Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Varo noita hengenvaarallisia pistoja!

Varo noita hengenvaarallisia pistoja!

Varo noita hengenvaarallisia pistoja!

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA AUSTRALIASTA

OLI kaunis kesäinen aamupäivä Pohjois-Queenslandissa Australiassa – täydellinen päivä uida polskutella lämpimässä vedessä hellettä paossa. Mutta samana aamuna Townsvillen paikallisradiossa varoitettiin toistuvasti kuutiomeduusoista, joita rantavesissä oli nähty, ja muistutettiin veteen uskaltautuvia varovaisuuden tarpeesta.

Radion varoitukset eivät tavoittaneet erästä nuortaparia. He istuskelivat kaikessa rauhassa Tyynenmeren sinisessä vedessä puolen metrin syvyydessä lähellä rantaa, kun 35. viikkoa raskaana ollut vaimo yhtäkkiä kiljaisi. Hän pomppasi ylös ja yritti repiä irti reiteensä ja vatsaansa takertuneita lonkeroita. Autettuaan vaimonsa rannalle hänen miehensä, joka oli myös saanut pistoja, syöksyi hakemaan apua. Kun hän jo parin minuutin kuluttua palasi, vaimo ei näyttänyt enää hengittävän ja hänen kasvonsa ja raajansa olivat tummuneet. Ripeä elvytys ja ambulanssin nopea saapuminen pelastivat nuoren naisen hengen. Samoin pelastui lapsi, joka syntyi muutamaa viikkoa myöhemmin.

Kuutiomeduusa pistää joka vuosi satoja uimareita. Muutamat ovat lonkeroiden tartuttua kuolleet minuutin kuluessa. Ei ihme, että kuutiomeduusan näkeminen voi tyhjentää kesäisen rannan uimareista hetkessä! Sen kimppuina olevat pitkät lonkerot, joita suurilla yksilöillä on kaikkiaan 40–60, voivat olla vaarallisia.

Pystyykö vaaran välttämään?

Jotkut eivät ui meressä lainkaan, kun kuutiomeduusoja on lähistöllä. Sen joka uskaltautuu veteen kuumina kuukausina, kannattaa vetää ylleen koko kehon peittävä märkäpuku, joka suojaa ehkä parhaiten kivuliaalta kohtaamiselta.

Monia Pohjois-Australian uimarantoja valvotaan jatkuvasti, ja aina kun kuutiomeduusoita havaitaan, suurin osa niistä pyydystetään verkoilla. Lisäksi paikallisradio antaa toistuvasti varoituksia. Näistä varotoimista huolimatta kuutiomeduusojen liikkeellelähtö merkitsee aina vaaraa. Ilmeisesti ne lisääntyvät vuoroveden vaikutuksen alaisissa puroissa ja joissa. Aikuisina ne näyttävät suosivan hiekkarantoja.

Onneksi kuutiomeduusan pisto ei yleensä ole kohtalokas. Paljon riippuu ihoon tarttuvien lonkeroiden ja myrkyn määrästä, meduusan iästä sekä uhrin iästä ja terveydentilasta. Sydän voi kuitenkin pysähtyä jo minuutissa, ellei uhri saa viipymättä hoitoa. Lonkeroissa on nimittäin riveittäin polttiaissoluja, jotka reagoivat heti kun joutuvat kosketuksiin toisen elollisen kanssa. Tämä on niiden tapa pyydystää itselleen katkarapuja ja muuta ravintoa.

Kuutiomeduusalla on peräti kahdeksan silmää, jotka pystyvät havaitsemaan esteen, kuten ihmisen tai saalistajan, silloinkin, kun ne on suunnattu sisäänpäin läpikuultavaan ruumiiseen. Meduusat eivät kuitenkaan hyökkää ihmisen kimppuun tahallaan. Jos niille jää aikaa, ne liikkuvat taitavasti esteen ympärillä. Liikkuminen tapahtuu kuutiomaisen uimakellon avulla, joka palkeiden tavoin imee vettä sisäänsä ja työntää sitä ulos.

Ihmisten tapauksessa ongelma on se, että he usein juoksevat tai sukeltavat veteen, jolloin kuutiomeduusalle ei jää aikaa väistää. Ja kun lonkerot koskettavat ihmisen ihoa, ne reagoivat heti: ne tarttuvat ihoon ja erittävät myrkkyä. Uhri tuntee ankaraa kipua. Myrkky tulee lukuisista polttiaissoluista, ja se imeytyy nopeasti. Jos uhri juoksentelee tai rimpuilee, myrkyn imeytyminen nopeutuu. Tilanteen tekee vaikeaksi sekin, että vaikka lonkerot irtoavat meduusasta, ne jäävät kiinni uhriin ja myrkkyä erittyy lisää, jos hän yrittää repiä niitä irti.

Onko vastamyrkkyä?

Vastamyrkkyä on olemassa, ja monen henki on säästynyt, kun sitä on levitetty iholle viipymättä. Vuosien ajan luultiin virheellisesti, että paras keino hidastaa myrkyn erittymistä oli valella ihoon tarttuneille lonkeroille denaturoitua spriitä. Nykytutkimus on kuitenkin osoittanut, että se tosiasiassa kiihdyttää myrkyn erittymistä.

Nykyään uskotaan, että paras keino on valella lonkeroille halpaa ja suhteellisen helposti saatavilla olevaa etikkaa. Se lamauttaa polttiaissolut täysin, jolloin myrkyn erittyminen pysähtyy. Siksi useimpien vaara-alueiden viranomaiset ovat sijoittaneet näkyville paikoille etikkapulloja – sekä suuria varoituskilpiä.

Vaikka siis Australian lämpimissä trooppisissa vesissä voikin olla hyvin virkistävää uida, kuutiomeduusojen ollessa liikkeellä on parasta olla varuillaan!

[Tekstiruutu/Kuva s. 27]

YKSINKERTAISIA VAROKEINOJA

• Ui ainoastaan valvotuilla rannoilla

• Käytä koko kehon peittävää märkäpukua, kun kuutiomeduusoja on liikkeellä

• Pidä lähettyvillä ensiapulaukkua, jossa on etikkaa

• Älä yritä irrottaa lonkeroita ihosta

• Jos uhrin sydän pysähtyy tai hän lakkaa hengittämästä, aloita elvytys viipymättä

[Kuva s. 26]

Lähikuva kuutiomeduusan lonkeroista

[Lähdemerkintä]

Courtesy of Surf Life Saving Queensland