Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Uudet lintulajit

”Kaikkiaan 28 uutta [lintu]lajia on kuvailtu tieteellisissä julkaisuissa vuodesta 1998 lähtien, ja tutkimusten myötä maailman 9700 lajin kokonaismäärä voi kasvaa vielä monilla”, sanotaan lontoolaisessa The Independent -lehdessä. Birding World -lehden toimittajan Steve Gantlettin mukaan monet näistä havainnoista johtuvat siitä, että eri puolille maailmaa on helpompi päästä; lintutieteilijät voivat mennä kaukaisiin paikkoihin, joihin joitakin kymmeniä vuosia sitten oli lähes mahdotonta päästä. Hän sanoo havaintojen kertovan myös siitä, että lajit tunnetaan entistä paremmin niiden ääntelyn perusteella, mikä on yleensä ainoa havainnointikeino tiheässä sademetsässä. Tiedemiehet uskovat, että lajeja löytyy lisää. The Independent -lehden mukaan monet vasta löydetyt lajit ovat kuitenkin vaarassa hävitä elinympäristön tuhoutumisen vuoksi, ”koska niiden kannat ovat pieniä ja ne elävät pienillä alueilla”.

Äänekkäitä kaloja

Australian meritieteen instituutissa toimivat tutkijat ovat The West Australian -lehden mukaan havainneet, että kalat, esimerkiksi hopeapreussinahvenet, oravakalat ja kardinaaliahvenet, kommunikoivat röhkimällä, vingahtelemalla ja viheltämällä. Tämä selittää osaltaan, miksi riutalta pois ajautuneet kalanpoikaset osaavat palata kotiin. Tutkijat äänittivät riutan ääniä ja soittivat niitä kalanpyydyksissä. Tiedemies, tri Mark Meekan kertoi The West Australian -lehdelle, että niillä pyydyksillä, joissa äänityksiä soitettiin, saatiin enemmän kalanpoikasia kuin niillä, joissa äänityksiä ei soitettu, mikä viittaa siihen, että tietyt äänet houkuttelevat kaloja puoleensa. Tutkijat ovat havainneet, että joidenkin täysikasvuisten kalojen ääntely voidaan havaita 15 kilometrin päähän. Meekan sanoi: ”Aamu- ja iltahämärissä kalakuoron ääntely paisuu niin voimakkaaksi, että se vastaa jalkapallostadionin monituhantisen yleisön pauhua.” Ihmiskorva ei kuitenkaan voi kuulla tätä ”kuoroa”.

Painonpudotusta vai rahan tuhlausta?

”Vuonna 2002 noin 231 miljoonaa Euroopan unionin asukasta yritti pudottaa painoaan”, sanotaan pariisilaisessa International Herald Tribune -lehdessä. Markkinatutkimusyritys Datamonitor kertoo eräässä raportissaan, että eurooppalaiset laihduttajat käyttivät viime vuonna laihdutustuotteisiin 80 miljardia euroa, ”Marokon bruttokansantuotetta vastaavan summan”. Mutta ”alle 4 miljoonaa onnistuu pysymään hoikkana yli vuoden” ja ”harvempi kuin joka 50. eurooppalainen laihduttaja saa painon putoamaan pysyvästi”, lehdessä sanotaan. Eniten laihdutustuotteisiin käytettiin rahaa Saksassa, lähes 18 miljardia euroa. Britit käyttivät niihin noin 14 miljardia, italialaiset 13 miljardia ja ranskalaiset 12 miljardia euroa. Datamonitor sanoo edellä mainitussa lehdessä: ”Laihduttajien olisi ymmärrettävä, että dieetti ei yksinään ole kestävä ratkaisu liikalihavuuteen.”

Elämä kriisissä, kun neljäsosa elämästä eletty

Saksalaisessa Gießener Allgemeine -lehdessä sanotaan, että 20–30-vuotiaiden elämän pitäisi olla onnellista, huoletonta. ”Murrosikä on takana, ja keski-iän kriisi on kaukana edessäpäin.” Mutta yhä useammin elämä ei olekaan onnellista ja huoletonta, kun neljäsosa siitä on eletty, vaan elämä on kriisissä. Asiantuntijoiden mukaan nuorilla on identiteettikriisi, kun opinnot ovat päättymässä ja olisi päätettävä, mitä tehdä loppuelämän ajan. Mannheimilainen psykologi Christiane Papastefanou selittää, että viime vuosien yhteiskunnallisen kehityksen vuoksi tulevaisuus tuntuu entistä ahdistavammalta. Koska nykyään on myös tarjolla suuri määrä työmahdollisuuksia ja erilaisia elämäntyylejä, jotkut nuoret pelkäävät tekevänsä väärän valinnan. Saksalaislehdessä lainattu Papastefanou kuitenkin uskoo, etteivät ratkaisut ole peruuttamattomia ja ettei ole virhe tehdä ”muutamaa koukkausta matkalla läpi elämän”.

