Pietari – Venäjän ”ikkuna Eurooppaan”

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA VENÄJÄLTÄ

”Mä rakastan ja lemmin sua, / sä jylhä luomus Pietarin, / ja Nevan valtavirtailua, / sen rannan graniittiakin.” (ALEKSANDR PUŠKIN)

PUŠKININ tunnettu Pietarista kertova runo, josta yllä on katkelma, viittaa kaupungin perustajaan ja sen sijaintiin kaukana pohjoisessa, missä Nevajoki laskee Suomenlahteen. Miten tuo suuri maailmanluokan kaupunki syntyi pohjoisille tulvamaille?

1600-luvun lopulla Venäjän kasvua jarrutti meriyhteyksien puute. Valtakunnan nuoren tsaarin Pietari Suuren unelmissa väikkyi sellaisen satamakaupungin perustaminen, joka olisi Venäjän ”ikkuna Eurooppaan”. Etelässä tien Mustallemerelle tukki osmanien valtakunta, joten Pietari käänsi katseensa pohjoiseen, missä Suomenlahden rannikkoalueet olivat Ruotsin hallussa.

Toteuttaakseen unelmansa Pietari julisti Ruotsille sodan elokuussa 1700. Aluksi operaatio ei menestynyt, mutta tsaari ei antanut periksi. Marraskuuhun 1702 mennessä hän oli pakottanut ruotsalaiset vetäytymään Laatokalta. Tämä Euroopan suurin järvi on yhteydessä noin 60 kilometrin päässä sijaitsevaan Suomenlahteen Nevan välityksellä. Ruotsalaiset vetäytyivät Pähkinäsaaren linnoitukseen pienelle saarelle Nevan alkujuoksulle, mutta Pietari onnistui valloittamaan linnoituksen.

Ruotsalaiset vetäytyivät asemiin Nevanlinnan linnoitukseen lähelle Nevan suuta.  Toukokuussa 1703 varuskunta nujerrettiin. Voitto toi venäläisille koko suistoalueen herruuden. Tsaari alkoi viipymättä rakennuttaa linnoitusta läheiseen Jänissaareen voidakseen puolustaa Nevan suuta. Noin 300 vuotta sitten, 16. toukokuuta 1703, hän merkitsi paikan, johon tulisi Pietari-Paavalin linnoitus. Tätä pidetään kaupungin perustamispäivänä. Nimensä kaupunki sai tsaarin suojeluspyhimyksen, apostoli Pietarin, mukaan.

Pääkaupunki muotoutuu

Toisin kuin monet muut pääkaupungit Pietari suunniteltiin ja rakennettiin alusta pitäen näyttäväksi pääkaupungiksi. Pohjoinen sijainti ei hidastanut Pietari Suuren tahtia. Puutavaraa tuotiin Laatokan rannoilta ja Novgorodista, ja kiviä tsaari hankki muun muassa määräämällä tuontikiintiöitä: jokaisen venäläisen, joka toi Pietariin tavaraa, oli tuotava mukanaan myös tietty määrä kiviä. Lisäksi tsaari kielsi kivitalojen rakentamisen ensin Moskovaan ja sitten muualle valtakuntaansa, jolloin työttömät muurarit etsiytyivät töihin Pietariin.

Rakennustyöt edistyivät erään venäläisen tietosanakirjan mukaan ”aikakauteen nähden poikkeuksellisen nopeasti”. Alueelle rakennettiin pian kanavia ja paalutuksia sekä katuja, asuintaloja, kirkkoja, sairaaloita ja virastorakennuksia. Perustamisvuonna alettiin rakentaa myös laivanveistämöä, Amiraliteettia, jonka yhteyteen aikanaan tuli Venäjän laivaston päämaja.

Vuonna 1710 alettiin rakentaa Kesäpalatsia tsaarien kesäasunnoksi. Kaksi vuotta myöhemmin Pietarista tehtiin pääkaupunki, ja sinne siirrettiin Moskovasta lukuisia  virastoja. Ensimmäinen kivipalatsi, joka on edelleen olemassa, valmistui vuonna 1714, ja se tuli kaupungin ensimmäiselle kuvernöörille Aleksandr Menšikoville. Samana vuonna alkoi Pietari-Paavalin linnoitukseen nousta tuomiokirkko, jonka korkea kellotapuli on kaupungin tunnus. Nevan rannalle kohosi myös Talvipalatsi, joka rakennettiin uudelleen ja kunnostettiin useita kertoja. Nykyinen palatsi on myöhemmältä ajalta, ja siinä on noin 1100 huonetta. Tämä komea rakennus on kaupungin sydän, ja sinne on sijoitettu valtion taidemuseo, kuuluisa Eremitaasi.

Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana Pietari kasvoi hämmästyttävää vauhtia. Vuoteen 1714 mennessä siellä oli noin 34500 rakennusta! Palatseja ja muita valtavia rakennuksia valmistui tasaiseen tahtiin. Uskonnon suuri vaikutus Venäjän historiassa näkyy monin paikoin.

Yksi esimerkki on Kazanin tuomiokirkko, jonka edessä on puolikaaren muotoinen pylväikkö. Tämä näyttävä rakennus kaupungin valtakadulla Nevski prospektilla on vaikuttanut osaltaan siihen, että katua on sanottu maailman upeimmaksi pääkaduksi. Myöhemmin alettiin rakentaa Iisakin kirkkoa. Suoperäiseen maahan upotettiin noin 24000 paalua lujittamaan rakennusta, ja massiivisen kupolin kultaamiseen käytettiin sata kiloa puhdasta kultaa.

Kaupungin ympäristökin muuttui kovaa vauhtia. Pietarhoviin (nykyisin Petrodvorets) alettiin rakentaa Pietari Suuren asunnoksi suurta palatsia vuonna 1714. Samaan aikaan tehtiin lähellä sijaitsevaan Tsarskojen Seloon (nykyisin Puškin) loisteliasta palatsia hänen puolisolleen Katariinalle.  Vuosisadan loppupuolella kaupungin eteläpuolelle rakennettiin kaksi suurta palatsia, Pavlovsk ja Hatšina.

Uuden kaupungin kauneuteen toivat oman lisänsä sadat sillat, jotka rakennettiin Nevan ja lukuisten kanavien yli. Pietaria onkin usein sanottu ”Pohjolan Venetsiaksi”. Ranskalaisten, saksalaisten ja italialaisten arkkitehtien sekä heidän lahjakkaiden venäläisten kollegoidensa työn tuloksena syntyi ”yksi Euroopan loisteliaimmista ja sopusuhtaisimmista kaupungeista”, kuten The Encyclopædia Britannica kuvailee.

Kestävyyttä ahdingossa

Pietari Suuren vastustajat eivät aavistaneetkaan, miten peräänantamattomasti venäläiset puolustaisivat ikkunaansa Eurooppaan. Eräässä hänen elämäkerrassaan sanotaan: ”Siitä päivästä lähtien, kun Pietari Suuri laski ensi kerran jalkansa Nevan suulle, tuo maa ja sille noussut kaupunki ovat aina pysyneet venäläisinä.” (Peter the Great—His Life and World.)

Samainen kirja jatkaa: ”Vuosisatojen saatossa ei yksikään valloittaja, joka sen jälkeen tunkeutui Venäjälle mahtavine armeijoineen – Kaarle XII, Napoleon, Hitler – kyennyt valtaamaan tuota tsaarin Itämeren porttia, vaikka saksalaisetkin piirittivät kaupunkia 900 päivää toisen maailmansodan aikana.” Tuon pitkän piirityksen aikana kaupungissa kuoli noin miljoona ihmistä. Monet paleltuivat tai nääntyivät nälkään talvella 1941–42, jolloin pakkanen paukkui 40 asteessa.

Kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914, kaupungin venäjänkielinen nimi Sankt-Peterburg muutettiin Petrogradiksi. Leningrad siitä tuli vuonna 1924, kun Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja Vladimir Lenin kuoli. Neuvostoliiton hajottua kaupungille palautettiin vuonna 1991 sen alkuperäinen nimi.

Lahjoja maailmalle

Venäjän tiedeakatemia perustettiin Pietari Suuren määräyksestä vuonna 1724, vuotta ennen kuin hän kuoli 52-vuotiaana, ja vuonna 1757 oli taideakatemian vuoro. Tässä oppilaitoksessa opiskelivat 1800-luvulla venäläiset maalarit Karl Brjullov ja Ilja Repin, jotka myöhemmin niittivät kansainvälistä mainetta.

Vuonna 1819 kaupunkiin perustettiin  valtionyliopisto ja myöhemmin monia muita korkeakouluja. Vuosisadan loppupuolella pietarilainen fysiologi ja nobelisti Ivan Pavlov loi ehdollisen refleksin käsitteen. Täällä myös kemisti Dimitri Mendelejev laati alkuaineiden jaksollisesta järjestelmästä taulukon, joka Venäjällä tunnetaan Mendelejevin taulukkona.

Kaupungin kulttuurielämäkin herätti kansainvälistä huomiota. Vuonna 1738 perustettiin balettikoulu, josta ajan myötä kasvoi maailmankuulu Mariinski-baletti. Pian kaupungissa oli useita balettinäyttämöjä, konserttisaleja ja teattereita. Pietarissa asuneista kuuluisista säveltäjistä mainittakoon esimerkiksi Pjotr Tšaikovski, jonka kuolemattomia sävellyksiä ovat muiden muassa klassiset baletit Prinsessa Ruusunen, Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä sekä juhla-alkusoitto 1812.

