Kiusaaminen – maailmanlaajuinen ongelma

”Jos tulet huomenna kouluun, tapamme sinut.” (Tuntematon tyttö esitti puhelimitse tämän uhkauksen Kristen-nimiselle * kanadalaisoppilaalle.)

”En ole luonteeltani herkkä, mutta tilanne meni siihen pisteeseen, etten halunnut mennä kouluun. Vatsaani koski, ja oksensin joka aamu aamiaisen jälkeen.” (Näin koulukiusaamisen koki teini-ikäinen japanilaisoppilas Hiromi.)

OLETKO sinä koskaan joutunut kiusaamisen kohteeksi? Useimmat ovat. Ehkä niin on käynyt koulussa, työpaikalla tai jopa kotona, missä tällainen vallan väärinkäyttö on nykyään hälyttävän yleistä. Esimerkiksi eräässä brittiläisessä lähteessä arvioidaan, että avio- tai avopuolison sanallisen väkivallan kohteeksi joutuu 53 prosenttia aikuisista. Kiusaajat ja kiusatut voivat kuulua kumpaan tahansa sukupuoleen, ja heitä on kaikilla elämän alueilla kaikkialla maailmassa.

Milloin tarkkaan sanoen on kyse kiusaamisesta? Yleensä se ei käsitä yhtä tai muutamaa tapausta vaan monia pieniä tapauksia, jotka ajan mittaan kasaantuvat. Psykologi Dan Olweus, yksi kiusaamisen järjestelmällisen tutkimisen uranuurtajista, sanoo, että tälle käyttäytymiselle ovat tyypillisiä tietoinen aggressiivisuus ja voimasuhteiden huomattava epätasapaino.

Ehkä ei ole olemassa yhtä määritelmää, joka kattaisi kiusaamisen kaikki piirteet, mutta sitä on sanottu ”tarkoitukselliseksi, tietoiseksi haluksi loukata toista ja aiheuttaa hänelle paineita”. Paineita ei aiheuta vain se, mitä tapahtuu, vaan myös pelko siitä, mitä voi tapahtua. Menetelmiin voivat kuulua karkea pilanteko, jatkuva arvostelu, solvaukset, juoruilu ja kohtuuttomat vaatimukset (ks. sivun 4 tekstiruutua).

Alussa mainittu Kristen oli kiusaajien silmätikkuna suurimman osan kouluajastaan. Alaluokilla kiusaajat hieroivat purukumia hänen tukkaansa, tekivät pilaa hänen ulkonäöstään ja uhkasivat hakata hänet. Tilanne paheni vuosien mittaan, kunnes hän lopulta sai puhelimitse tappouhkauksia. Hän on nyt 18-vuotias, ja hän valittaa: ”Koulussa on tarkoitus opiskella, ei joutua kuuntelemaan tappouhkauksia ja saada höykytystä.”

Muuan mielenterveysalan ammattilainen sanoo: ”Se on valitettavan yleistä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Joillakuilla on parempi olo, kun he halventavat toisia.” Kun tilanne vähitellen pahenee, seurauksena voi olla raju kosto, jopa murhenäytelmä. Erästä kuljetusalan työntekijää, jolla oli puhevika, kiusattiin niin paljon, että lopulta hän tappoi neljä työtoveriaan ja ampui sitten itsensä.

 Maailmanlaajuinen ilmiö

Koulukiusaamista esiintyy kaikkialla maailmassa. Eräässä tutkimuksessa, josta kerrottiin Pediatrics in Review -julkaisussa, kävi ilmi, että norjalaislapsista kiusaajia tai kiusattuja on 14 prosenttia. Japanissa kiusaamisen kohteeksi sanoo joutuvansa 15 prosenttia ala-asteen oppilaista, ja Australiassa ja Espanjassa tästä ongelmasta kärsii 17 prosenttia oppilaista. Erään asiantuntijan mukaan Britannian lapsista kiusaajia tai kiusattuja on noin 1,3 miljoonaa.

Emek Yizre’el College -oppilaitoksen opettaja Amos Rolider teki tutkimuksen, johon osallistui 2972 oppilasta 21 koulusta. The Jerusalem Post -lehden mukaan hän havaitsi, että ”65 % valitti toisten oppilaiden lyövän, potkivan, tyrkkivän tai ahdistelevan heitä”.

Uusi, ovela kiusaamisen muoto on lähettää uhkaavia viestejä matkapuhelimen tai tietokoneen välityksellä. Lisäksi nuoret tekevät uhristaan vihamielisiä WWW-sivuja, joille he panevat hänestä henkilökohtaisia tietoja. Erään kanadalaisen yliopiston (Queen’s University) psykologi Wendy Craig on sanonut, että tällainen kiusaaminen vaikuttaa ”hyvin tuhoisasti sen kohteeksi joutuvaan lapseen”.

Työpaikka

Työpaikkakiusaaminen on yksi voimakkaimmin kasvavista työpaikkaväkivaltaa koskevista valituksenaiheista. Jotkin maat ilmoittavat, että se on yleisempää kuin rotusyrjintä tai sukupuolinen ahdistelu. Yhdysvalloissa kiusaamisen kohteeksi joutuu vuosittain joka viides työntekijä.

Muuan brittiläinen yliopisto (University of Manchester Institute of Science and Technology) julkaisi vuonna 2000 raportin, jonka mukaan 70:ssä eri organisaatiossa toimivasta 5300 työntekijästä 47 prosenttia sanoi havainneensa viiden viime vuoden aikana tapauksia, joissa jotakuta oli kiusattu. Euroopan unionin vuonna 1996 tekemä tutkimus, jossa haastateltiin 15800:aa ihmistä sen 15 jäsenmaassa, osoitti, että 8 prosenttia työvoimasta eli noin 12 miljoonaa työntekijää oli joutunut pelottelun tai kiusaamisen kohteeksi.

Olipa kyse koulu- tai työpaikkakiusaamisesta, kaikenlaiselle kiusaamiselle näyttää olevan yhteistä se, että valtaa käytetään toisten loukkaamiseen tai nöyryyttämiseen. Miksi sitten ihmiset sortavat toisia? Millaisia ovat seuraukset? Mitä asian hyväksi voi tehdä?

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 4]

Kiusaamisen muotoja

▪ Fyysinen väkivalta: Tämä kiusaamisen muoto on helpoiten tunnistettavissa. Kiusaaja ilmentää vihaansa lyömällä, tyrkkimällä tai potkimalla uhriaan tai vahingoittamalla hänen omaisuuttaan.

▪ Sanallinen väkivalta: Kiusaaja loukkaa ja nöyryyttää uhriaan nimittelemällä tai solvaamalla häntä tai tekemällä hänestä itsepintaisesti karkeaa pilaa.

▪ Ihmissuhteiden hyväksikäyttö: Kiusaaja levittää ilkeämielisiä juoruja uhristaan. Tähän keinoon turvautuvat pääasiassa naispuoliset kiusaajat.

▪ Kiusatusta kiusaaja: Joskus se, jota on kiusattu, alkaa itse kiusata toisia. Kiusatuksi joutuminen ei tietenkään oikeuta tällaiseen käytökseen. Se vain osaltaan selittää, miksi jotkut kiusaavat toisia.

[Lähdemerkintä]

Lähde: Gesele Lajoie, Alyson McLellan ja Cindi Seddon, Take Action Against Bullying.