Muinainen vala jolla on merkitystä nykyään

KREIKKALAINEN lääkäri Hippokrates, joka tunnetaan lääketieteen isänä, kirjoitti Hippokrateen valan noin vuonna 400 eaa., ja tämä ylevä eettinen vakuutus ohjaa lääketieteen harjoittamista vielä nykyäänkin. Näinkö sinulle on opetettu? Niin on monille muillekin. Mutta pitääkö se aivan paikkansa?

Tosiasioiden valossa näyttää siltä, että Hippokrates ei välttämättä ole nimeään kantavan valan laatija. Lisäksi nykypäivän lääkärit eivät aina yhdy tämän vakuutuksen alkuperäiseen sanamuotoon.

Onko tuon muinaisen valan todellinen kirjoittaja tiedossa? Ja vaikka olisikin, niin onko valalla jotain merkitystä meille nykyään?

Kirjoittiko valan Hippokrates?

On monestakin syystä kyseenalaista, kirjoittiko Hippokrates tuon valan. Ensinnäkin vala alkaa vetoamalla jumaluuksiin. Hippokratesta pidetään kuitenkin ensimmäisenä, joka erotti lääkintätaidon uskonnosta ja pyrki löytämään sairauksille luonnollisia syitä yliluonnollisten sijaan.

Lisäksi jotkin niistä toimista, jotka valassa kielletään, eivät olleet ristiriidassa Hippokrateen ajan lääketieteen käytäntöjen kanssa (ks. tekstiruutua s. 21). Esimerkiksi abortti ja itsemurha eivät silloin olleet tuomittavia lain ja useimpien uskonnollisten normistojen mukaan. Valan vannoja lupaa myös jättää leikkaukset kirurgien tehtäväksi, mutta leikkausmenetelmät sisältyvät niin sanottuihin Hippokrateen kirjoituksiin, lääketieteelliseen kirjoituskokoelmaan jota usein pidetään Hippokrateen ja muiden antiikin kirjoittajien laatimana.

Näyttää siis varsin todennäköiseltä, että Hippokrateen valaa ei kirjoittanut Hippokrates, joskin kysymyksestä kiistellään edelleen tutkijapiireissä. Valasta heijastuva elämänkatsomus tuntuu sopivan parhaiten 300-luvulla eaa. vaikuttaneisiin pythagoralaisiin, jotka omaksuivat elämän pyhyyttä koskevia ihanteita ja suhtautuivat leikkauksiin kielteisesti.

Epäsuosio ja uusi nousu

Olipa valan alkuperäinen kirjoittaja kuka hyvänsä, se on kiistatta vaikuttanut merkittävästi länsimaiseen lääketieteeseen ja varsinkin etiikkaan. Sitä on sanottu ”lääkintäetiikan täsmällisen käsitteistön huipentumaksi”,  ”potilas-lääkärisuhteen perustaksi teollisuusmaissa” ja ”ammattimoraalin korkeimmaksi ilmaukseksi”. Maineikas kanadalainen lääkäri Sir William Osler sanoi vuonna 1913: ”Sillä ei ole paljon merkitystä, onko se Hippokrateen ajalta vai ei – –. Se on 2500 vuoden ajan ollut ammattikunnan ’uskontunnustuksena’, ja monissa yliopistoissa se on edelleen kaava, joka lausutaan siinä yhteydessä kun saadaan tohtorinarvo.”

Vala oli kuitenkin epäsuosiossa 1900-luvun alkupuolella. Syynä olivat kenties silloiset tieteen edistysaskeleet: rationalismin voimistuessa vala saattoi tuntua vanhentuneelta ja soveltumattomalta. Mutta tieteen kehityksestä huolimatta eettisiä linjauksia tarvitaan edelleen. Ehkäpä tämän vuoksi vala on viime vuosikymmeninä noussut jälleen suosioon.

Valanvannonnasta on taas tullut tärkeä osa lääketieteen opintojen aloitusta tai lääkäriksi valmistumista. Vuonna 1993 tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että 98 prosenttia tutkimukseen osallistuneista Yhdysvaltojen ja Kanadan lääketieteellisistä tiedekunnista käytti jonkinlaista valaa. Vuonna 1928 vastaava  määrä oli vain 24 prosenttia. Britanniassa samanlainen selvitys osoitti, että vala tai vakuutus on käytössä noin puolessa maan lääketieteellisistä tiedekunnista. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa määrä on sama. Suomessa lääkärinvalan vannominen on nykyään vapaaehtoista, mutta käytännössä sen antaa valtaosa valmistuvista lääkäreistä.

Ajan vaikutus

Hippokrateen vala ei ole pysynyt muuttumattomana, vaan sen sanamuotoon ovat vuosisatojen saatossa vaikuttaneet kristikunnassa yleiset näkemykset. Siihen on tehty lisäyksiä, jotka koskevat esimerkiksi kulkutautien uhrien hoitoa. Lähempänä meidän aikaamme sitä on muokattu nykyajan ajattelutavan mukaiseksi.

