Miksi uskon Raamattuun – ydinfyysikko kertoo tarinansa

KERTONUT ALTON WILLIAMS

VUONNA 1978 saavutin elämässäni kaksi tärkeää virstanpylvästä. Syyskuussa minusta tuli ydinfysiikan tohtori ja joulukuussa Jehovan todistajien sananpalvelija.

Kun ihmiset kuulevat, että olen sekä tiedemies että Jehovan todistaja, he usein ihmettelevät, miten tieteen tuntemus ja usko Raamattuun sopivat yhteen. Epäilin asiaa itsekin monia vuosia. Mutta aikanaan vakuutuin täysin siitä, että Raamattu on sopusoinnussa tieteellisten tosiasioiden kanssa. Miten tulin tähän tulokseen? Haluaisin ensin kertoa, miten minusta tuli tiedemies.

19-vuotisprojekti

Synnyin vuonna 1953 Jacksonissa Mississippin osavaltiossa Yhdysvalloissa kolmantena kaikkiaan 11 lapsen katraasta. Perheemme oli köyhä. Meidän piti usein vaihtaa asuntoa, koska vanhempani eivät pystyneet maksamaan vuokraa. Ruoan saimme suurimmaksi osaksi valtion avustusohjelman kautta, ja vaatteet tulivat ihmisiltä, joiden kotona ja työpaikalla äiti kävi siivoamassa.

Vanhempani tähdensivät meille lapsille usein sitä, että ainoa keino nousta köyhyydestä oli hankkia hyvä koulutus. Niinpä jo hyvin nuorena otin tavoitteekseni korkeakoulututkinnon. Aloitin koulunkäynnin kuusivuotiaana ja opiskelin keskeytyksettä seuraavat 19 vuotta. Pidin luonnontieteistä ja matematiikasta, joten yliopistossa suuntauduin tiedemiehen uralle.

Yliopistossa tapasin nuoren naisen nimeltä Del. Muuan professori oli neuvonut häntä pyytämään  minulta apua erään luonnontieteiden kurssin suorittamisessa. Pian keskustelimme paljon muustakin kuin tieteestä ja rakastuimme toisiimme. Menimme naimisiin 10. tammikuuta 1974 – kahden tunnin tauolla luentojen välissä! Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1978, sain viimein tohtorin arvon.

Olin saavuttanut sen, mitä pidin menestyksen avaimena. Olin tiedemies ja vieläpä ydinfyysikko! Kun minulla nyt oli kädessäni tuore todistus teoreettisen ydinfysiikan tutkinnosta, voisin alkaa nauttia pitkän opiskeluni hedelmistä. Halusin innokkaasti saada itselleni nimeä tieteen areenalla. Lisäksi saatoin valita minkä tahansa monista houkuttelevista työtarjouksista, joita sain yksityisiltä yrityksiltä ja julkisilta laitoksilta.

Muutaman kuukauden kuluttua, 30. joulukuuta 1978, otin kuitenkin askeleen, jolla pian osoittautui olevan vielä suurempi vaikutus elämääni ja tulevaisuuteeni kuin tutkinnollani. Tuona päivänä kävin vesikasteella sen vertauskuvaksi, että olin vihkiytynyt Jehova Jumalalle, ja niin minusta tuli Jehovan todistaja. Miten päädyin tähän ratkaisuun?

Kirja sytyttää kiinnostuksen

Vuoden 1977 loppupuolella, kun opiskelin Massachusettsin yliopistossa Amherstissa, kaksi Jehovan todistajaa tuli kotiovellemme. Olin itse poissa, mutta vaimoni oli kotona kolmivuotiaan poikamme ja tyttövauvamme kanssa. Del pyysi todistajat sisään. Miellyttävän keskustelun päätteeksi hän oli valmis tutkimaan todistajien kanssa Raamattua kerran viikossa.