Pietarissa asui myös joukko juhlittuja runoilijoita ja kirjailijoita. Nuori Aleksandr Puškin on monien mielestä Venäjän suurin runoilija ja modernin venäläisen kirjallisuuden edelläkävijä. Tämän ”venäläisten Shakespearen” töitä on käännetty kaikille pääkielille. Johdannossa lainatut säkeet ovat hänen kotikaupungilleen omistamastaan oodista. Pietarissa asui myös Fjodor Dostojevski, joka The Encyclopædia Britannican mukaan ”luetaan kaikkien aikojen suurimpien romaanikirjailijoiden joukkoon”.

Voidaan siis sanoa, että saipa Pietari Euroopalta mitä tahansa vaatimattomassa alkuvaiheessaan, se on maksanut sen monin verroin takaisin. Pietarilaiset ovat vuosien varrella todella rikastuttaneet maailman kulttuuria.

Aika pysähtyä ajattelemaan

Runsaan viikon aikana, 24.5.–1.6., Pietariin saapui satojatuhansia ihmisiä viettämään kaupungin kolmesataavuotisjuhlaa. Valtavat valmistelutyöt olivat tuottaneet tulosta, ja kaupungin kauniit näkymät ja vaiheikas historia herättivät monissa paljon ajatuksia.

Pietarissa oli sattumalta juuri edellisellä viikolla paljon ihmisiä toisestakin syystä: lähellä sijaitsevan Jehovan todistajien Venäjän-haaratoimiston laajennus vihittiin käyttöön. Seuraavana päivänä Kirovin stadionille Pietariin kokoontui 9817 henkeä kuuntelemaan vihkiäisohjelman kertausta ja rohkaisevia raportteja Jehovan todistajien toiminnasta monissa muissa maissa.

Enemmän kuin voi nähdä

Pietarin-kävijöistä tuntuu usein siltä, ettei tiedä mistä aloittaisi, kun nähtävää on niin paljon. Tämän ongelman eteen joutuu Eremitaasissa. On arvioitu, että jos sen satojen salien jokaisen näyttelyesineen edessä viipyisi yhden minuutin, kierrokseen menisi vuosia.

Toisten mielestä parasta Pietarissa on baletti. Esimerkiksi maineikkaassa Mariinski-teatterissa voi istua koristeellisten kristallikruunujen alla keskellä kimaltelevia kaiteita ja seiniä, joiden kultaamiseen on käytetty lähes neljäsataa kiloa kultaa. Tässä ympäristössä voi nähdä maailman parhaita balettiesityksiä.

Pelkkä kävely tässä viiden miljoonan asukkaan kaupungissa voi olla hyvin antoisa, kun reitti kulkee Nevan varren komeiden rakennusten ohi. Kaupungin oivallinen metro on maailman syvimpiä maanalaisia, ja sillä matkustaminen saattaa jo sinänsä olla kulttuurielämys. Sitä käyttää päivittäin yli kaksi miljoonaa ihmistä. Siihen kuuluu lähes sata kilometriä raiteita ja yli 50 asemaa, joista osa luetaan maailman kauneimpiin. Kun metro avattiin vuonna 1955, The New York Times -lehti kuvaili asemia ”1900-luvun maanalaisten palatsien jonoksi”.

On vaikea olla ihastumatta Pietariin, kun tietää sen ainutlaatuisesta synnystä ja kasvusta sekä kestävistä saavutuksista taiteiden, kulttuurin, opetuksen ja musiikin saralla. Olipa kiinnostunut mistä tahansa alasta, voi helposti yhtyä erään tietosanakirjan väittämään: Pietari on ”Euroopan kauneimpia kaupunkeja”.

[Kuva s. 23]

Kaupungin perustaja Pietari Suuri

[Kuva s. 24]

Kaupungin syntysijoille noussut Pietari-Paavalin linnoitus ja sen tuomiokirkko

[Kuvat s. 24, 25]

Talvipalatsi Nevan rannalla, nykyään Eremitaasin taidemuseo (oikeassa reunassa kuva sisältä)

[Lähdemerkintä]

The State Hermitage Museum, St. Petersburg

[Kuva s. 24, 25]

Kesäpalatsi

[Kuva s. 25]

Pietaria on sanottu ”Pohjolan Venetsiaksi”

[Kuvat s. 26]

Maailmankuulu Mariinski-teatteri

[Lähdemerkinnät]

Steve Raymer/National Geographic Image Collection

Natasha Razina

[Kuvat s. 26]

Pietarin metroasemia on kuvailtu ”maanalaisiksi palatseiksi”

[Kuvien lähdemerkinnät s. 23]

Yläkuva: Edward Slater/Index Stock Photography; maalaus ja tunnus: The State Hermitage Museum, St. Petersburg