Tutustumme Japanin kuumiin lähteisiin

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA JAPANISTA

MITÄ sinulle tulee mieleen Japanista? Majesteettinen Fujivuori? Huippunopeat luotijunat? Mammuttimainen Tokio? Näiden kuuluisien turistinähtävyyksien lisäksi Nousevan auringon maassa on paljon muutakin mielenkiintoista. Esimerkiksi joka vuosi käy miljoonia ihmisiä onseneissa, Japanin kuumissa lähteissä, joko hoitamassa terveyttään tai rentoutumassa. Japanissa kävi eräänä äskeisenä vuonna noin 140 miljoonaa ihmistä kylpylöissä, joissa voi kylpeä kuumien lähteiden vedessä. Miksi nämä kylpylät ovat niin suosittuja?

Onsenien historia

Japanilaiset ovat kylpeneet geotermisissä vesissä satojen vuosien ajan. 700-luvulta peräisin olevissa teksteissä puhutaan kuumien lähteiden käytöstä. 1500-luvulla elänyt feodaaliherra Takeda Shingen oli ilmeisesti vakuuttunut siitä, että mineraalilähteillä oli lääkinnällistä arvoa. Taistelujen jälkeen hän kylpi samuraisotureittensa kanssa kuumissa  lähteissä, jotta miekanhaavat, murtuneet luut, viillot ja ruhjeet paranisivat nopeammin. Näissä vesissä kylpeminen myös lievitti stressiä ja valmisti miehiä seuraavaa taistelua varten.

Kylpiessään samurait tietysti antautuivat vaaralle alttiiksi, sillä he olisivat yllätyshyökkäyksen sattuessa aseistautumattomia. Voittaakseen tämän ongelman Takeda Shingen valitsi kylpemistä varten rykelmän syrjäisiä lähteitä, joita alettiin myöhemmin kutsua Shingenin salaisiksi kylpypaikoiksi. Nykyään noissa samoissa lähteissä kylpee ammattilaisurheilijoita, esimerkiksi sumopainijoita ja baseball-pelaajia, koska he uskovat, että niiden vesi voi elvyttää heidän ruumiinsa voimat tulevia urheilusuorituksia varten.

Ainutlaatuisia maantieteellisiä piirteitä

Japanin maantieteelliset piirteet ovat kuumien lähteiden kannalta erityisen otolliset. Japanin saarten pintaa kirjoo peräti 245 tulivuorta, joista toimivia on 86. Ne ovat vakava muistutus siitä, mitä tapahtuu syvällä maanpinnan alla.

Japanin saaret sijaitsevat kahden toisiaan vasten liikkuvan maankuoren laatan päällä. Näiden jättiläismäisten laattojen reunavyöhykkeellä ajatellaan syntyvän magmaa eli sulaa kiviainesta. Suoraan vyöhykkeen yläpuolella on tulivuoria, jotka ovat magman näkyviä purkauskanavia. Tämä geoterminen vyöhyke toimii myös maanalaisten lähteiden lämmönlähteenä. Kun pohjavesi joutuu kosketuksiin magman tai kuuman kallioperän kanssa, se lämpenee ja siihen liukenee mineraaleja, mikä luo ihanteelliset olosuhteet onsenien synnylle. Eräässä Japanin kuumista lähteistä kertovassa kirjassa sanotaan aiheellisesti: ”Yhdelläkään muulla maalla ei ole niin paljon kuumia lähteitä kuin Japanilla.” Vuonna 1998 tehdyn tutkimuksen mukaan tuossa maassa oli 2839 kuumaa lähdettä.

Japanin kuumien lähteiden ominaisuudet, koko, muoto ja väri vaihtelevat. Japanin ympäristövirasto on pyrkinyt luokittelemaan lähteet niiden terapeuttisen arvon mukaan. Ne on jaettu kemiallisten ominaisuuksiensa perusteella yhdeksään luokkaan. Kuumien lähteiden nimet viittaavat usein niiden ominaispiirteisiin. Kun esimerkiksi on käynyt runsaasti rautaa sisältävässä lähteessä, pyyhe saattaa  värjäytyä punertavan oranssiksi. Siksi tällaisten lähteiden nimessä on sana ”punainen”. Hyvin suolapitoisia lähteitä sanotaan suolakylvyiksi. Entä miltä tuntuisi upottautua ankeriaskylpyyn? Se ei ehkä kuulosta kovin houkuttelevalta. Mutta ei hätää – näissä lähteissä ei ole ankeriaita. Ne ovat saaneet nimensä siitä, että niiden vesi saa ihon tuntumaan yhtä niljakkaalta kuin ankeriaan iho, mikä johtuu lähteen emäksisyydestä.