Uusi tekniikka paljastaa pinnarit

”Opettajat voivat uuden tekniikan avulla lähettää tekstiviestejä vanhemmille, kun oppilaat pinnaavat koulusta”, sanotaan espanjalaisessa El País -lehdessä. Kahteensataan espanjalaiskouluun on asennettu erityinen tietokoneohjelma, jonka ansiosta opettajat voivat tiedottaa kokeiden tuloksista, kirjata poissaoloja ja ilmoittaa oppilaille annetuista rangaistuksista. Opettajat pitävät joka aamu nimenhuudon käyttämällä apunaan taskulaskimen kokoista laitetta. Sitten he kytkevät laitteen keskustietokoneeseen, joka käsittelee tiedot. ”Joissakin tapauksissa viesti lähtee automaattisesti vanhempien matkapuhelimeen”, lehdessä kerrotaan. Tämän tekniikan ansiosta aiemmin huomaamatta jäänyt toistuva poissaolo pannaan nyt merkille. El País -lehden mukaan neljäsataa muuta koulua on kiinnostunut tietokonejärjestelmän asentamisesta.

Remontti voi vahingoittaa pienokaisen terveyttä

”Jos kodissa tehdään remontti raskauden aikana tai pian lapsen syntymän jälkeen, lapsen hengitystiet voivat ärtyä tai hän voi saada jopa hengityselinsairauksia ensimmäisten elinkuukausien aikana”, sanotaan saksalaisessa Medi-Netz-tiedotuslehdessä. ”Nyt on saatu selville, että lapsen immuunijärjestelmäkin voi vaurioitua, jopa kohdussa, mikä voi altistaa lapsen tartuntataudeille ja allergioille.” Useiden saksalaisten sairaaloiden ja tutkimuslaitosten tutkijat ovat havainneet, että ongelmakemikaaleja haihtuu liimoista, matoista, tuoreesta maalista ja uusista huonekaluista. ”Haihtuvat kemikaalit heikentävät niitä immuunijärjestelmän soluja, jotka suojelevat meitä allergisilta reaktioilta”, sanoo Medi-Netz. Samansuuntaisessa GEO-lehden raportissa suositeltiin, että vanhemmat lykkäisivät remontointia siihen asti, kun lapsi on kahden vuoden ikäinen, jolloin immuunijärjestelmä on vahvempi.

Urheiluseurat ja päihteet

”Urheiluseuroihin kuuluvat nuoret käyttävät alkoholia edelleen keskimääräistä enemmän kuin ei-jäsenet”, sanoo Helsingin Sanomat. Tieto käy ilmi tutkimuksesta, jonka on tehnyt Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. ”Viina, olut ja tupakka kuuluvat valitettavan usein urheiluun mainonnan ja sponsoroinnin kautta”, Helsingin Sanomat kirjoittaa. ”Nuoret saavat esimerkkejä myös vanhemmista urheilijoista, joita ihaillaan ja matkitaan. Mestaruusjuhlien samppanjakylvyt ja sikarien röyhyttely eivät jää nuorilta huomaamatta.” Ongelmana on myös nuuskaaminen. ”Seuroihin kuulumattomista 15-vuotiaista pojista nuuskasi viikoittain alle neljä prosenttia vastanneista, mutta seuraan kuuluvista lähes kymmenen prosenttia”, lehdessä sanotaan.

Silmänräpäys

”Silmäluomien liikuttamiseen tarvitaan tuhansia neuroneja, jotka kuuluvat yli 30 eri ryhmään”, selitetään espanjalaisessa El País -lehdessä. Eräässä eläimillä tehdyssä tutkimuksessa espanjalaisten hermotutkijoiden johtama työryhmä sai aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa näistä neuroniryhmistä, jotka yhdistävät silmäluomen aivokuoreen. Miksi silmäluomet tarvitsevat näin mahtavan määrän erilaisia neuroneja? Siksi että ne eivät aina sulkeudu samalla tavalla eivätkä samasta syystä. Luomien toimintaan kuuluu automaattinen räpyttely – noin 15 kertaa minuutissa sarveiskalvon pitämiseksi kosteana – samoin kuin refleksien aiheuttama räpyttely, kun jokin lähestyy nopeasti silmiä, sekä tahdonalainen eli tietoinen räpyttely. Luomet voivat sulkeutua myös osittain, ehkä reaktiona joihinkin tunteisiin, tai kokonaan eripituisiksi ajoiksi.

Tietokoneista aiheutuvat ympäristöhaitat

”Puhdas, hohdokas kuva nykyaikaisesta tietokoneesta kätkee taakseen tietokoneesta aiheutuvat ympäristöhaitat”, sanotaan New Scientist -tiedelehdessä. Pelkästään yhden yksinkertaisen muistisirun valmistaminen ja sen käyttö tyypillisen tietokoneen neljä vuotta kestävän eliniän ajan ”kuluttaa 800 kertaa sirun painon verran fossiilista polttoainetta”, lehdessä selitetään. Japanilaiset, ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset analyytikot arvioivat, että kaksi grammaa painavan 32 megatavun muistisirun valmistus ja käyttö vie vähintään 1,6 kiloa fossiilista polttoainetta sekä ainakin 32 kiloa vettä ja 72 grammaa myrkyllisiä kemikaaleja, kuten ammoniakkia ja suolahappoa. Analyytikot sanovat: ”Puolijohteista luonnolle aiheutuva rasitus on moninkertainen niiden pieneen kokoon nähden.”