Vaativa hoito-ohjelma

”Diabetes ei milloinkaan ole vaaraton. Kaikki tapaukset ovat vakavia.” (Anne Daly, Yhdysvaltain diabetesliitto)

”VERIKOKEIDEN tuloksissa näkyy huomattavia poikkeamia. Te tarvitsette hoitoa viipymättä.” Lääkärin sanat vaikuttivat Deborahiin kuin salamanisku. ”Ajattelin yöllä, että laboratoriossa oli varmasti sattunut erehdys”, hän kertoo. ”Enhän minä voinut olla sairas.”

Monien muiden tavoin Deborah piti itseään kohtalaisen terveenä eikä siksi piitannut pitkään jatkuneista oireista. Hellittämätön jano johtui tietenkin antihistamiineista, joita hän joutui ottamaan, ja kun sitten joi paljon vettä, piti juosta yhtenään vessassa. Väsymys taas, no, kukapa työssä käyvä äiti ei väsähtäisi?

Mutta sitten verikoe vahvisti syyksi diabeteksen. Deborahin oli vaikea uskoa diagnoosia. ”En kertonut sairaudesta kellekään”, hän sanoo. ”Kun muu perhe nukkui yöllä, minä tuijotin pimeyteen ja itkin.” Diagnoosin kuuleminen voi herättää monenlaisia voimakkaita tunteita masennuksesta suuttumukseen. ”Itkua ja  kieltämistä kesti oman aikansa”, sanoo Karen.

Nämä ovat luonnollisia reaktioita epäoikeudenmukaiselta tuntuvaan iskuun. Tilanteeseen voi kuitenkin sopeutua toisten tuella. ”Hoitajani auttoi minua hyväksymään asian”, sanoo Karen. ”Hän vakuutti, että oli normaalia itkeä. Kun tunteet pääsivät purkautumaan, pystyin sopeutumaan.”

Vakava sairaus

Diabetesta on sanottu elimistön ”moottoriviaksi” ja syystäkin. Kun keho ei pysty hyödyntämään veressä olevaa sokeria, monet tärkeät elintoiminnot voivat heiketä, joskus hengenvaarallisin seurauksin. ”Potilas ei kuole varsinaisesti diabetekseen vaan siihen liittyviin lisäsairauksiin”, sanoo tri Harvey Katzeff. ”Niitä voidaan ehkäistä tehokkaasti, mutta kun ne kerran ovat puhjenneet, niitä on vaikea hoitaa.” *

Onko diabeetikkojen tilanne toivoton? Ei ole, jos he ymmärtävät sairautensa vakavuuden ja noudattavat hoito-ohjelmaa. *

Ruokavalio ja liikunta

Tyypin 1 diabetesta ei voi ehkäistä, mutta parhaillaan tutkitaan perinnöllisiä riskitekijöitä ja yritetään keksiä keinoja estää immuunireaktio (ks. sivun 8 tekstiruutua ”Glukoosin tehtävä elimistössä”). ”Tyypin 2 diabeteksen osalta tilanne on paljon valoisampi”, sanotaan eräässä diabetesta  käsittelevässä kirjassa. ”Monilla niistä, joilla saattaa olla perinnöllinen taipumus, ei ilmene mitään oireita, koska he syövät tasapainoisesti ja harrastavat säännöllisesti liikuntaa, jolloin he pysyvät hyvässä kunnossa ja heidän painonsa on normaalirajoissa.” * (Diabetes—Caring for Your Emotions as Well as Your Health.)

Liikunnan tärkeyttä korostaa naisista tehty laaja tutkimus, josta kerrottiin lääkärilehdessä Journal of the American Medical Association. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ”yksittäinen liikuntajakso lisäsi insuliinivälitteistä glukoosin imeytymistä [soluihin] yli 24 tunnin ajan”. Kirjoituksessa todettiin, että ”sekä kävely että ponnistusta vaativa liikunta vähentävät olennaisesti tyypin 2 diabeteksen riskiä naisilla”. Tutkijat suosittelevat, että viikon useimpina ellei kaikkina päivinä harrastettaisiin vähintään puoli tuntia kevyttä liikuntaa. Se voi olla esimerkiksi vain kävelyä, joka erään oppaan mukaan ”on todennäköisesti parasta, turvallisinta ja halvinta liikuntaa” (American Diabetes Association Complete Guide to Diabetes).