Kun vaimoni kertoi minulle tästä järjestelystä, asetuin heti sitä vastaan. Hän sai kyllä minun puolestani liittyä johonkin uskontokuntaan, mutta ei Jehovan todistajiin! En oikeastaan tiennyt todistajista paljonkaan, mutta minulla oli sellainen ennakkokäsitys, että he olivat kummajaisia, jotka Raamatun avulla huiputtivat ihmisiä. Vapauttaakseni vaimoni todistajien kynsistä – kuten minä tilanteen näin – ajattelin paljastaa heidän opetustensa hataruuden tieteen tuntemukseni avulla.

Eräällä viikolla pidin tauon tutkimustyössäni yliopistolla ja lähdin kotiin ollakseni mukana vaimoni raamatuntutkistelussa. Tulin kuitenkin kotiin myöhemmin kuin olin aikonut, ja tutkistelua pitänyt nainen oli jo lähdössä pois. Hän antoi minulle kirjan Onko ihminen kehityksen vai luomisen tulos? * ja sanoi vaimolleni, että seuraavan viikon tutkistelussa he tarkastelisivat Raamatun ennustusta, joka osoittaa, että vuosi 1914 oli merkittävä. Tilaisuuteni oli koittanut! Sanoin todistajalle, että olisin tuolloin paikalla. Halusin tarkistaa vuotta 1914 koskevien perustelujen matemaattisen paikkansapitävyyden.

Aloin lukea todistajan jättämää kirjaa vielä samana iltana. Sen sisältö teki minuun suoraan sanottuna vaikutuksen. Se oli kirjoitettu johdonmukaisesti, ja siinä viitattiin lukuisiin kehitysoppia käsitteleviin tieteellisiin julkaisuihin. Huomasin yllätyksekseni, että Raamatussa on paljon tarkempaa tietoa luomisesta kuin olin luullutkaan. Tutkin kirjan muutamassa päivässä, ja minun täytyi myöntää, että se, mitä Raamattu sanoo luomisesta, ei ole ristiriidassa maanpäällistä elämää koskevien tunnettujen tieteellisten tosiasioiden kanssa.

Määrätietoisesti ristiriitaisuuksia etsimään

Suhtauduin todistajien opetuksiin silti epäluuloisesti ja halusin kovasti testata vuotta 1914 koskevan Raamatun ennustuksen  matemaattisen puolen. Olin varma, että saisin siten peloteltua todistajan ja toivon mukaan vaimoni näkemään todistajien uskomusten virheellisyyden.

Seuraavalla viikolla todistaja palasi mukanaan mies, joka oli Jehovan todistajien paikallisen seurakunnan vanhimpia. Tutkistelun johti tämä vanhin. Hän käsitteli Raamatun Danielin kirjan 4. ja 9. luvussa olevia ennustuksia, jotka koskevat Jeesuksen ilmaantumista Messiaana ja Kuninkaana. Olin päättänyt osoittaa esityksen matemaattisen epäjohdonmukaisuuden, mutten löytänyt yhtään ristiriitaa. Päinvastoin minuun teki jälleen vaikutuksen Raamatun johdonmukaisuus.

Olin aina ajatellut, että usko Jumalaan perustui enemmän tunteeseen kuin järkeen. Miten väärässä olinkaan! Kiitin todistajia valaisevasta keskustelusta ja sanoin, että haluaisin tulla mukaan viikoittaiseen tutkisteluun. Niinpä siitä pitäen jatkoin tieteellistä tutkimustyötäni yliopistolla ja Raamatun tutkimista yhdessä vaimoni kanssa todistajien opastuksella. Vaimoni ja minä aloimme myös käydä kokouksissa valtakunnansalissa.

Opin muutamassa kuukaudessa monia uusia Raamatun totuuksia, ja pian olin pätevä lähtemään todistajien kanssa ovelta-ovelle-työhön. Kävin kenttäpalveluksessa, vaikka opintoni olivat loppusuoralla ja haukkasivat suuren osan ajastani. Sain väitöskirjan valmiiksi kesällä 1978, ja sen jälkeen muutimme Alabaman osavaltioon Huntsvilleen, missä aloin opettaa fysiikkaa yliopistossa (Alabama A. & M. University). Otimme heti yhteyttä paikallisiin todistajiin, ja muuan vanhin ja hänen vaimonsa alkoivat pitää meille raamatuntutkistelua. Muutaman kuukauden kuluttua menimme vaimoni kanssa kasteelle, molemmat samana päivänä.