Monista Hippokrateen valan muunnelmista on poistettu osuudet, jotka eivät enää nykyään vastaa lääketieteen harjoittamista, ja toisaalta siihen on lisätty ihanteita, joita pidetään tärkeinä nyky-yhteiskunnassa. Esimerkiksi potilaan itsemääräämisoikeus on keskeinen käsite tämän päivän lääketieteessä, mutta antiikin Kreikan lääketieteessä sille ei ollut vastinetta eikä sitä mainita Hippokrateen valassa. Potilaan oikeudet ovat monissa nykyisissä vakuutuksissa tärkeällä sijalla.

Lisäksi potilas-lääkärisuhde on muuttunut, ja esimerkiksi tietoon perustuva suostumus on käsite, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. On ymmärrettävää, että Hippokrateen valan alkuperäinen sanamuoto on käytössä enää harvoissa tiedekunnissa.

Valaan on tehty sellaisiakin muutoksia, jotka voivat tuntua yllättäviltä. Vuonna 1993 vain 43 prosenttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytössä olleista valoista sisälsi ajatuksen siitä, että lääkärit ovat tilivelvollisia teoistaan, eikä useimmissa muunnelmissa esitetty minkäänlaista rangaistusta valan rikkojalle. Vielä harvinaisempia olivat kieltäytyminen eutanasiasta ja abortista sekä vetoaminen jumaluuteen. Lupaus pidättyä sukupuolisesta kanssakäymisestä potilaiden kanssa mainitaan puolestaan vain 3 prosentissa vakuutuksista, jotka olivat käytössä tutkimuksen piiriin kuuluneissa tiedekunnissa.

Valan vannomisen merkitys

Hippokrateen valaan tehdyistä lukuisista muutoksista huolimatta valan vannomista pidetään usein tärkeänä ammattikunnalle, joka on sitoutunut noudattamaan moraalisesti korkeita ihanteita. Edellä mainittu tutkimus vuodelta 1993 osoitti, että useimmiten valassa painottuu lääkärien vastuu potilaistaan: he lupaavat hoitaa potilaita parhaan kykynsä mukaan. Tällaiset vakuutukset kiinnittävät huomiota lääkärintoimen perustana oleviin tärkeisiin moraalisiin ohjenuoriin.

Professori Edmund Pellegrino kirjoitti erään lääketieteellisen julkaisun pääkirjoituksessa: ”Lääkärinvala saattaa nykyään olla monien silmissä aikansa eläneen muinaisen käsityksen jäänne. Sen verran tuo käsitys on kuitenkin vaikuttanut ammattikunnan ajattelutapaan, että se muistuttaa meitä siitä, mitä tapahtuisi, jos unohtaisimme sen kokonaan: lääketieteen harjoittamisesta tulisi liiketoimintaa, teollisuutta tai pelkkä leipätyö.” (The Medical Journal of Australia.)

Kiistely siitä, onko Hippokrateen valalla tai siihen pohjautuvilla nykyisillä vakuutuksilla merkitystä tänä aikana, tulee todennäköisesti jatkumaan akateemisissa piireissä. Olipa lopputulos mikä tahansa, lääkärien sitoutuminen sairaiden hoitamiseen on yhä edelleen asia, jota tulee pitää suuressa arvossa.

[Tekstiruutu s. 21]

HIPPOKRATEEN VALA

SUOMENTANUT HEIKKI SOLIN

Minä vannon Apollonin, lääkärin, kautta ja Asklepioksen ja Hygieian ja Panakeian ja kaikkien jumalten ja jumalattarien kautta, kutsumalla heidät todistajiksi, että tulen täyttämään kykyni ja harkintani mukaan tämän valan ja kirjallisen sitoutumuksen.

Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen kanssaan elatukseni, ja hänen tarvitessaan apua tulen sitä antamaan. Hänen poikiaan olen pitävä veljinäni ja opettava heille, mikäli he sitä haluavat, tämän taidon ilman palkkaa ja sopimusta. Opastusta ja luentoja sekä kaikkea muuta opetusta olen antava pojilleni ja opettajani pojille sekä niille oppilaille, jotka ovat sitoutuneet kirjallisesti ja valallisesti lääkärilakiin, mutta en kenellekään muulle.

Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan; tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja tuhoksi. En tule antamaan kenellekään mitään kuolettavaa myrkkyä, jos minulta sellaista pyydetään, enkä mitään neuvoa sellaisen valmistamiseen. Samoin en tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita.

Puhtaasti ja hurskaasti olen viettävä elämäni ja harjoittava tointani.

En tule leikkaamaan veitsellä, en edes rakkokivistä kärsiviä, vaan luovutan sen tehtävän niille, jotka sellaista tointa harjoittavat.

Niihin taloihin, joissa käyn, menen auttaakseni sairaita tekemättä tahallisesti mitään vääryyttä ja vahinkoa sekä pidättyen rakkaudesta naisten ja miesten, vapaiden ja orjien kanssa.

Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten parissa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sitä salaisuutena.

Jos täytän tämän valan enkä riko sitä, sallittakoon minun nauttia sekä elämästä että taidostani kaikkien ihmisten ikuisesti arvostamana. Mutta jollen sitä pidä, vaan teen väärän valan, tapahtukoon päinvastoin.

[Kuva s. 20]

Sivu Hippokrateen kirjoituksista

[Kuvien lähdemerkintä s. 20]

Hippokrates ja tekstisivu: National Library of Medicine