Diabeetikkojen tulisi kuitenkin liikkua lääkärin tai diabeteshoitajan valvonnassa. Yksi syy on se, että sairaus voi vahingoittaa verisuonia ja hermoja, mikä vaikuttaa verenkiertoon ja tuntoaistiin. Pieni naarmu jalassa voi jäädä huomaamatta, tulehtua ja muuttua säärihaavaksi, joka voi johtaa amputaatioon, ellei sitä hoideta viipymättä. *

Liikuntaohjelma voi kuitenkin osaltaan pitää diabeteksen aisoissa. Edellä mainitussa oppaassa sanotaan: ”Mitä enemmän säännöllisen liikunnan hyötyä tutkitaan, sitä parempia uutisia kuullaan.”

Insuliinihoito

Monet diabeetikot joutuvat ruokavalion ja säännöllisen liikunnan lisäksi mittaamaan päivittäin verensokerinsa ja ottamaan useita insuliiniruiskeita. Jotkut tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat voineet lopettaa insuliinihoidon ainakin joksikin aikaa, kun heidän terveytensä on kohentunut ruokavalion ja liikunnan ansiosta. * Karen, jolla on tyypin 1 diabetes,  on huomannut liikunnan parantavan insuliiniruiskeiden tehoa. Tämän vuoksi hän on voinut vähentää päivittäistä insuliiniannostaan viidenneksellä.

Jos insuliinia kuitenkin tarvitaan, ei ole syytä masentua. ”Insuliinihoidon alkaminen ei merkitse epäonnistumista”, sanoo sairaanhoitaja Mary Ann, joka hoitaa monia diabeetikkoja. ”Olipa kyseessä kumpi tautimuoto tahansa, verensokerin hallinta vähentää myöhempiä terveysongelmia.” Eräässä tuoreessa tutkimuksessa ilmeni, että niille potilaille, joilla oli tyypin 1 diabetes ja jotka pitivät verensokerin tarkasti hallinnassa, kehittyi ”huomattavasti harvemmin diabeettisia silmä-, munuais- tai hermosairauksia”. Esimerkiksi silmän verkkokalvosairauden riski väheni peräti 76 prosenttia. Yhtä lailla hyötyvät tyypin 2 diabetesta sairastavat, jotka pitävät verensokerinsa kurissa.

Insuliinihoito on pyritty tekemään helpommaksi ja kivuttomammaksi kehittämällä ruiskuihin ja insuliinikyniin – tavallisimpiin annostelulaitteisiin – erittäin ohuita neuloja. ”Ensimmäinen pistos on yleensä pahin”, sanoo Mary Ann. ”Suurin osa potilaista sanoo, etteivät he sen jälkeen tunne enää juuri mitään.” Muita pistosvälineitä ovat automaattiruiskut, jotka laukaisevat neulan ihoon kivuttomasti, ruiskut, jotka kirjaimellisesti ampuvat insuliinin ihon läpi hyvin hienona suihkuna, ja infuusiolaite, johon kuuluva katetri voi olla paikallaan pari kolme päivää. Viime vuosina on yleistynyt insuliinipumppu, joka on suunnilleen matkapuhelimen kokoinen. Tämä ohjelmoitava laite ruiskuttaa insuliinia ihon alle katetrin läpi tasaisena virtana elimistön päivittäisten tarpeiden mukaan. Menetelmä  takaa tarkemman annostelun ja on miellyttävä käyttää. *

Hanki jatkuvasti lisää tietoa

Diabetekseen ei siis loppujen lopuksi ole mitään yleislääkettä. Jokaisen on punnittava hoitovaihtoehtoja eri seikkojen valossa ja tehtävä oma ratkaisunsa. ”Vaikka sinua hoidettaisiinkin lääkärin valvonnassa, sinä itse istut kuljettajan paikalla”, sanoo Mary Ann. Diabetes Care -lehdessä sanottiin: ”Diabeteksen hoitoa ilman järjestelmällistä itsehoitovalmennusta voidaan pitää ala-arvoisena ja epäeettisenä.”

