Lukijoiden kirjeitä

Ilmasto. Kirjoitan kiittääkseni teitä kirjoitussarjasta ”Mitä ilmastolle on tapahtumassa?” (8.8.2003). Ensin hämmästyin lukiessani lauseen: ”Niin paljon kuin katastrofaaliset ilmat aiheuttavatkin hätää, niistä voi – – olla myös hyviä seurauksia.” Minun täytyi kuitenkin yhtyä seuraavan lauseen ajatukseen: ”Ne voivat saada ihmiset osoittamaan rakkautta ja kiinnostusta toisia kohtaan.” Joka päivä eteen tulee kaikenlaista ahdistavaa – muutakin kuin luonnonkatastrofit. Haluan pitää mielessä, että tapahtuipa mitä tahansa, sillä voi olla hyvätkin puolensa.

S. T., Japani

Katastrofiapua. Luin kirjoituksen ”Mitä myrsky ei voinut hävittää” (8.8.2003). Se miten Jehovan todistajat toimivat luonnononnettomuuksien aiheuttamissa hätätilanteissa, sai minut arvostamaan entistä enemmän sitä, että saan kuulua tähän järjestöön. Kiitos siitä, että julkaisette tällaisia artikkeleita, jotka auttavat meitä ilmaisemaan ominaisuuksia, joita mikään myrsky ei voi hävittää.

M. P., Italia

Olen itse kokenut katastrofeja, muun muassa tulvia ja maanjäristyksiä. Vuonna 1989 olin saarnaamassa ovelta ovelle, kun maanjäristys iski. Kanssani ollut 14-vuotias poika lähti juoksemaan paniikissa. Tartuin häntä kädestä ja rukoilin hänen puolestaan, jotta hän rauhoittuisi. Yhtäkkiä kaikkialla ympärillämme oli pudonneita sähkökaapeleita. Ihmiset olivat pakokauhun vallassa. Oman kotini betonilattiaan tuli valtava halkeama. Heti tuona samana iltapäivänä lähdimme kuitenkin uudelleen ovelta-ovelle-palvelukseen auttamaan toisia. Artikkeli palautti mieleeni monia muistoja.

B. S., Yhdysvallat

Paljon kiitoksia siitä, että julkaisette sellaisia rohkaisevia kirjoituksia kuin ”Mitä myrsky ei voinut hävittää”. Itkin lukiessani sitä. On täysin varmaa, että mikään myrsky ei voi hävittää sitä rakkautta, jota tunnemme toisia kristittyjä kohtaan, eikä liioin sitä epäitsekästä rakkautta, jota tunnemme muita lähimmäisiämme kohtaan.

I. A., Japani

Huumeiden käyttö. Suurkiitokset kirjoitussarjasta ”Huumeiden käyttäjä perheessä – mitä on tehtävissä?” (8.4.2003). Olen tutkinut Raamattua Jehovan todistajien kanssa jo jonkin aikaa, mutta huumeongelman vuoksi en ole kyennyt edistymään hengellisesti. Luettuani tekstiruudun ”Apua niille jotka pyrkivät huumeista eroon” tajusin, että Raamatun lukeminen päivittäin ja sen periaatteiden soveltaminen auttaisivat minua yrityksessäni. Myös sen tietämisellä, että Jumala todella välittää minusta, on ollut merkitystä.

R. S. A., Brasilia

Stressaantuneet lapset. Haluan sydämestäni kiittää teitä kirjoitussarjasta ”Kasvavatko lapset aikuisiksi liian nopeasti?” (22.4.2003). Se oli juuri sitä, mitä olen kaivannut. Olen yksinhuoltajaäiti ja kokoaikainen evankelista, ja aikatauluni on siksi erittäin vaativa. Pohdin usein, olenko hyvä äiti vai vaadinko tyttäreltäni liikaa. On lohduttavaa tietää, missä minulla on parantamisen varaa. Haluan nauttia tyttäreni lapsuudesta nyt, ja haluan, että hänkin nauttii siitä. Vaikka kaikki artikkelinne ovat mielestäni rakentavia, erityisesti tämän kaltaiset kirjoitukset rohkaisevat minua.

M. D. E., Meksiko

Lapsi etsii Jumalaa. Olen 11-vuotias. Luin kirjoituksen ”Haluan tietää lisää Jehovasta” (22.4.2003). Oli rohkaisevaa lukea tytöstä, joka on vain vuoden vanhempi kuin minä mutta joka tutki kovasti saadakseen tietoa Jehovasta. Nyt minä haluan lähteä todistamaan toisille.

Y. T., Japani