Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lumoavat orkideat

Lumoavat orkideat

Lumoavat orkideat

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA COSTA RICASTA

”Kauniina ne säihkyvät laattaseinää vasten. Leikitellessään tuulenvireen, varjojen ja auringonvalon kanssa ne näyttävät upeammilta kuin koskaan.”

NÄIN alkoi sanomalehtiartikkeli, jossa kerrottiin San Joséssa Costa Ricassa joka vuosi järjestettävästä valtakunnallisesta orkideanäyttelystä. Jo pelkästään orkideoiden mainitseminen saattaa loihtia mieleen kuvia maailman eksoottisimpiin ja kauneimpiin kuuluvasta kukasta. Eräs näyttelyvieras sanoi: ”Miten kukaan voi kieltää Luojan, kun näkee tällaista nerokkuutta ja kauneutta?” Orkideat tosiaan tuovat kunniaa Jehova Jumalalle, jonka näkymättömät ominaisuudet ilmenevät hänen kättensä töistä (Roomalaisille 1:20).

Orkideoja on pidetty suuressa arvossa jo tuhansien vuosien ajan. Kiinalaisten tiedetään kasvattaneen niitä yli neljätuhatta vuotta sitten. Maapallon toisella puolella kuningas Montezuma, joka hallitsi nykyisen Meksikon alueella vuosina 1502–20, kasvatti useita orkidealajeja. Silti vasta 1800-luvulla niiden kysyntä lähti selvään nousuun.

Vuonna 1818 englantilainen William Cattley sai Brasiliasta trooppisia kasveja. Lähetyksen kääreestä löytyi kasvinosia, jotka näyttivät juurilta. Cattley istutti ne ja ilahtui, kun ne tuottivat kauniin, violetin kukan. Suku tunnetaan nykyään nimellä katleijat (Cattleya).

Ainutlaatuisten orkideojen keräämisestä tuli 1800-luvulla yläluokan muotiharrastus. Varsinkin uusista lajeista saatettiin pyytää suunnattomia summia. Vuosisadanvaihteen jälkeen villitys laimeni. Kasvatuksesta innostuttiin taas muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun keksittiin edullisia menetelmiä, joiden avulla orkideat saatiin lisääntymään. Nyt saattoi kuka tahansa nauttia noista eksoottisista kukista!

Lajien kirjo

Orkideoja eli kämmekkäkasveja on peräti 20 000 lajia joka puolella maailmaa, joten heimo saattaa olla kaikkein suurin kukkivien kasvien heimo. * Niitä kasvaa lähes kaikkialla pohjoiselta napapiiriltä puoliaavikoille. Jotkin lajit viihtyvät puiden latvoissa kolmentuhannen metrin korkeudessa Andeilla, kun taas toiset, muun muassa eräät australialaiset lajit, viettävät suuren osan elämästään maan alla.

Orkideoja on kaiken kokoisia, värisiä ja hajuisia. Papua-Uudessa-Guineassa on monta metriä korkeita ja parin tonnin painoisia lajeja. Toiset taas mahtuvat helposti sormustimeen, ja niiden kukinto on nuppineulan pään kokoinen. Orkidea voi kasvaa maahan juurtuneena, mutta suurin osa lajeista kasvaa puiden ja muiden kasvien pinnalla päällyskasveina. Eräät lajit levittävät ilmaan hentoa kookospähkinöiden tai vadelmien tuoksua, toiset puolestaan lemuavat kuin pilaantunut liha.

Kuuluvatko kaikki nämä erilaiset kukat tosiaankin samaan heimoon? Niin paljon kuin lajeissa onkin vaihtelua, niillä on kaksi ominaispiirrettä, jotka erottavat ne muista kukkivista kasveista. Ensinnäkin orkideat tunnistaa kukan poikkeuksellisesta muodosta. Toiseksi niiden heteet ja emilehdet ovat yhtyneet ainutlaatuisella tavalla niin sanotuksi siitintukuksi.

Costa Rican orkideat

Costa Rica on pieni maa, mutta orkideoja siellä kasvaa tiheämmin kuin useimmissa muissa maissa. Lajeja on noin 1 400, ja lisää varmasti vielä löydetään. Idässä on ilmastoa leudontava Karibianmeri ja lännessä Tyynimeri, joten kosteus vaihtelee, ja alueella onkin otolliset kasvuolosuhteet monille erilaisille orkideoille. Vuoristossa keskikorkeudella on myös paljon kosteita pilvimetsiä, joissa suurin osa orkideoista viihtyy. Eräässä tällaisessa metsässä nähtiin puu, jossa kasvoi 47 orkidealajia!

