Hyönteisten levittämät taudit – kasvava ongelma

ON NUKKUMAANMENOAIKA eräässä latinalaisamerikkalaisessa kodissa. Äiti peittelee pienen poikansa hellästi sänkyyn ja toivottaa hyvää yötä. Mutta pimeässä huoneessa katon halkeamasta sängyn yläpuolelta pujahtaa esiin kiiltävän musta, pari senttimetriä pitkä petolude. Huomaamatta se pudottautuu nukkuvan lapsen kasvoille ja puraisee pehmeää ihoa tuskin tuntuvasti. Samalla kun se imee itseensä ahnaasti verta, se laskee iholle jätöksensä, jotka kuhisevat loisia. Poika raapii kasvojaan unissaan ja tulee hieraisseeksi jätökset haavaan.

Tämän enempää ei tarvita. Lapsi saa Chagasin taudin. Viikon parin kuluessa hänelle nousee korkea kuume ja hänen kehonsa turpoaa. Jos hän selviytyy siitä, loiset saattavat jäädä elämään hänen elimistöönsä, ja ne tunkeutuvat sydämeen, hermostoon ja muihin kudoksiin. Oireeton vaihe voi kestää jopa 10–20 vuotta. Mutta sen jälkeen ruoansulatuskanavaan voi syntyä vaurioita, tartunta voi levitä aivoihin ja potilas voi lopulta kuolla sydänkohtaukseen.

Tämä kuvitteellinen tapaus kuvaa realistisesti Chagasin taudin tarttumista. Se uhkaa Latinalaisessa Amerikassa miljoonia ihmisiä.

Ihmisen monijalkaiset seuralaiset

”Suurin osa ihmisten yleisimmistä kuumetaudeista aiheutuu hyönteisten välittämistä mikrobeista”, sanotaan tietosanakirjassa Encyclopædia Britannica. Hyönteisiksi sanotaan yleisesti paitsi varsinaisia hyönteisiä – kuusijalkaisia eläimiä, joita ovat muun muassa kärpäset, kirput, hyttyset, täit ja kovakuoriaiset – myös kahdeksanjalkaisia eläimiä, kuten punkkeja. Tieteessä nämä kaikki luokitellaan niveljalkaisiin, eläinkunnan suurimpaan pääjaksoon, johon kuuluu yli miljoona tunnettua lajia.

Valtaenemmistö hyönteisistä on ihmiselle harmittomia, ja toiset niistä ovat erittäin hyödyllisiä. Ilman niitä monet kasvit ja puut, joista ihmiset ja eläimet saavat ravintoa, eivät pölyttyisi eivätkä kantaisi hedelmää. Eräät hyönteiset avustavat jätteiden kierrättämisessä. Monet hyönteiset syövät pelkästään kasveja, toiset taas muita hyönteisiä.

Jotkin hyönteiset ovat kieltämättä kiusaksi ihmisille ja eläimille, jos ne purevat kipeästi tai niitä vain on turhan paljon. Jotkin lajit tekevät tuhoja myös pelloilla. Vielä pahempia ovat kuitenkin hyönteiset, jotka levittävät sairauksia ja kuolemaa. Niiden välityksellä  tarttuviin tauteihin ”kuoli ihmisiä 1600-luvulta 1900-luvun alkuun enemmän kuin kaikkien muiden syiden takia yhteensä”, kertoo Duane Gubler Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksesta (CDC).

Nykyään hyönteisten levittämiä tauteja sairastaa noin kuudennes maailman väestöstä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi niistä koituu suuria kuluja etenkin kehitysmaissa, joilla näihin menoihin olisi vähiten varaa. Yksikin sairastumisaalto voi tulla kalliiksi. Eräs Länsi-Intiassa vuonna 1994 puhjennut epidemia vaati tiettävästi miljardeja dollareja paikallisilta ja kansainvälisiltä tahoilta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan kaikkein köyhimpien maiden on mahdotonta kehittyä taloudellisesti, ennen kuin tällaiset terveysongelmat saadaan hallintaan.

Levittämistavat

Hyönteiset toimivat vektoreina eli tartunnanlevittäjinä pääasiassa kahdella tavalla. Ensinnäkin ne välittävät mikrobeja mekaanisesti. Aivan kuten taloihin kulkeutuu likaa ihmisten jalkineissa, ”huonekärpästen jaloissa saattaa kulkeutua miljoonia mikrobeja, jotka suurina määrinä voivat aiheuttaa sairauksia”, sanotaan Britannica-tietosanakirjassa. Taudinaiheuttajia saattaa tarttua mukaan esimerkiksi ulosteista ja siirtyä sitten ihmisten ruokiin tai juomiin sen mukaan, mihin kärpäset laskeutuvat. Tällä tavalla ihmisiin tarttuu hivuttavia ja tappavia tauteja, esimerkiksi lavantauti, punatauti ja jopa kolera. Kärpäset levittävät myös trakoomaa, joka on yleisin sokeuden syy maailmassa. Sokeus johtuu tässä tapauksessa iiriksen edessä olevan läpinäkyvän sarveiskalvon vaurioitumisesta. Trakoomaa sairastaa maailmassa noin 500 miljoonaa ihmistä.