Mitä enemmän diabeetikot tietävät sairaudestaan, sitä paremmin he pystyvät huolehtimaan terveydestään ja vaikuttamaan elämänsä pituuteen ja laatuun. Tiedon hankkiminen kysyy kuitenkin kärsivällisyyttä. Eräässä diabetesta käsittelevässä kirjassa selitetään: ”Jos yrittää oppia kaiken kerralla, menee vain sekaisin eikä osaa soveltaa tietoa kunnolla. Sitä paitsi suurinta osaa hyödyllisimmistä tiedoista ei ole kirjoissa ja vihkosissa. Ne koskevat – – verensokerin vaihtelua päivän toimissa. Sen oppii tuntemaan vasta ajan myötä, yrityksen ja erehdyksen kautta.” (Diabetes—Caring for Your Emotions as Well as Your Health.)

Esimerkiksi tarkkailemalla elimistön reaktioita voi oppia, miten se reagoi stressiin, joka voi nostaa verensokerin hetkessä korkealle. ”Olen elänyt sokeritautini kanssa 50 vuotta”, sanoo Ken, ”ja tunnen kehoni viestit.” Elimistön kuunteleminen on kannattanut, sillä Ken pystyy edelleen tekemään kokopäivätyötä – vaikka on yli 70-vuotias.

Perheen tuki tärkeää

Tärkeä osa-alue diabeteksen hoidossa on perheen tuki. Erään lähteen mukaan ”perhe-elämän laatu on ehkä tärkein yksittäinen tekijä” lasten ja nuorten aikuisten diabeteksen hoidossa.

Perheenjäsenten on hyödyllistä hankkia taudista tietoa ja jopa lähteä vuorotellen diabeetikon mukaan lääkäriin tai sairaalaan. Tieto auttaa heitä tukemaan potilasta, tunnistamaan tärkeitä oireita ja reagoimaan niihin oikein. Tedin vaimolla on ollut tyypin 1 diabetes nelivuotiaasta lähtien, ja Ted kertoo: ”Näen heti kun Barbaran verensokeri laskee liian alas. Hän hiljenee kesken keskustelun. Hän alkaa hikoilla runsaasti ja suuttuu ilman syytä. Hän reagoi kaikkeen hitaammin.”

Samoin kun Kenin vaimo Catherine huomaa, että Ken kalpenee ja hänen iholleen nousee kylmä hiki tai että hänen mielialansa muuttuu, hän esittää miehelleen yksinkertaisen matemaattisen kysymyksen. Kenin sekava vastaus osoittaa, että vaimon on aika ottaa ohjakset käsiinsä ja puuttua tilanteeseen ripeästi. Sekä Ken että Barbara ovat hyvin kiitollisia asiantuntevasta puolisostaan, jota he rakastavat ja johon he luottavat täysin. *

Rakastavien perheenjäsenten pitäisi yrittää olla kannustavia, huomaavaisia ja kärsivällisiä. Nämä ovat ominaisuuksia, joiden avulla sairas pystyy kohtaamaan elämän haasteita ja jotka voivat jopa vaikuttaa tautiin myönteisesti. Karenin mies vakuutti vaimolleen rakkauttaan, ja sillä oli suuri merkitys. Karen kertoo: ”Nigel sanoi minulle: ’Ihmiset tarvitsevat elääkseen ruokaa ja vettä aivan niin kuin sinäkin tarvitset ruokaa ja vettä – ja vähän insuliinia.’ Nämä lämpimät mutta realistiset sanat olivat juuri sitä, mitä tarvitsin.”

Perheen ja ystävien on myös ymmärrettävä, että verensokerin heilahtelut voivat vaikuttaa diabeetikon mielialaan. ”Kun olen verensokerin takia alamaissa, minusta tulee hyvin hiljainen, pahantuulinen, herkästi kiihtyvä ja turhautunut”, kertoo eräs nainen. Sitten minua hävettää koko lapsellisuuteni. Mutta on hyvä tietää, että muut ymmärtävät syyn tunteisiini – ja minä yritän pitää ne kurissa.”