Monet orkideat ovat uhanalaisia lajeja, ja niitä yritetään suojella. Onneksi Costa Rican metsissä on menestyviäkin lajeja. Orkideankasvatusta harrastavat nykyään kaikenlaiset ihmiset. Kasvatus sinänsä ei ole vaikeaa, mutta siihen liittyy yksi ongelma: siitä voi tulla riippuvaiseksi. Eräs kirjoittaja ilmaisi asian seuraavasti: ”On yhtä vaikeaa tyytyä kasvattamaan yhtä orkideaa kuin syödä vain yksi maapähkinä.”

[Alaviite]

^ kpl 9 Lisäksi risteymiä on rekisteröity lähes 100 000.

[Tekstiruutu/Kuva s. 23]

Jokavuotinen orkideanäyttely

Costa Rican orkideayhdistys järjesti ensimmäisen valtakunnallisen näyttelynsä vuonna 1971 tehdäkseen tunnetuksi tarvetta suojella orkideojen luonnollista kasvuympäristöä. Näytteillä oli vain 147 kasvia muutamalla pöydällä. Eräänä äskettäisenä vuonna esillä oli jo yli 1 600 kasvia. Näyttely tervehtii tulijoita värien ilotulituksella, kun silmien eteen avautuu loputon kirjo erikokoisia ja -muotoisia orkideoja.

[Lähdemerkintä]

Jardín Botánico Lankester

[Tekstiruutu/Kuvat s. 24]

Lankesterin puutarha

Lankesterin puutarhan perusti vuonna 1917 brittiläinen luonnontieteilijä Charles Lankester Wells, ja tuo rauhallinen paratiisi lukeutuu Amerikan mantereen arvokkaimpien kasvitieteellisten puutarhojen joukkoon. Runsaan kymmenen hehtaarin alalle levittäytyvissä metsissä ja puutarhoissa kasvaa 800 kotimaista ja ulkomaista orkidealajia. Puutarha palvelee myös suojelukeskuksena. Villiorkideoja ja etenkin harvinaisia lajeja myydään joskus laittomasti. Kun viranomaiset takavarikoivat tällaisia kasveja, he tuovat ne Lankesterin puutarhaan siinä toivossa, että ne saataisiin pelastettua.

[Lähdemerkintä]

Yllä olevat kuvat: Jardín Botánico Lankester de la Universidad de Costa Rica

[Tekstiruutu/Kuvat s. 25]

Orkideankasvatus kotona

▪ Useimmat orkideat kasvavat ruukuissa tai koreissa, jotka on täytetty pikkukivillä tai kaarnanpalasilla.

▪ Useimmat lajit eivät vaadi multaa kasvaakseen, mutta ne tarvitsevat säännöllistä lannoitusta varsinkin kukinnan aikana.

▪ Valon tarve riippuu lajista. Vanda-lajikkeille sopii eteläikkunan kirkas valo, kun taas katleijat ja perhoskämmekät viihtyvät länsi-ikkunalla tai suoralta paisteelta suojatulla eteläikkunalla.

▪ Orkideoja kastellaan, kunnes liika vesi alkaa tulla läpi ruukun pohjassa olevasta reiästä. Kasvualustan tulisi kuivahtaa kastelukertojen välillä.

▪ Orkideat viihtyvät parhaiten kosteassa. Jos ilma on kuiva, sijoita ruukut pikkukivillä peitetylle aluselle ja kaada kiville vettä sen verran, että ne lähes peittyvät.

[Kuvat]

Perhoskämmekkä

”Vanda”

Katleija

[Lähdemerkintä]

Jardinería Juan Bourguignon

[Kuva s. 24, 25]

”Grammatophyllum papuanum” voi kasvaa yli kuusimetriseksi ja painaa pari tonnia

[Lähdemerkintä]

Noemi Figueroa/Brooklyn Botanical Garden

[Kuva s. 25]

Maailman pienimmät orkideat ovat vain yhden millimetrin läpimittaisia