Likaisissa paikoissa viihtyvien torakoidenkin epäillään levittävän sairauksia mekaanisesti. Lisäksi asiantuntijat yhdistävät viimeaikaisen astmatapausten nopean lisääntymisen varsinkin lasten keskuudessa torakka-allergioihin. Esimerkiksi 15-vuotiaalla Ashleylla oli astman takia usein hengitysvaikeuksia öisin. Kun lääkäri valmistautui kuuntelemaan tytön keuhkoja, tämän puseron alta putosi torakka, joka lähti juosta kipittämään tutkimuspöytää pitkin.

Taudinaiheuttajia elimistössä

Kun hyönteisten elimistössä on viruksia, bakteereja tai loisia, ne voivat levittää sairauksia toisellakin tavalla: siirtämällä noita mikrobeja ihmiseen muun muassa pureman välityksellä. Tällaisia taudinlevittäjiä on vain pieni osa hyönteisistä. Esimerkiksi hyttyslajeja on tuhansia, mutta vain Anopheles-suvun lajit välittävät malariaa, maailman toiseksi tappavinta tartuntatautia (tuberkuloosin jälkeen).

Toiset hyttyset välittävät lukuisia muita sairauksia. WHO raportoi: ”Kaikista tauteja  levittävistä hyönteisistä hyttynen on suurin uhka, sillä se levittää malariaa, denguekuumetta ja keltakuumetta, joihin sairastuu vuosittain satoja miljoonia ihmisiä ja jotka tappavat yhteensä useita miljoonia joka vuosi.” Ainakin 40 prosenttia maapallon väestöstä on vaarassa saada malarian ja noin 40 prosenttia denguekuumeen. Monin paikoin ihmiset voivat sairastua molempiin tauteihin.

Hyttyset eivät tietenkään ole ainoita hyönteisiä, joiden elimistössä on taudinaiheuttajia. Tsetsekärpästen välittämät alkueläimet aiheuttavat unitautia, johon sairastuu satojatuhansia ihmisiä ja jonka takia kokonaiset kyläyhteisöt joutuvat jättämään tuottavat peltonsa. Noin 400000 afrikkalaista on menettänyt näkönsä, kun mäkäräisten levittämät mikrobit ovat aiheuttaneet heille jokisokeuden. Hietasääskissä voi olla alkueläimiä, jotka aiheuttavat leishmaniaaseja – vammauttavia, runtelevia ja usein tappavia tauteja, joista kärsivät miljoonat eri-ikäiset ihmiset ympäri maailman. Tavallisissa kirpuissa saattaa olla lapamatojen munia tai mikrobeja, jotka aiheuttavat aivotulehdusta, jänisruttoa ja jopa paiseruttoa. Rutosta tulee yleensä mieleen musta surma, joka keskiajalla tappoi kuudessa vuodessa ainakin kolmasosan eurooppalaisista.

Täit ja punkit voivat välittää muun muassa pilkkukuumeen tautimuotoja. Lauhkean vyöhykkeen alueilla punkkeihin kuuluvat puutiaiset voivat aiheuttaa Lymen tautia eli borrelioosia, joka voi viedä hyvin heikkoon kuntoon ja on yleisin hyönteisten levittämä sairaus Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Muuan ruotsalainen tutkimus osoitti, että  punkit voivat kulkea muuttolintujen mukana tuhansia kilometrejä ja viedä sairauksia aivan uusille alueille. ”Punkit – – levittävät ihmisiin useampia tauteja kuin mitkään muut niveljalkaiset (paitsi hyttyset)”, sanotaan Britannicassa. Punkin elimistössä voi elää jopa kolmenlaisia taudinaiheuttajia, jotka kaikki voivat siirtyä ihmiseen yhdellä ainoalla puremalla.

”Vapaata” sairauksista

Tiede osoitti hyönteiset taudinlevittäjiksi vasta vuonna 1877. Sen jälkeen on järjestetty suuria kampanjoita niiden vähentämiseksi tai hävittämiseksi. Vuonna 1939 arsenaaliin lisättiin hyönteismyrkky DDT, ja 1960-luvulle tultaessa hyönteisten levittämiä tauteja ei enää pidetty suurena uhkana ihmisten terveydelle Afrikan ulkopuolella. Painopiste siirtyi hyönteisten torjunnasta hätätapausten lääkehoitoon, ja kiinnostus hyönteisten ja niiden elinympäristön tutkimusta kohtaan laimeni. Keksittiin myös uusia lääkkeitä, ja näytti siltä, että tiede pystyi löytämään vaarattomia ihmelääkkeitä tautiin kuin tautiin. Maailma sai ”vapaata” tartuntataudeista. Se ei kuitenkaan jatkunut pitkään. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään syitä noiden tautien uuteen tulemiseen.

[Huomioteksti s. 3]

Nykyään hyönteisten levittämiä tauteja sairastaa noin kuudennes maailman väestöstä

[Kuva s. 3]

Petolude

[Kuva s. 4]

Taudinaiheuttajia on huonekärpästen jaloissa

[Kuvat s. 5]

Monilla hyönteisillä on taudinaiheuttajia elimistössään

Mäkärät levittävät jokisokeutta

Hyttyset levittävät malariaa, denguekuumetta ja keltakuumetta

Täit voivat levittää pilkkukuumetta

Kirpuissa on muun muassa aivotulehdusta aiheuttavia mikrobeja

Tsetsekärpäset levittävät unitautia

[Lähdemerkinnät]

WHO/TDR/LSTM

CDC/James D. Gathany

CDC/Dr. Dennis D. Juranek

CDC/Janice Carr

WHO/TDR/Fisher

[Kuvan lähdemerkintä s. 4]

Clemson University – USDA Cooperative Extension Slide Series, www.insectimages.org