Sademetsät – voidaanko ne pelastaa?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BOLIVIASTA

RAMIRO omistaa laakson, jota peittää trooppinen pilvimetsä. * Laakso sijaitsee Andien juurella Etelä-Amerikassa ja on niitä harvoja lähiseutujen alueita, joilla yhä kasvaa ikivanhoja puita. Kaikkialla ympärillä rinteet ovat avohakkuiden jäljiltä paljaina. Ramiron pilvimetsää tulee tutkimaan tiedemiehiä pitkien matkojen päästä, ja he ovat löytäneet useita lajeja, joita ei aiemmin ole luokiteltu. Luonnonsuojelu on lähellä Ramiron sydäntä. Hän ilmoittaa: ”Minun metsästäni ei puita hakata.”

Roberto puolestaan hoitaa 5600 neliökilometrin laajuista sademetsäaluetta Amazonin altaan alangolla. Metsänhoitajana hän kaataa ja myy trooppista puuta maailmanmarkkinoille työkseen. Trooppisten metsien suojeleminen on silti hänellekin hyvin tärkeää. ”Trooppisia puita voi kaataa aiheuttamatta luonnon monimuotoisuudelle pysyvää vahinkoa”, hän painottaa.

Olosuhteidensa erilaisuudesta huolimatta Ramirolle ja Robertolle on yhteistä syvä huoli trooppisten metsien kohtalosta. Sama asia huolettaa lukemattomia muitakin. Sademetsien holtiton tuhoaminen on viime vuosikymmeninä kiihtynyt hälyttävästi.

Onko ongelmaa liioiteltu? Onhan metsiä menneinä vuosisatoina raivattu hehtaareittain viljelysmaiksi lauhkealtakin vyöhykkeeltä. Miksi huolestua, jos tropiikissa tehdään nyt samoin? Tilanne on ratkaisevasti erilainen. Sademetsät esimerkiksi kasvavat usein hedelmättömässä maaperässä, jossa viljelykasvit eivät menesty. Lisäksi trooppisten metsien lajirunsaus on huomattavasti suurempi; menetykset vaikuttavat koko maapalloon.

Metsien hävittämisen hinta

Yli puolet maailman eliölajeista elää trooppisissa metsissä. Hämähäkkiapinoista ja tiikereistä harvinaisiin sammaleihin ja orkideoihin, käärmeistä ja sammakoista harvinaisiin perhosiin ja papukaijoihin – lajeja on niin runsaasti, ettei niitä voi edes luetteloida.

Eläimet ja kasvit viihtyvät monentyyppisissä tropiikin metsissä. On hitaasti kasvavia vuoristojen pilvimetsiä, tiheän latvuston varjostamia hämäriä sademetsiä, trooppisia kuivametsiä sekä harvapuustoisia savanneja. Suurin osa ihmisistä ei ole kuitenkaan koskaan käynyt trooppisessa metsässä, ehkä et sinäkään. Miksi sinun sitten pitäisi olla niistä kiinnostunut?

Sademetsien suojeleminen on erittäin tärkeää, koska monet välttämättömät jalostetut ja kaupallisesti viljellyt kasvit ovat jossain suhteessa riippuvaisia luonnonvaraisista kantalajeistaan, joita edelleen kasvaa runsaasti noissa metsissä. Kantalajien avulla risteytetään välillä uusia lajikkeita, jotka kestävät paremmin tauteja ja tuholaisia. Luonnonvaraisten lajien geneettinen monimuotoisuus on siksi ehdottoman tärkeää.

Tutkijat kehittelevät myös jatkuvasti trooppisten  metsien lähtöaineista uusia hyödykkeitä. Esimerkiksi suuri osa nykyisistä lääkkeistä pohjautuu trooppisiin kasveihin. Sademetsiä onkin lajirunsautensa vuoksi usein kuvailtu eläväksi kirjastoksi, joskin useimmat sen ”kirjoista” odottavat vielä avaamistaan.

Hauras elämänkudelma

Kostea trooppinen metsä on herkästi haavoittuva ja äärimmäisen monisäikeinen ympäristö. Lukemattomat elämänmuodot ovat toisistaan riippuvaisia. Esimerkiksi useimmat kasvit tarvitsevat tiettyjä lintuja, hyönteisiä tai nisäkkäitä pölyttämiseen ja siementen levittämiseen. Metsä kierrättää taitavasti ja tehokkaasti kaiken elollisen – kasvit, eläimet ja mikrobit. Koko ekosysteemin perustana on tavallisesti kuitenkin köyhä maaperä. Kun metsä on tuhottu, elpyminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta.

Monet ihmiset saavat elantonsa tropiikin metsistä. Sen lisäksi että niissä harjoitetaan tieteellistä tutkimusta ja turismia, niistä saadaan tärkeitä tuotteita, kuten puutavaraa, pähkinöitä, hunajaa, palmupuiden ydintä, kumia ja pihkaa. Sademetsät hupenevat kuitenkin hälyttävää vauhtia. Määristä ollaan erimielisiä, mutta yksi asia on varma: ne kutistuvat nopeasti.

Sademetsien kato on surullista erityisesti siksi, että niitä tuhotaan usein hyvin lyhytaikaisen hyödyn takia. Monet alueet on raivattu laidunmaiksi, mutta maaperä menettää nopeasti kykynsä tuottaa riittävästi kasvillisuutta ja alue hylätään. Brasilian Amazoniassa maata on tästä syystä hylätty tiettävästi 165000 neliökilometriä.

Mitä toivoa elämää kuhisevilla sademetsillä on? Ramiro, Roberto ja monet muut käyvät kovaa kamppailua puolustaessaan sademetsiä kansainvälistä kauppaa, väestön liikakasvun seurauksia, lemmikkieläinten pyytäjiä sekä laittomia metsästäjiä ja metsureita vastaan. Mutta mitkä ovat metsien hävittämisen taustalla vaikuttavat todelliset syyt? Onko sademetsien runsaita luonnonvaroja mahdollista hyödyntää tuhoamatta noita metsiä?

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 3]

Trooppisissa metsissä elää suurin osa maapallon eläinlajeista sekä lukemattomia kasvilajeja

 [Kuvat s. 4, 5]

Metsurit ja heidän rakentamansa tiet voivat koitua sademetsän tuhoksi