Tarkkailemme maailmaa

Apinointia

Jotkut ovat esittäneet sellaisen teorian, että jos joukko apinoita saisi monta kirjoituskonetta käyttöönsä, lopputuloksena olisi jossain vaiheessa Shakespearen koko tuotanto. Niinpä englantilaisen Plymouthin yliopiston tutkijat antoivat kuudelle apinalle kuukaudeksi tietokoneen. Eläimet ”eivät saaneet kirjoitetuksi sanaakaan”, kertoo The New York Times. Nuo Lounais-Englannissa sijaitsevan Paigntonin eläintarhan asukit ”tuottivat vain viisi sivua tekstiä”, jotka olivat täynnä lähinnä s-kirjaimia. Dokumentin lopussa oli muutamia j-, a-, l- ja m-kirjaimia. Apinat käyttivät näppäimistöä myös yleisenä käymälänä.

 Uhanalaiset monarkkiperhoset

Meksikossa riehui 13. tammikuuta 2002 myrsky juuri niillä vuorilla, joiden mänty- ja kuusimetsissä talvehtii monarkkiperhosia. Lämpötila laski, ja kylmät sateet tappoivat arviolta 500 miljoonaa perhosta. Niitä kasaantui jopa metrin paksuiseksi kerrokseksi puiden alle. ”Yhtenä ainoana hirveänä päivänä kuoli 70–80 prosenttia kaikista niistä monarkeista, jotka olisivat keväällä palanneet Yhdysvaltojen itäosiin”, sanottiin The Miami Herald -lehden kansainvälisessä painoksessa. Nyt perhosia uhkaa toinenkin vaara. Siitä huolimatta että Meksikon valtio on perustanut monarkkiperhosia varten suojelualueen, niiden elinpiiri supistuu luvattoman metsänhakkuun vuoksi. Hakkuista on jo kärsinyt noin 44 prosenttia suojelualueesta. Vaikka nuo sitkeät hyönteiset selviytyvät neljäntuhannen kilometrin muuttomatkasta, niin aika näyttää, selviytyvätkö ne talvehtimisalueensa kutistumisesta.

Maanviljelijöiden ahdinko

Erään raportin mukaan ”vihreä vallankumous, joka lisäsi maataloustuotantoa monin paikoin maailmassa, on tullut kalliiksi: miljoonat maailman köyhimmistä maanviljelijöistä Afrikassa ovat köyhtyneet”, kirjoittaa New Scientist -lehti. Miten tämä on mahdollista? Satoisia vehnä- ja riisilajikkeita alettiin 1950-luvun lopulla viljellä siinä tarkoituksessa, että voitaisiin ehkäistä nälänhätä, jonka odotettiin seuraavan väestöräjähdystä. Uusien lajikkeiden satoisuus johti kuitenkin ylituotantoon, joka laski hintoja. ”Ne viljelijät, joilla oli varaa kasvattaa näitä uusia lajikkeita, saivat korvattua alhaisen hinnan suuremmilla sadoilla, mutta ne, joilla ei ollut siihen varaa, kärsivät tappioita”, kertoo New Scientist. Lisäksi uudet viljalajikkeet eivät menestyneet Afrikan oloissa, koska ne oli jalostettu Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa varten.

Varokaa väsyneitä kuljettajia!

”Väsymys tai uneliaisuus ratissa on yleinen ja vakava ongelma yhteiskunnassamme”, sanotaan tutkimuksessa, joka julkaistiin lehdessä Medical Journal of Australia. Tutkijat sanovat, että ”tutkimusten perusteella yli 20 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajan väsymyksestä”. Lehdessä kerrottiin: ”Nukahtamisesta johtuvat onnettomuudet sattuvat tyypillisesti silloin kun kuljettaja ajaa yksinään yöllä tai alkuiltapäivästä ’siestan’ aikaan suhteellisen kovaa vauhtia. Tällaisia samoin kuin muita liikenneonnettomuuksia sattuu eniten alle 30-vuotiaille miehille.” Rattiin ovat vaarassa nukahtaa myös ne, joilla on obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä. Lehden mukaan tästä tavallisesta unihäiriöstä kärsii ”noin 25 prosenttia keski-ikäisistä miehistä”. Potilaat eivät välttämättä tajua, miten lähellä he ovat nukahtamista ajaessaan autoa.

