Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi minusta tuntuu, että minun on oltava täydellinen?

Miksi minusta tuntuu, että minun on oltava täydellinen?

Nuoret kysyvät:

Miksi minusta tuntuu, että minun on oltava täydellinen?

”Koska isäni oli opettaja, kaikki odottivat minun saavan pelkkiä kymppejä. Joskus itkin itseni uneen.” (Leah) *

”Olen täydellisyyden tavoittelija. Jos en ole paras jossakin tai jos en saa tehdä jotain juttua ihan omalla tavallani, sen tekemisessä ei ole mitään mieltä.” (Caleb)

AJATTELETKO, että sinun on aina oltava täydellinen? Vaivaako sinua koko ajan se, että yrititpä miten kovasti tahansa, et ole koskaan kyllin hyvä? Onko sinun vaikea ottaa vastaan minkäänlaista kritiikkiä? Kun jokin menee vikaan, syytätkö siitä itseäsi ja ajatteletko, että olet tyhmä, huono tai arvoton? Jos haluat, että jokin tulee tehdyksi kunnolla, tuntuuko sinusta, että sinun on tehtävä se itse? Pelkäätkö joskus epäonnistumista niin paljon, että lykkäät asioita tai lamaannut kokonaan?

Entä miten tulet toimeen toisten kanssa? Huomaatko, ettei sinulla ole ystäviä, koska kukaan ympärilläsi ei ole mielestäsi riittävän täydellinen? Joudutko pois tolaltasi toisten heikkouksien ja virheiden vuoksi? Jos vastaat johonkin näistä kysymyksistä myöntävästi, silloin ongelmasi saattaa olla perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu. Mikäli näin on, et ole suinkaan ainoa. Tämä on yleinen piirre nuorten keskuudessa, varsinkin lahjakkaiden tai erittäin menestyvien nuorten. *

Mistä täydellisyyden tavoittelu johtuu? Tutkijoilla on esittää vain teorioita. Eräässä perfektionismia käsittelevässä kirjassa sanotaan: ”Perfektionismi ei ole sairaus; et ole saanut tartuntaa. Perfektionismi ei ole perinnöllistä; et saanut sitä syntymälahjaksesi. Miten sinusta sitten tuli perfektionisti? Jotkut asiantuntijat uskovat, että perfektionismi kehittyy lapsuudessa. Perheen aiheuttamat paineet, sisäiset paineet, sosiaaliset paineet, tiedotusvälineiden luomat paineet ja epärealistiset roolimallit muodostavat yhdessä voimakkaan yllykkeen, joka ajaa jotkut ihmiset murehtimaan, tuntemaan syyllisyyttä ja yrittämään liikaa koko elämänsä ajan.” (Perfectionism—What’s Bad About Being Too Good?)

Johtuupa alituinen täydellisyyden tavoittelu mistä tahansa, se voi pilata elämäsi. Tarkastellaanpa perfektionismia lähemmin ja mietitään, miksi se voi vahingoittaa sinua.

Mitä perfektionismi on?

Perfektionismi ei ole pelkästään sitä, että pyrkii saavuttamaan erinomaisia tuloksia tai on tyytyväinen hyvin tehtyyn työhön. Kiitetäänhän Raamatussakin Sananlaskujen 22:29:ssä miestä, joka on ”työssään taitava”. Lisäksi Raamatussa puhutaan suopeasti monista eri alojen taitajista (1. Samuelin kirja 16:18; 1. Kuninkaiden kirja 7:13, 14). On siis hienoa pyrkiä saavuttamaan erinomaisia tuloksia ja asettaa korkeita mutta realistisia tavoitteita. Ihminen voi näin ”antaa sielunsa nähdä hyvää kovan työnsä vuoksi” (Saarnaaja 2:24).