Diabetes voidaan pitää hyvin hallinnassa, varsinkin jos diabeetikko saa tukea ystäviltä ja perheeltä. Apua voi olla myös Raamatun periaatteista. Millä tavoin?

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Nuorten tauti?

Diabeteksesta on tulossa nuorten tauti tri Arthur Rubensteinin mukaan, joka on huomattava endokrinologi ja dekaani New Yorkin yliopistoon kuuluvassa lääketieteen korkeakoulussa (Mount Sinai School of Medicine). Tauti puhkeaa keskimäärin yhä nuoremmilla. ”Lääketieteen opiskelijoille opetettiin kymmenen vuotta sitten, ettei tautia esiinny alle 40-vuotiailla”, kertoo diabeteksen hoitoon erikoistunut tri Robin S. Goland viitaten tyypin 2 diabetekseen. ”Nyt sitä on alle 10-vuotiailla.”

Miksi tauti lisääntyy nuorten parissa? Joskus syynä on perinnöllinen taipumus, mutta asiaan saattavat vaikuttaa myös ruumiinpaino ja ympäristö. Ylipainoisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kuluneiden 20 vuoden aikana. Miksi? ”Ruokailu- ja liikkumistottumukset ovat muuttuneet 20 vuodessa”, sanoo tri William Dietz Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksesta (CDC) ja luettelee joitakin muutoksia: ”Ihmiset syövät entistä enemmän ulkona, aamiainen jätetään yhä useammin väliin, virvoitusjuomien ja pikaruokien kulutus on lisääntynyt, ja koulujen liikuntatunteja on vähennetty ja välitunnit poistettu.”

Diabetesta ei voi parantaa. Siksi on viisasta ottaa vaarin erään nuoren diabeetikon yksinkertaisesta neuvosta: ”Unohda roskaruoka ja pidä itsesi hyvässä kunnossa.”

 [Tekstiruutu/Kuva s. 8, 9]

Glukoosin tehtävä elimistössä

Glukoosi eli veressä oleva sokeri on elimistön biljoonien solujen polttoainetta. Päästäkseen soluihin se tarvitsee kuitenkin ”avaimen” – insuliinia, joka on haiman erittämä hormoni. Tyypin 1 diabeteksessa insuliini puuttuu kokonaan. Tyypin 2 diabeteksessa * sitä erittyy mutta yleensä ei riittävästi, ja lisäksi se ei vaikuta soluihin tarpeeksi tehokkaasti, mitä sanotaan insuliiniresistenssiksi. Kumpikin tautimuoto johtaa samaan tilaan: solut ovat nälkäisiä ja veressä on vaarallisen paljon sokeria.

Tyypin 1 diabeteksessa oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa olevia beetasoluja vastaan, jotka tuottavat insuliinia. Kyseessä on siis autoimmuunisairaus. Immuunireaktion voivat laukaista muun muassa virukset, myrkylliset aineet ja eräät lääkkeet. Taudin puhkeamiseen voi vaikuttaa myös perimä, sillä se kulkee usein suvussa ja on kaikkein yleisin valkoihoisilla. Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa ja nelisen kertaa tavallisempi kuin muissa länsimaissa.

  Tyypin 2 diabeteksessa perimän vaikutus on vielä suurempi, mutta sitä esiintyy enemmän muissa roduissa. Eniten sitä on Australian aboriginaalien ja Amerikan alkuperäisasukkaiden keskuudessa, joista jälkimmäisten parissa se on yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Parhaillaan tutkitaan perimän ja lihavuuden yhteyttä sekä sitä, miten liiallinen rasva näyttää edistävän insuliiniresistenssiä niillä, joilla on tähän häiriöön perinnöllinen taipumus. * Toisin kuin tyypin 1 diabetes tämä tautimuoto puhkeaa pääasiassa yli 40-vuotiailla.