Sulavia jäätiköitä

Samaan aikaan kun monsuunisateiden viipyminen kutisti vesivarantoja Punjabissa Intiassa, vesi oli Bhakran patoaltaassa Sutlejjoessa lähes kaksi kertaa korkeammalla kuin edellisvuonna. Mistä tämä johtui? Down to Earth -lehden mukaan joen tärkeimmän sivuhaaran varrella on eräällä osuudella 89 jäätikköä. ”Monsuunisateiden vähyys on johtanut siihen, että jäätiköt ovat kutistuneet. Kun pilviä ei ole, aurinko paistaa jäätiköille paljon voimakkaammin. Kun lisäksi lämpötila on hyvin korkea, jäätiköt sulavat nopeasti”, selittää Jawaharlal Nehru -yliopiston jäätikkötutkija Syed Iqbal Hasnain. Asiantuntijat arvelevat, että sulaminen voi aiheuttaa tulvia jäätiköiden järvissä. Jäätiköiden pieneneminen merkitsee myös sitä, että vesivarannot supistuvat, mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti energiatuotantoon ja maatalouteen.

Tavoitteena hyvä ulkonäkö

Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa ”todetaan vuosittain 2850 uutta ihosyöpätapausta ja potilaista 340 kuolee”, kertoo The Sydney Morning Herald. Victorian Cancer Councilin tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että joka neljäs australialainen ottaa tarkoituksellisesti aurinkoa näyttääkseen hyvältä. Määrä on kasvanut 10 prosenttia kolmessa vuodessa. Lehdessä jatketaan: ”Tutkijat saivat selville, että huolestuttavasti yli 60 prosenttia teini-ikäisistä halusi ruskettua ja joka kolmas sanoi, että rusketus sai heidät tuntemaan itsensä terveemmäksi.” Rusketusvoiteiden myynti kasvoi valintamyymälöissä 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas suojavoiteiden myynti pysyi ennallaan. Ihotautilääkärien liittoa (Australasian College of Dermatology) edustavan tri Robin Marksin mukaan jotkut luulevat, ettei vähittäinen ruskettuminen ole vaarallista. Mutta ”ihosyöpälääkärien mukaan on suuri virhe kuvitella, että auringonotto olisi jossain tapauksessa turvallista, esimerkiksi kun rusketus hankitaan vähitellen ihon palamatta”, lehdessä kerrotaan. Marks varoittaa: ”Rusketus on kuin kovettuma. Se on merkki siitä, että jotain on vialla.”

Japanin kieli kriisissä

Japanin kieleen tulvii vieraskielisiä sanoja siinä määrin, että varsinkin iäkkäämmille japanilaisille oma äidinkieli aiheuttaa jo hämmennystä, kirjoittaa The Japan Times. Joidenkin sanakirjojen hakusanoista 10 prosenttia on nykyään lähinnä englannista lainattuja vierassanoja. ”[Japania] on kohta mahdotonta ymmärtää”, suri 60-vuotias nainen. ”Joskus tuntuu siltä, että tarvitsisin tulkkia ymmärtääkseni äidinkieltäni.” Nuoriso, poliitikot, tiedotusvälineet sekä urheilun, muotimaailman ja huipputekniikan ammattilaiset omaksuvat halukkaasti vierassanoja, joissa on ”tuoreutta ja jännitystä”. Uudet sanat kirjoitetaan kuitenkin vierasperäisille sanoille tarkoitetuin katakana-merkein, minkä vuoksi ne lehden mukaan ”jäävätkin vierasperäisiksi, ehkä vuosikausiksi”. The New York Timesin mukaan jotkut japanilaiset ovat ”närkästyneitä siitä, että nykyjapaniksi voidaan muodostaa kokonaisia lauseita käyttämällä pelkästään länsimaisista kielistä johdettuja sanoja, jos jotain satunnaista japanilaista verbiä tai partikkelia ei oteta lukuun”. Tästä on ollut seurauksena muun muassa se, että viestintäkuilu on joissakin perheissä kasvanut.