Täydellisyyden tavoittelija ei kuitenkaan tunne tällaista tyydytystä. Hänen näkemyksensä saavutuksista on täysin vääristynyt. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan perfektionismiin sisältyy ”mahdottomia tavoitteita (ts. täydellisyys) ja jatkuva tyytymättömyys hyvistä suorituksista huolimatta”. Niinpä täydellisyyden tavoittelu ”aiheuttaa kroonista stressiä ja saa usein ihmisen tuntemaan, että hän on täysin epäonnistunut”. Eräs tietolähde määritteleekin perfektionismin ”järjettömäksi ajatukseksi, jonka mukaan sinun tai ympäristösi täytyy olla täydellinen”. Se on ”vallitseva asenne, joka saa sinut ajattelemaan, että yrititpä tehdä mitä tahansa elämässäsi, se täytyy tehdä viimeistä piirtoa myöten täydellisesti ilman mitään poikkeamia, virheitä, lipsahduksia tai epäjohdonmukaisuuksia”.

Mutta eikö Jeesus sanonut: ”Teidän on siis oltava täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen”? (Matteus 5:48.) Kyllä, mutta Jeesus ei sanonut tässä, että ihminen voisi olla aivan ehdottoman täydellinen. Raamattuhan opettaa toisaalta, että ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla” (Roomalaisille 3:23). Mitä Jeesus sitten tarkoitti? Raamatussa sanaan ”täydellinen” liittyy ajatus jonkin täyteydestä (Matteus 19:21). Kun Jeesus sanoi, että meidän on oltava täydellisiä, hän puhui rakkaudesta ja kannusti seuraajiaan ilmaisemaan rakkauttaan entistä täydemmin. He voisivat tehdä tämän sisällyttämällä rakkautensa piiriin jopa vihollisensa. Raamatunkirjoittaja Luukkaan mukaan Jeesus sanoi: ”Tulkaa jatkuvasti armollisiksi, niin kuin teidän Isänne on armollinen.” (Luukas 6:36.)

Perfektionistit ovat kuitenkin sen harhakäsityksen vallassa, että on mahdollista olla täydellinen ehdottomassa merkityksessä. He voivat sen vuoksi esittää ankaria vaatimuksia toisille ihmisille. Eräässä kirjassa perfektionistien sanotaan olevan ”ihmisiä, jotka turhautuvat siihen, miten toiset näyttävät tekevän työnsä – –. Ympärillä olevat ihmiset eivät heidän mielestään välitä tehdä työtään kunnolla eivätkä nauti saavutuksistaan.” (Never Good Enough—Freeing Yourself From the Chains of Perfectionism.)

Lahjakkaiden opiskelijoiden ryhmään sijoitettu Carly esimerkiksi menestyy hyvin opinnoissaan. Ihmissuhteissa tällä tytöllä ei kuitenkaan ole mennyt yhtä hyvin. Koska hän haluaa kaiken olevan täydellistä, hän on menettänyt suurimman osan ystävistään. ”Minusta he olivat liian epätäydellisiä”, hän selittää.

Jotkut eivät odota täydellisyyttä toisilta vaan itseltään. Edellä mainitussa kirjassa selitetään, että näistä ihmisistä tuntuu, että ”he tai heidän tekonsa eivät ole riittävän hyviä – –, ja he ovat erityisen huolissaan siitä, mitä toiset ajattelevat heistä”.

Täydellisyyden tavoittelun ongelma

Sen sijaan että täydellisyyden tavoittelu olisi tervettä ja hyödyllistä, se osoittautuu usein epäterveeksi ja vahingolliseksi. Tuollainen ajattelutapa ei johda hyviin tuloksiin vaan usein pikemminkin epäonnistumiseen. Daniel-niminen kristitty muistaa pakertaneensa kauan ja hartaasti erään suullisen esityksen kimpussa, joka hänen oli määrä pitää paikallisessa Jehovan todistajien valtakunnansalissa. Monet läsnäolijat kiittivät häntä hyvästä esityksestä. Teokraattisen koulun opettaja esitti sitten Danielille joitakin tahdikkaita, hyödyllisiä ehdotuksia. Raamattu kannustaa meitä ’kuuntelemaan neuvoa ja ottamaan kurin vastaan’ (Sananlaskut 19:20). Sen sijaan että Daniel olisi ottanut rakentavan kritiikin mielihyvin vastaan, hän tunsi epäonnistuneensa. ”Halusin vajota maan alle”, hän muistelee. Hän ei nukkunut kunnolla viikkokausiin.