[Alaviitteet]

[Kuva]

Glukoosimolekyyli

[Lähdemerkintä]

Pacific Northwest National Laboratory

[Tekstiruutu s. 9]

Haiman tehtävä

Haima on suunnilleen banaanin kokoinen ja sijaitsee mahalaukun takana. Erään lähdeteoksen mukaan ”terve haima pitää jatkuvasti tarkan huolen siitä, että verensokeri pysyy tasaisena, erittämällä juuri oikean määrän insuliinia aina sen mukaan, miten sokerin määrä veressä kasvaa ja vähenee päivän mittaan” (The Unofficial Guide to Living With Diabetes). Insuliinihormonia tuottavat haiman beetasolut.

Kun beetasolut eivät tuota insuliinia riittävästi, sokerin määrä veressä kasvaa, ja seurauksena on hyperglykemia eli liian suuri veren sokeripitoisuus. Kun tila on päinvastainen – veressä on sokeria liian vähän – puhutaan hypoglykemiasta. Haiman lisäksi verensokeriin vaikuttaa maksa, johon liika sokeri (glukoosi) varastoituu glykogeenina. Haiman käskystä maksa muuttaa sen takaisin glukoosiksi ja luovuttaa elimistön käyttöön.

[Tekstiruutu/Kuva s. 9]

Sokerin merkitys

Usein luullaan virheellisesti, että diabetes johtuu sokerin liiasta syömisestä. Lääketieteelliset tutkimukset osoittavat, että niillä, joilla on sairauteen perinnöllinen taipumus, sairastumisriskiä lisää rasva – riippumatta syödyn sokerin määrästä. On silti epäterveellistä syödä liikaa sokeria, koska se on ravintoarvoltaan köyhää ja edistää lihavuutta.

Toinen väärä käsitys on se, että diabeetikot himoitsevat sokeria. Tosiasiassa he kaipaavat makeaa saman verran kuin useimmat muutkin. Kun diabeteksen hoito ei ole tasapainossa, potilas voi tuntea nälkää, mutta ei välttämättä makean nälkää. Diabeetikot voivat syödä makeisia, kunhan he suhteuttavat sen muuhun ruokavalioon.

Tuoreissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että eläimille voi painosta riippumatta kehittyä insuliiniresistenssi tai jopa diabetes, jos niiden ruokavaliossa on runsaasti fruktoosia eli hedelmäsokeria, jota saadaan hedelmistä ja kasviksista.

[Kaaviot/Kuvat s. 8, 9]

Diabetes helppotajuisesti

HAIMA

Terve ihminen

Aterian jälkeen haima reagoi verensokerin nousuun erittämällä sopivan määrän insuliinia

Insuliinimolekyylit kiinnittyvät lihassolujen ja muiden solujen pinnalla oleviin reseptoreihin, jolloin soluihin avautuu välittäjäkanavia, joista sokerimolekyylit pääsevät soluun sisään

Sokeri imeytyy lihassoluihin, ja ne polttavat sen. Verensokeri palautuu normaaliksi

Tyypin 1 diabetes

Immuunijärjestelmä hyökkää haiman beetasoluja vastaan, jotka tuottavat insuliinia, jolloin insuliinineritys lakkaa

Ilman insuliinin apua sokerimolekyylit eivät pääse soluihin

Tyypin 2 diabetes

Useimmissa tapauksissa haima ei tuota insuliinia riittävästi

Jos insuliini ei vaikuta reseptoreihin tarpeeksi tehokkaasti, välittäjäkanavat eivät avaudu eikä sokeri pääse siirtymään verestä soluihin

Sokeria kerääntyy vereen, jolloin elintoiminnot häiriintyvät ja suonen seinämät vaurioituvat

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

SOLU

Reseptori

Välittäjäkanava

Insuliini

Tuma

Sokeri

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

VERISUONI

Punasoluja

Sokeri

[Lähdemerkintä]

Ihminen: The Complete Encyclopedia of Illustration/J. G. Heck

[Kuva s. 7]

Oikea ruokavalio on diabeetikoille olennaisen tärkeä

[Kuvat s. 10]

Diabeetikot voivat viettää normaalia elämää