Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mooses hyökkäyksen kohteena

Mooses hyökkäyksen kohteena

JUUTALAISET, kristityt ja muslimit ovat usein olleet eri mieltä monista asioista. Eroavuuksista huolimatta heillä on ainakin yksi yhteinen piirre: syvä kunnioitus Moosesta kohtaan. Juutalaiset pitävät häntä ”kaikkein suurimpana juutalaisena opettajana”; hän oli juutalaisten kansakunnan perustaja. Kristityille hän on Jeesuksen Kristuksen edeltäjä, ja muslimit lukevat hänet suurimpien profeettojensa joukkoon.

Mooses on näin ollen historian merkittävimpiä vaikuttajia. Silti häneen on runsaan sadan vuoden ajan kohdistunut hyökkäyksiä niin tutkijoiden kuin kirkonmiestenkin suunnalta. Monet kyseenalaistavat paitsi sen, että hän teki ihmeitä ja johti israelilaiset pois Egyptistä, myös hänen olemassaolonsa. Jonathan Kirsch esittää kirjassaan Moses—A Life seuraavan päätelmän: ”Historiallisesta Mooseksesta voidaan sanoa ainoastaan, että joku, joka muistuttaa Raamatussa kuvailtua miestä, on saattanut elää jolloinkin kaukaisessa menneisyydessä jossain tuntemattomassa paikassa ja hänen urotekonsa ovat saattaneet olla se hiekkajyvänen, jonka ympärille tarujen ja kansanuskomusten helmiäiskerrokset vähitellen vuosisatojen saatossa kasvoivat, kunnes hänestä tuli se monisärmäinen ja ristiriitainen hahmo, josta voimme lukea Raamatun sivuilta.”

Tällainen skeptisyys voi ensi kuulemalta tuntua aiheelliselta. Kriitikot ovat esimerkiksi huomauttaneet, että joidenkin Raamatun henkilöiden, kuten Israelin kuninkaan Jeehun, historiallisuuden tueksi on löytynyt arkeologisia todisteita mutta ei Mooseksen. Tämä tuskin kuitenkaan todistaa, että Mooses olisi pelkkä myyttinen hahmo. Aikoinaan epäilijät väittivät samaa eräistä muistakin Raamatussa mainituista henkilöistä – esimerkiksi Babylonian kuninkaasta Belsassarista ja Assyrian kuninkaasta Sargonista – kunnes arkeologia myöhemmin vahvisti heidän todella eläneen.

Jonathan Kirsch muistuttaa kirjassaan: ”Raamatun ajan Israelista kertovat jäännökset ovat erittäin harvalukuisia. Siksi ei ole yllättävää eikä ratkaisevaa, ettei Moosesta mainita missään muussa lähteessä kuin Raamatussa.” Kirsch kertoo joidenkuiden pitävän epätodennäköisenä sitä, että Mooses olisi pelkkä mielikuvituksen tuote, sillä ”niin yksityiskohtainen, dialogiltaan elävä, monipolvinen – – elämäkerta ei voi olla tuulesta temmattu”.

Oletpa uskonnollinen ihminen tai et, tiedät luultavasti ainakin jotain Mooseksen elämän tärkeimmistä vaiheista: miten hän kohtasi Jumalan palavan pensaan luona, miten israelilaiset lähtivät Egyptin orjuudesta ja miten Punainenmeri jakautui kahtia. Mutta onko syytä uskoa, että kaikki tämä olisi todella tapahtunut, vai onko koko Mooseksen elämä pelkkää tarua? Näitä kiinnostavia kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.