Täydellisyyden tavoittelu voi siis haitata oppimista. Rachel-niminen tyttö kirjoittaa eräällä nuorille suunnatulla Internet-sivustolla: ”Kun menin lukioon, päätin, että pärjäisin. Olin aina saanut pelkkiä kymppejä, enkä nähnyt mitään syytä siihen, miksi tilanteen pitäisi muuttua.” Rachel huomasi kuitenkin pian, että hänellä oli vaikeuksia algebrassa, ja hän sai ”vain” hyvän arvosanan. Rachel muistelee: ”Kaikille muille se oli hyvä numero, mutta minulle... se oli tosi noloa. Jouduin paniikkiin ja aloin hermoilla – –. En uskaltanut pyytää apua opettajaltani, koska ajattelin, että jos myöntäisin tarvitsevani apua kotitehtävissä, se olisi sen tunnustamista, etten ymmärtänyt niitä. – – Joskus olin melkein varma, että olisi parempi kuolla kuin epäonnistua.”

Epäonnistumisen pelko on saanut jotkut nuoret harkitsemaan jopa itsemurhaa. Onneksi useimmat eivät mieti näin äärimmäiseen keinoon turvautumista. Mutta kuten mielenterveysasiantuntija Sylvia Rimm huomauttaa, nuoret voivat yrittää välttää epäonnistumista siten, etteivät ota lainkaan riskejä. Rimmin mukaan jotkut perfektionistit ”eivät palauta tehtäviään, eivät saa tyydytystä työstään, unohtavat läksynsä, keksivät tekosyitä”.

Toiset nuoret taas saattavat mennä äärimmäisyyksiin voidakseen olla varmoja onnistumisestaan. ”Tein usein koulutehtäviä myöhään yöhön varmistautuakseni siitä, että ne oli täysin oikein tehty”, myöntää Daniel. Ongelmana on se, että tällaisesta äärimmäisyyksiin menemisestä on tavallisesti vain haittaa. Väsynyt opiskelija ei yleensä pysty hyviin suorituksiin.

Ei siksi ihme, että perfektionismi on yhdistetty jatkuvaan vihantunteeseen, heikkoon itsetuntoon, syyllisyyteen, pessimismiin, syömishäiriöihin ja masennukseen. Vakavinta on kuitenkin se, että täydellisyyden tavoittelu voi vahingoittaa ihmistä hengellisesti. Raamatussa käsketään kristittyjä esimerkiksi ilmaisemaan uskonsa toisille (Roomalaisille 10:10; Heprealaisille 10:24, 25). Nuori Vivian ei kuitenkaan vastannut kristillisissä kokouksissa, koska hän pelkäsi, ettei hän osaisi muotoilla vastaustaan täydellisesti. Leah-nimisellä nuorella naisella oli samankaltaisia pelkoja. Hän sanoo: ”Jos sanon jotain hullusti, toiset saavat minusta väärän käsityksen. Pidän siksi ajatukseni vain omana tietonani.”

Pyrkimys täydellisyyteen on siis selvästikin vahingollista ja epätervettä. Jos huomaat itsessäsi joitakin tässä artikkelissa kuvailtuja piirteitä, sinun on ehkä muutettava ajattelutapaasi. Tulevassa kirjoituksessa käsitellään sitä, miten voit onnistua siinä.

[Alaviitteet]

^ kpl 3 Osa nimistä on muutettu.

^ kpl 6 Erään tutkimuksen mukaan 87,5 prosentilla erään koulun lahjakkaista oppilaista oli taipumusta täydellisyyden tavoitteluun.

[Kuva s. 12]

Epäonnistumisen pelko estää joitakin nuoria tekemästä tehtäviään

[Kuva s. 13]

Täydellisyyden tavoittelu voi johtaa masennukseen ja itseluottamuksen heikentymiseen