Kiusaaminen – syitä ja seurauksia

MIKÄ saa lapsen kiusaamaan toisia? Jos olet joskus joutunut kiusaamisen kohteeksi, saattaisit olla taipuvainen sanomaan: ”Olivatpa syyt mitkä hyvänsä, tällainen käytös ei ole puolustettavissa.” Olet varmaankin oikeassa. On kuitenkin eri asia etsiä syitä jollekin käyttäytymistavalle kuin puolustella sitä. Syyt, joiden vuoksi lapsesta tulee kiusaaja, eivät oikeuta väärään käytökseen, mutta ne auttavat ymmärtämään sitä. Tällä taas voi olla todellista arvoa. Miten niin?

Ikivanha sananlasku sanoo: ”Ihmisen ymmärtäväisyys hillitsee hänen suuttumuksensa.” (Sananlaskut 19:11.) Suuttumus, jota kiusaajan käyttäytyminen herättää, voi sokaista meidät, ja meidät voi täyttää turhautuneisuus ja jopa viha. Mutta suuttumuksemme voi laantua, kun ymmärrämme taustalla olevia syitä. Sen ansiosta taas pystymme ajattelemaan johdonmukaisemmin etsiessämme ongelmaan ratkaisuja. Mietitäänpä siis, mikä aikaansaa tällaista sopimatonta käytöstä.

Miksi jostakusta tulee kiusaaja?

Monesti vanhemmat ovat antaneet kiusaajalle huonon esimerkin tai suoranaisesti laiminlyöneet häntä hänen kasvuiässään. Monet kiusaajat tulevat kodeista, joissa vanhemmat ovat kylmiä ja etäisiä tai joissa ongelmia on opittu ratkomaan raivostumalla ja turvautumalla väkivaltaan. Tällaisissa ympäristössä kasvaneet lapset eivät ehkä tajua, että sanalliset hyökkäykset ja fyysinen väkivalta ovat kiusaamista. He saattavat jopa pitää käytöstään normaalina ja hyväksyttävänä.

Muuan 16-vuotias tyttö, jota hänen isäpuolensa oli sortanut kotona ja toiset oppilaat kiusanneet koulussa, alkoi itsekin kiusata muita seitsemännellä luokalla. Hän myöntää: ”Pohjimmiltaan kyse oli siitä, että sisälläni kasvoi viha. Kiusasin erotuksetta kaikkia. Tuskan tunne vaikuttaa voimakkaasti. Kun tuntee tuskaa, haluaa aiheuttaa sitä toisille.” Vaikka fyysisen väkivallan käyttö ei kenties ole  luonteenomaista kiusaamiseen syyllistyville tytöille, sen taustalla oleva viha on. *

Monissa kouluissa on suuret määrät taustaltaan erilaisia oppilaita, jotka ovat saaneet hyvin erilaisen kasvatuksen. Valitettavasti jotkut lapset ovat aggressiivisia, koska he ovat oppineet kotonaan, että tahtonsa saa perille parhaiten turvautumalla uhkailuun ja sanalliseen väkivaltaan.

Ikävä kyllä nämä menetelmät yleensä toimivat. Shelley Hymel, joka työskentelee apulaisdekaanina Brittiläisen Kolumbian yliopistossa Kanadassa, on tutkinut parikymmentä vuotta lasten käyttäytymistä. Hän sanoo: ”On lapsia, jotka oivaltavat, miten peliä pelataan, ja valitettavasti kiusaaminen tuottaa tulosta. He saavat, mitä haluavat: valtaa, arvonantoa ja huomiota.”

Kiusaaminen kukoistaa myös valvonnan puutteen vuoksi. Monista uhreista tuntuu, ettei heillä ole ketään, jonka puoleen kääntyä, ja surullista kyllä he ovat useimmiten oikeassa. Debra Pepler, joka johtaa väkivaltaisuutta tutkivaa keskusta (LaMarsh Centre for Research on Violence and Conflict Resolution) Yorkin yliopistossa Kanadassa, tarkkaili oppilaita koulun pihalla ja havaitsi, että opettajat panevat kiusaamisen merkille ja lopettavat sen vain noin neljässä prosentissa tapauksista.

Tri Pepler uskoo, että väliintulo on ratkaisevan tärkeää. Hän sanoo: ”Lapset eivät kykene ratkaisemaan ongelmaa, koska kysymys on vallasta, ja joka kerta, kun kiusaaja härnää jotakuta, hänen valtansa kasvaa.”

Miksi sitten kiusaamisesta ei ilmoiteta useammin? Koska kiusatut ovat vakuuttuneita siitä, että jos he ilmoittavat ongelmasta, tilanne vain pahenee. Siksi monet nuoret tuntevat kouluvuosinaan jatkuvasti jossain määrin pelkoa ja turvattomuutta. Miten tämä vaikuttaa kiusattuun?

Fyysisiä ja henkisiä vaikutuksia

Eräässä Yhdysvaltain koulupsykologiliiton raportissa sanotaan, että päivittäin jää 160000 lasta pois koulusta, koska he pelkäävät joutuvansa kiusatuksi. Kiusatut saattavat lakata puhumasta koulusta tai jostain nimenomaisesta koulun toiminnasta tai oppitunnista. He voivat yrittää mennä kouluun joka päivä myöhässä tai jäädä pois joiltakin oppitunneilta tai jopa keksiä tekosyitä, joiden varjolla heidän ei tarvitsisi mennä kouluun ollenkaan.

