Ydinsota – voidaanko se välttää?

”He käyvät laitumella ja todella makaavat pitkällään kenenkään saattamatta heitä vapisemaan.” (Sefanja 3:13)

JOKAINEN kaipaa maailmaa, jossa ei tarvitse pelätä ydinsotaa. Nykypäivän todellisuus on kuitenkin saanut monet suhtautumaan asiaan pessimistisesti. ”Ajatus ydinaseiden valvomisesta, vähentämisestä ja viime kädessä poistamisesta on vaivihkaa häviämässä Yhdysvaltain ja kansainvälisen yhteisön suunnitelmista”, sanotaan The Guardian Weekly -lehdessä.

Jotkut kuitenkin kiinnittävät huomion niihin ponnistuksiin, joita kansat ovat tehneet asian hyväksi. On esimerkiksi arvioitu, että yksistään Yhdysvallat käytti eräänä vuonna ydinsodan ehkäisemiseen kaksi miljardia euroa. Se ei todellakaan ole mikään pikkusumma. Monia kuitenkin huolestuttaa se, että sama kansakunta käyttää vuosittain 23 miljardia euroa valmistautuessaan taistelemaan ydinsodassa.

Entä rauhansopimukset? Antavatko niiden hyväksi tehtävät ponnistelut toivoa?

Ydinaseita sääntelevät sopimukset

Ydinpommin käyttöönoton jälkeen on tehty useita sopimuksia ydinaseiden sääntelemisestä ja rajoittamisesta. Näitä ovat esimerkiksi ydinsulkusopimus, SALT-sopimukset, START-sopimukset ja ydinkoekieltosopimus. Eivätkö nämä ole hälventäneet tehokkaasti ydinsodan uhkaa?

Jokainen sopimus perustuu lupaukseen, jonka sopimuksen osapuolet antavat toisilleen. Esimerkiksi ydinsulkusopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 1970 ja jossa oli vuoden 2000 joulukuussa 187 osapuolta, riippuu sen allekirjoittaneiden ydinasevaltioiden ja ydinaseettomien valtioiden hyväntahtoisuudesta. Sopimus kieltää ydinaseettomia valtioita kehittämästä tai hankkimasta ydinaseita, mutta se myös edellyttää ydinasevaltioilta, että  ne pyrkivät pääsemään eroon ydinaseistaan. Onko sopimus pitänyt? ”Vaikka ydinsulkusopimuksen valvontajärjestelmä ei ole suinkaan sataprosenttisen varma, se on estänyt sen, että valvonnan piirissä olevia ydinlaitoksia ja ydintekniikkaa olisi käytetty muihin kuin niiden alkuperäisiin siviilitarkoituksiin”, selittää Carey Sublette asiakirjassa ”Ydinaseista usein esitettyjä kysymyksiä”.

Vaikka sopimuksella onkin saatu aikaan tuloksia, ”se ei ole – – voinut estää sitä, että useat maat ovat tavoitelleet näitä aseita, jotkin menestyksekkäästi”, sanoo Sublette. Hän kuitenkin sanoo, että tämä on ollut mahdollista vain salaisten ydinaseohjelmien avulla, joita on toteutettu ydinsulkusopimuksen puitteissa valvottujen laitosten ulkopuolella. Jokaisen sopimuksen tehokkuus riippuu osapuolten luotettavuudesta. Voimmeko sitten vain luottaa ihmisten lupauksiin? Ihmiskunnan historian perusteella vastauksesta ei ole epäselvyyttä.

Mihin me sitten voimme panna toivomme?

Uusi ajattelutapa

Vuoden 2001 joulukuussa peräti 110 nobelistia allekirjoitti yhteisen julkilausuman, jossa sanottiin: ”Ainoa toivo tulevaisuudesta perustuu demokratian laillistamaan kansainväliseen yhteistoimintaan. – – Selviytyäksemme maailmassa, jonka olemme luoneet, meidän on opittava ajattelemaan uudella tavalla.” Mutta millaista uutta ajattelutapaa tarvitaan? Onko realistista uskoa, että ne, jotka uhkaavat maailmanrauhaa ydinaseillaan, oppivat ajattelemaan uudella tavalla?

Raamattu neuvoo: ”Älkää panko luottamustanne jalosukuisiin älkääkä ihmisen poikaan, jolle pelastus ei kuulu.” (Psalmit 146:3.) Miksi näin ei tulisi tehdä? Raamattu vastaa: ”Ihmisen tie [ei] kuulu hänelle. Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Jeremia 10:23.) Pohjimmaisena syynä on siis se, että ihmiselle ei ole annettu kykyä hallita maata siten, että rauha säilyy. Raamattu sanoo, että ”ihminen on hallinnut ihmistä hänen vahingokseen” (Saarnaaja 8:9).

Jos ihmiset eivät pysty hallitsemaan maata, niin kuka sitten? Raamattu lupaa, että rauha saadaan aikaan luotettavan ja kyvykkään hallituksen alaisuudessa. Raamatussa tätä hallitusta sanotaan Jumalan valtakunnaksi, ja miljoonat ovat tietämättään rukoilleet sen puolesta lausuessaan Herran rukousta: ”Meidän Isämme taivaissa – –. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 6:9, 10.) Tämän valtakunnan kuningas on Jeesus Kristus, Rauhan Ruhtinas. Raamatussa kerrotaan hänen hallituskaudestaan: ”Ruhtinasvallan runsaudella ja rauhalla ei ole loppua.” (Jesaja 9:6, 7.)

Vaikka ”jalosukuiset”, toisin sanoen poliitikot, ja ihmishallitukset eivät oppisikaan ajattelemaan uudella tavalla, sinä voit oppia. Jehovan todistajat ovat auttaneet miljoonia ihmisiä omaksumaan Raamatun toivon sanoman ilmaisen raamattukurssin avulla. Jos haluat saada lisää tietoa, ota yhteyttä tämän lehden julkaisijoihin tai mene käymään paikkakuntasi Jehovan todistajien valtakunnansalissa.

[Kuva s. 8, 9]

Jumalan valtakunta-hallituksen alaisuudessa maailman ei tarvitse pelätä ydinsotaa