Kauniit puitteet

Kuumissa lähteissä kylpevää ihmistä ympäröivät vuoret, laaksot, joet, merenranta tai tasangot, ja siksi kokemus on poikkeuksellisen miellyttävä ja mieleenpainuva. Koska monet Japanin kuumista lähteistä ovat ulkosalla, kylpijät voivat ihailla esteettä suurenmoista luonnonkauneutta. Kattona on syvänsininen taivas ja seininä vuoret. Tässä ”ulkoilmahuoneessa” voi kuulla aamulla lintukuoron laulua tai pehmeästi virtaavan puron solinaa. Kuumiin lähteisiin tuntuu liittyvän loputtomasti kiehtovia piirteitä.

Kiinnostaako vesiputouksen alla kylpeminen? Siihenkin avautuu täällä mahdollisuus. Alas ryöppyävät vedet hierovat kehoa, mikä on jälleen  yksi japanilaiseen kylpykulttuuriin liittyvä piirre. On myös mahdollista kylpeä luolassa, missä kuumaa mineraalivettä pulppuaa syvistä kalliononkaloista. Jotkin lähteet sijaitsevat merenrannalla, missä on ihanteelliset olosuhteet seurata auringonlaskua, tai jokien varsilla.

Sijaitsipa kuuma lähde missä hyvänsä ja olipa se minkä tyyppinen tahansa, yksi asia on varma: tuliperäisissä lähteissä voi ainakin hetkeksi saada lievitystä päivittäiseen stressiin. Kun lähteestä nousee ylös, tuntee todella virkistyneensä, ja ehkä samalla japanilainen elämäntyyli on tullut hieman tutummaksi. Jos sinulla siis on tilaisuus käydä tällä maailmankolkalla, käy toki kylpemässä onseneissa – Japanin kuumissa lähteissä!

[Tekstiruutu/Kuva s. 14]

KUUMAT LÄHTEET JA ŠOGUNIT

Mineraalivettä pidettiin suuressa arvossa Edo-kaudella (1603–1867). Sotilasdiktaattorit, joita sanottiin šoguneiksi, tuottivat tätä vettä 110 kilometrin matkan Atamista Edoon (Tokioon) puutynnyreissä, joita ihmiset kantoivat hartioillaan tankojen varassa. Useissa kohdissa reitin varrella arvokas vesilasti luovutettiin uudelle kantajien ryhmälle, joka vuorostaan kantoi lastia oman osuutensa matkasta. Näin mineraalivesi saatiin ripeästi perille. Kun vesi ammennettiin lähteestä, se oli lähes kiehuvaa. Noin 15-tuntisen vaivalloisen matkan aikana lähdevesi jäähtyi juuri sopivan lämpöiseksi, niin että šogun saattoi nauttia virkistävän kylvyn Edossa sijaitsevassa linnassaan.

[Lähdemerkintä]

Atamin historian aikataulukko

[Tekstiruutu/Kuva s. 16]

KYLPEMISEN ETIKETTISÄÄNTÖJÄ

Japanissa on tapana, että ennen kuumaan lähteeseen menoa kylpijä saippuoi ja pesee itsensä sekä huuhtelee kehonsa hyvin. Sitten on aika upottautua kirkkaaseen mineraaliveteen. * Veteen on parasta mennä hitaasti, sillä joidenkin lähteiden lämpötila on melko korkea. Kylpemisen jälkeen mineraalipitoista vettä ei pidä huuhtoa pois, vaan iho vain kuivataan pyyhkeellä. Ihoon imeytyvien mineraalien ajatellaan pehmentävän ihoa.

[Alaviite]

[Kuvat s. 17]

Kuumissa lähteissä käydään kaikkina vuodenaikoina

[Lähdemerkinnät]

Syksy: Yubara, Okayaman prefektuuri; talvi: The Mainichi Newspapers

[Kuvan lähdemerkintä s. 15]

Hakkoda Onsen Yusen