelmät pakataan tämän jälkeen vahapintaisiin, hengittäviin pahvilaatikoihin ja siirretään kypsytyshuoneeseen. Siellä etyleeni-niminen kaasu käynnistää kypsymisprosessin. * Laatikoita säilytetään pari päivää valvotussa lämpötilassa, minkä jälkeen ne toimitetaan kulutukseen.

Tony sanoo huumorin pilke silmäkulmassa: ”Ehkä olen hieman puolueellinen, mutta minusta Levubun banaanit ovat tavallista maukkaampia, mikä luultavasti johtuu alueemme maaperästä. Ikävä kyllä niistä voidaan nauttia vain tässä maassa, sillä lähin satamakaupunki on liian kaukana.”

Hyväksi terveydelle

Banaaneissa on runsaasti kaliumia. ”Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että tämä ravintoaine voi lujittaa luustoa ja pienentää verenpainetaudin ja aivohalvauksen riskiä”, kertoo Health-lehti eräässä banaania käsittelevässä kirjoituksessa. Lehti lisää: ”Banaaneissa on synnynnäisiä vikoja ehkäisevää folaattia, erästä B-vitamiinia, jota raskaana tai lastensaanti-iässä olevan naisen on tärkeää saada.” Banaanissa on muitakin tärkeitä kivennäisaineita, kuten magnesiumia, joka auttaa luita imemään itseensä kalsiumia ja näin säilyttämään lujuutensa.

Banaanin valkuaisaine muodostuu 18 aminohaposta, joiden joukossa ovat kaikki ne olennaiset valkuaisaineet, joita elimistömme ei kykene tuottamaan riittävästi tai ei ollenkaan. Banaanista on 22 prosenttia hiilihydraattia, josta saa nopeasti energiaa, koska banaani on helposti sulavaa ravintoa. Marie lisää tyytyväisenä: ”Banaani on myös hyvä A-, B- ja C-vitamiinin lähde. Ne näyttävät lisäksi hillitsevän ruokahalua, sillä niitä ei tule koskaan syötyä yhdellä kertaa liikaa.” Mitäpä jos söisit yhden – se edistää terveyttä ja maistuu tosi hyvältä!

[Alaviite]

[Kaavio/Kuva s. 16]

(Ks. painettu julkaisu)

Lehti

Kukinto/banaaneja

Lehtituppi

Maanpinta

Juurakko

Juuria

[Lähdemerkintä]

Pohjana käytetty piirustus: The Complete Encyclopedia of Illustration/J. G. Heck

[Kaavio/Kuva s. 17]

(Ks. painettu julkaisu)

Isoäiti

Tytär

Tyttärentytär

[Kuvat s. 17]

Suuri kukinto muuttuu lopulta banaanitertuksi

[Lähdemerkintä]

Photo by Kazuo Yamasaki

[Kuvat s. 18]

Sadonkorjuuaika (vasemmalla); uutta satoa tulossa (yllä)