Miten kiusatun lapsen voi tunnistaa? Hänestä voi tulla pahantuulinen, ärtyisä tai turhautunut tai hän voi olla uupunut tai sulkeutunut. Hän voi muuttua aggressiiviseksi perheensä jäseniä tai ikätovereitaan ja ystäviään kohtaan. Viattomat sivustakatsojatkin, jotka havaitsevat kiusaamista, kärsivät. Tilanne herättää heissä melkoisesti pelkoa, mikä heikentää heidän oppimiskykyään.

Pediatrics in Review -julkaisussa kuitenkin sanotaan: ”Rajuin kiusaamisesta aiheutuva seuraus uhreille ja yhteiskunnalle on väkivalta, muun muassa itsemurhat ja murhat. Kiusatut lapset voivat tuntea niin suurta voimattomuutta, että joissakin tapauksissa seurauksena on itsetuhoinen käyttäytyminen tai kostomurha.”

Toronton yliopiston tutkija ja kansanterveystieteen professori, tri Ed Adlaf ilmaisi olevansa huolissaan siitä, että ihminen, joka joko syyllistyy kiusaamiseen tai on sen uhri, kokee todennäköisemmin tunne-elämän ongelmia nyt ja tulevaisuudessa. Ontariossa tehtiin lukuvuonna 2001 yli 225000 oppilasta koskenut tutkimus, jossa ilmeni, että niiden oppilaiden määrä, jotka olivat olleet mukana jonkinlaisessa kiusaamistilanteessa joko kiusattuna tai kiusaajana, vaihteli kolmasosasta neljäsosaan. Joka kymmenes heistä oli ajatellut vakavasti itsemurhaa.

Alituinen kiusaaminen voi jäytää uhrin itseluottamusta, aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja jopa tuhota uran. Kiusatut saattavat kärsiä päänsärystä, unettomuudesta, ahdistuksesta ja masennuksesta. Jotkut kärsivät traumaperäisestä stressistä. Ruumiillisen väkivallan uhri voi saada osakseen runsaasti myötätuntoa, mutta henkisen väkivallan uhri ei ehkä herätä samanlaista reaktiota. Vahinko ei näy läheskään niin selvästi ulospäin. Myötätunnon osoittamisen sijasta ystävät ja perheenjäsenet saattavatkin väsyä kuuntelemaan uhrin valituksia.

 Kiusaamisella on huono vaikutus kiusaajiin itseensäkin. Jos he eivät lopeta kiusaamista lapsuudessaan, he luultavasti jatkavat sitä aikuisina työpaikalla. Joissakin tutkimuksissa onkin käynyt ilmi, että niille, jotka olivat olleet kiusaajia lapsina, kehittyi käyttäytymismalli, joka säilyi aikuisuuteen asti. He syyllistyivät myös muita todennäköisemmin rikoksiin.

Vaikutus perheeseen

Työpaikkakiusaaminen vaikuttaa perheen vakauteen ja rauhaan. Se voi laukaista uhrissa selittämättömän halun loukata oman perheensä jäseniä. Puoliso tai joku toinen perheenjäsen saattaa myös antaa uhrille vääränlaista tukea taistelemalla kiusaajaa vastaan. Toisaalta puoliso voi sysätä syyn ongelmasta kiusatun puolison niskoille. Tiedetään myös, että kun kiusaaminen aina vain jatkuu, kärsivällisyys voi loppua sellaisiltakin puolisoilta, jotka yleensä tukevat puolisoaan. Vuosien vieriessä perhe voi olla alttiimpi hajoamiselle.

Joissakin tapauksissa kiusaaminen on johtanut uran loppumiseen ja toimeentulon menettämiseen, erilleen muuttamiseen ja avioeroon tai jopa itsemurhaan. Puolesta kahteen kolmasosaan australialaisista työpaikkakiusaamisen uhreista kertoi, että kiusaaminen oli vahingoittanut läheisiä ihmissuhteita, esimerkiksi suhdetta avo- tai aviopuolisoon tai suhteita toisiin perheenjäseniin.

Kiusaaminen käy kalliiksi

Työpaikkakiusaaminen tulee myös kalliiksi työnantajalle. Kiusaaja voi olla naljaileva esimies tai juonitteleva työtoveri, ja hän voi olla yhtä hyvin nainen kuin mieskin. Kiusaajat kontrolloivat pikkutarkasti toisia, takertuvat pikkuseikkoihin ja halventavat toisia kielteisillä huomautuksilla ja jatkuvalla arvostelulla nöyryyttäen usein uhriaan toisten edessä. He eivät useinkaan tajua olevansa töykeitä eivätkä pyydä käytöstään anteeksi. Heidän uhrejaan ovat yleensä kyvykkäät, uskolliset ja pidetyt työntekijät.

Kiusattujen työteho tahtoo heiketä. Sivustakatsojienkin tuotteliaisuus alenee. Kiusaaminen voi johtaa siihen, että uskollisuus työnantajaa kohtaan ja työlle omistautuminen kärsivät. Eräässä raportissa sanotaan, että kiusaajat aiheuttavat vuosittain Britannian elinkeinoelämälle arviolta kolmen miljardin euron menot. Kiusaamisen sanotaan olevan myös syynä yli 30 prosenttiin stressiperäisistä sairauksista.

Kiusaaminen vaikuttaa selvästikin yhteiskuntiin kautta maailman. Onko mitään tehtävissä kiusaamisen hillitsemiseksi ja lopettamiseksi?

[Alaviite]

[Kuva s. 7]

Jatkuva kiusaaminen voi tehdä uhrista alakuloisen ja yksinäisen

[Kuva s. 7]

Työpaikkakiusaaminen on valitettavan yleistä