Aktiivinen tiedemiehenä ja sananpalvelijana

Olen omalla kohdallani todennut, että voin olla sekä tiedemies että Jehovan todistaja. Vuonna 1983 aloin työskennellä astrofyysikkona Huntsvillessa sijaitsevassa NASAn * avaruuslentokeskuksessa (George C. Marshall Space Flight Center). Tein sekä kokeellista että teoreettista tutkimusta, joka liittyi erääseen röntgenteleskooppiin. (Tämä teleskooppi, nimeltään Chandra X-ray Observatory eli CXO, vietiin vuonna 1999 kiertoradalleen avaruussukkula Columbialla.) Pidin kovasti tuosta projektista, jossa analysoitiin tähdistä ja galakseista tulevaa röntgensäteilyä ja pyrittiin siten saamaan lisää tietoa fyysisestä maailmankaikkeudesta.

Vielä mieluisammaksi työni teki se, etten ainoastaan yrittänyt selvittää tieteellisesti haastavia ongelmia vaan opin samalla ymmärtämään entistä syvällisemmin Luojan voimaa ja viisautta. Jehovan sanoilla, jotka hän esitti muinaisen profeettansa Jesajan välityksellä, oli minulle aivan erityismerkitys: ”Kohottakaa  katseenne korkeuteen ja katsokaa. Kuka on nämä luonut? Hän, joka luvun mukaan tuo esiin niiden armeijan, vieläpä nimeltä kutsuu niitä kaikkia. Dynaamisen energian runsauden ansiosta ja hänen voimansa vahvuuden vuoksi ei yksikään niistä puutu.” (Jesaja 40:26.) Mitä enemmän ’kohotin katseeni korkeuteen’ ja tutkin maailmankaikkeuden laajuutta, monimutkaisuutta ja kauneutta, sitä enemmän arvostin sen älykkään Suunnittelijan työtä, joka on tuonut sen kaiken olemassaoloon ja säätänyt sitä koossa pitävät lait.

Tuona aikana julkaisin tiedelehdissä paljon uutta aineistoa, joka perustui astrofysiikan saralla tekemiini röntgensäteilytutkimuksiin. Olin silti aktiivinen myös kristillisessä seurakunnassa. Palvelin vanhimpana ja käytin kuukausittain noin 20 tuntia julkiseen saarnaamiseen. Vaimoni osallistui raamatulliseen opetustyöhön kokoaikaisesti.

Työskenneltyäni NASAssa nelisen vuotta tunsin kasvavaa tarvetta käyttää enemmän aikaa siihen, että auttaisin toisia oppimaan Raamatun suurenmoisia totuuksia. Mutta miten se kävisi päinsä? Kun olin keskustellut siitä vaimoni kanssa ja esittänyt asian rukouksessa Jehovalle, ymmärsin, että minun oli tehtävä joitakin tärkeitä ratkaisuja.

Suuria ratkaisuja

Menin lähimmän esimieheni puheille NASAssa ja sanoin, että haluaisin lyhentää työviikkoani viidestä päivästä neljään. Palkka olisi tietysti pienempi. Selitin, että halusin käyttää loput kolme päivää viikosta sananpalvelukseen. Esimies suostui pyyntööni, vaikka tällainen järjestely oli ennenkuulumatonta NASAn tiedemiesten työsuhteissa. Minun piti kuitenkin puhua asiasta vielä hänen esimiehelleen. Tein niin ja yllätyin iloisesti, kun tämä ylemmän portaan esimieskin hyväksyi järjestelyn. Syyskuussa 1987 aloitin kokoaikaisen palveluksen, mikä merkitsi sitä, että käytin noin 90 tuntia kuussa ovelta-ovelle-työhön ja muihin palveluksen piirteisiin.

