Työpaikka vai taistelutanner?
Työpaikka vai taistelutanner?
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA SAKSASTA
”En vain yksinkertaisesti enää kestänyt sitä. Olin ollut tuossa yrityksessä yli 30 vuotta. Olin edennyt esimiesasemaan. Sitten tuli uusi johtaja. Hän oli nuori ja energinen ja pursui uusia ideoita. Hän ajatteli minun olevan tiellä ja alkoi siksi kiusata minua. Kuukausia kestäneiden loukkausten, valheiden ja nöyryytysten jälkeen hermoni olivat aivan riekaleina. Kun minulle tarjottiin eläkettä, olin valmis lähtemään.” (Peter *)
PETERISTÄ tuli työpaikkakiusaamisen uhri. Hänen kotimaassaan Saksassa arviolta 1,2 miljoonaa ihmistä joutuu työpaikallaan kiusaamisen kohteeksi. Alankomaissa yhtä neljästä kiusataan jossain työelämänsä vaiheessa. Lisäksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportissa todetaan, että työpaikkakiusaaminen on kasvava ongelma Australiassa, Britanniassa, Itävallassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Mitä työpaikkakiusaaminen sitten on?
”Hermosotaa”
Saksalaisen Focus-lehden mukaan työpaikkakiusaaminen on ”usein toistuvaa, jatkuvaa ja järjestelmällistä kiusaamista”. Kyse ei ole pelkästä työpaikkahuumorista, johon voi sisältyä sarkasmia, arvostelua, kiusoittelua ja kepposia, vaan henkisestä väkivallasta. Sen tarkoitus on uhrin sosiaalinen eristäminen. *
Kiusaamisen keinot vaihtelevat lapsellisesta kyräilystä rikolliseen vahingon aiheuttamiseen. Uhria arvostellaan, mustamaalataan, kohdellaan riidanhaluisesti ja kylmäkiskoisesti. Joillakin kiusatuilla teetetään tahallaan liikaa töitä tai heille sysätään tavan takaa epämiellyttävimmät tehtävät, joita kukaan muu ei halua. Työtoverit voivat estää uhria tekemästä työtään tehokkaasti, kenties panttaamalla tietoja. Joissakin tapauksissa kiusaajat ovat puhkoneet uhrinsa autonrenkaita tai tunkeutuneet hänen tietokoneeseensa.
Joillakin kiusatuilla on yksi kiusaaja, mutta useimmiten kiusaamista harjoittaa ryhmä työtovereita. Hämmästyttävintä kiusaamisessa on ehkä se, että usein esimies hyväksyy sen. Joidenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan esimiehellä oli aktiivinen rooli noin 50 prosentissa kiusaamistapauksista, ja varsin usein hän oli ainoa kiusaaja. Saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehden mukaan tämä kaikki tekee työnteosta ”pitkää, piinaavaa hermosotaa”.
Vaikutus työpaikan ulkopuolella
Työpaikkakiusaamisen vaikutukset ulottuvat usein kauas työpaikan ulkopuolelle. Henkinen julmuus aiheuttaa monille uhreille vakavia terveysongelmia. Kiusaamisen seurauksia voivat olla muiden muassa masennus, unihäiriöt ja paniikkikohtaukset. Miten kävi alussa mainitulle Peterille? Hänen itsetuntonsa vajosi pohjalukemiin. Kun Margaret-niminen saksalaisnainen joutui työpaikkakiusaamisen uhriksi, hän sai lääkäriltään neuvon hakeutua psykiatriseen hoitoon. Kiusaaminen voi myös haitata uhrin avioliittoa tai perhe-elämää.
Saksassa työpaikkakiusaamisesta on tullut niin yleistä, että eräs sairausvakuutusyhtiö on perustanut kiusattuja varten auttavan puhelimen. Yhtiössä saatiin selville, että yli puolet soittajista oli työkyvyttömiä jopa puolitoista kuukautta, noin kolmannes jopa kolme kuukautta ja runsaat 10 prosenttia yli kolme kuukautta. Eräs saksalainen lääkärilehti arvelee, että ”peräti 20 prosenttia kaikista itsemurhista johtuu kiusaamisesta”.
Kiusaaminen voi selvästikin tehdä työelämän painajaismaiseksi. Voiko kiusaamista millään tavalla ehkäistä? Miten voi säilyttää rauhan työpaikalla?
[Alaviitteet]
^ kpl 3 Tässä kirjoitussarjassa nimet on muutettu.
^ kpl 6 Tilastojen mukaan naiset joutuvat miehiä useammin työpaikkakiusaamisen kohteiksi, mutta tämä tieto voi johtua siitä, että naiset todennäköisemmin puhuvat asiasta ja hakevat siihen apua.
[Kuvat s. 4]
Kiusaaminen muuttaa työnteon hermosodaksi