Myöhemmin sain puhelinsoiton edellä mainitusta Huntsvillen yliopistosta. Minulle tarjottiin opetustyötä fysiikan laitoksella. Sanoin ottavani työn vastaan sillä ehdolla, että voisin käyttää suurimman osan ajastani palvelukseeni. Vakuutin kuitenkin, että tämä toiminta ei millään lailla verottaisi opetustyöni laatua. Tähän suostuttiin. Nykyään opetan yhä tuossa yliopistossa ja toimin samalla kokoaikaisena sananpalvelijana. Olen ehtinyt jopa opiskella espanjaa, ja palvelemme vaimoni kanssa tätä nykyä eräässä Jehovan todistajien espanjankielisessä seurakunnassa Huntsvillessa.

Tiede ja usko

Kaikkina niinä vuosina, joina olen tehnyt tieteellistä tutkimusta, en ole koskaan törmännyt ristiriitaan todeksi osoitettujen tieteellisten asioiden ja Raamatun opetusten välillä. Näennäiset ristiriidat johtuvat usein tiedon puutteesta joko tieteen tai Raamatun tuntemuksen osalta. Esimerkiksi jotkut  tiedemiehet ja muut luulevat, että Raamatun mukaan kasvit, eläimet ja ihmiset ilmaantuivat maan päälle kuuden kirjaimellisen, 24-tuntisen päivän aikana. Se olisi ristiriidassa tunnettujen tieteellisten tosiasioiden kanssa. Mutta Raamattu ei opeta näin. Sen sijaan siinä osoitetaan, että luomispäivät olivat tuhansien vuosien pituisia. *

Sekaannusta aiheuttaa myös se väärä käsitys, että usko Jumalaan on pelkkä tunne. Päinvastoin usko Jumalaan ja Raamattuun perustuu tosiasioihin, jotka voidaan vahvistaa. Raamatun määritelmän mukaan ”usko on sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan, selvä osoitus [tai ”vakuuttava todiste”, engl. viitelaitoksen alav.] todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä” (Heprealaisille 11:1). Usko siis perustuu todisteisiin. Sadat ennustukset ovat täyttyneet menneisyydessä ja nykyaikana. Jo pelkästään soveltamalla kaikkien tiedemiesten käyttämää tieteellistä menetelmää, jonka avulla rakennetaan tieteellisiä teorioita, voimme saada täyden luottamuksen siihen, että tulevia tapahtumia koskevat Raamatun ennustukset täyttyvät.

Yksi ennustuksista sisältää lupauksen, jonka mukaan voimme lähitulevaisuudessa elää paratiisillisissa olosuhteissa maan päällä. Ikääntymisen, sairauksien, kuoleman, sotien ja epäoikeudenmukaisuuden tuhoisat seuraukset hävitetään (Ilmestys 21:3, 4). Silloin meillä on aikaa tutkia yksityiskohtaisesti Jehova Jumalan suurenmoisia luomistekoja ja niitä monia lakeja, jotka hän on säätänyt ohjaamaan syvää kunnioitusta herättävää fyysistä maailmankaikkeutta.

Olen kiitollinen Jehova Jumalalle siitä, että hän antoi minun löytää aidon onnellisuuden avaimen – hänen Sanansa Raamatun hienot totuudet. Toivon hartaasti, että vielä monet muut, myös tiedemiesten piirissä, löytäisivät tuon kallisarvoisen avaimen.

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 20]

Olin aina ajatellut, että usko Jumalaan perustui enemmän tunteeseen kuin järkeen

[Huomioteksti s. 22]

En ole koskaan törmännyt ristiriitaan todeksi osoitettujen tieteellisten asioiden ja Raamatun opetusten välillä

[Kuva s. 21]

Elätän perheeni osa-aikaisella opetustyöllä

[Kuvat s. 23]

NASAn röntgenteleskooppi Chandra X-ray Observatory kiertoradallaan ja röntgenkuva kaksoistähtijärjestelmän mustasta aukosta

[Lähdemerkinnät]

NASA

NASA/CfA/J. McClintock et al.

[Kuva s. 23]

Olemme vaimoni kanssa kokoaikaisia sananpalvelijoita