Tarkkailemme maailmaa

Liikenneruuhkien fysiikkaa

Oletko koskaan autoa ajaessasi ihmetellyt, miksi liikenne joskus ensin pysähtelee tämän tästä, mutta sitten voitkin yhtäkkiä alkaa ajaa normaalivauhtia näkemättä mitään syytä aikaisempaan pysähtelyyn? ”On pystytty kokemusperäisesti osoittamaan syitä esimerkiksi sellaiseen ärsyttävään tilanteeseen, että liikenne alkaa madella, vaikka näkyvissä ei ole onnettomuutta eikä tie ole huonossa kunnossa”, kerrotaan lehdessä The Wall Street Journal. ”Autot käyttäytyvät paljolti samaan tapaan kuin kaasussa olevat molekyylit.” Lyhytkestoinenkin hidastuminen synnyttää ”kokoonpuristuvan pitkittäisaallon”, joka etenee taaksepäin ja pakottaa kaukana takana  olevat autot hidastamaan vauhtinsa mateluksi. ”Erään arvion mukaan 75 prosenttiin liikenneruuhkista ei ole näkyvää syytä”, lehti jatkaa. ”Syy on tullut ja mennyt jo tuntikausia sitten, mutta sen vaikutukset tuntuvat edelleen.” Kun kaupungissa on suhteellisen väljää, liikenneruuhkia voi välttää muuttamalla matkareittiään. Mutta kun kadut täyttyvät ja muutkin ajajat vaihtavat reittiä, ”se, että onnistuisi löytämään nopeimman reitin ei ole sen todennäköisempää kuin se, että onnistuisi valitsemaan nopeimman jonon kaupan kassalla”, kirjoituksessa todetaan. ”Rennosti ottavat ajajat selviytyvät todellisuudessa paremmin kuin ajajat, jotka etsivät kiivaasti nopeinta reittiä.”

Nuoret nikotiiniriippuvaiset

”Jo ensimmäiset savut voivat tehdä teini-ikäisen riippuvaiseksi tupakasta”, kerrotaan Kanadassa ilmestyvässä National Post -sanomalehdessä. ”Nämä epätavalliset tutkimustulokset kiepsauttavat päälaelleen sen vallitsevan käsityksen, että nikotiiniriippuvuus kehittyy hitaasti vasta vuosia kestäneen kovan tupakoinnin jälkeen.” Kuutisen vuotta kestäneessä tutkimuksessa, johon osallistui 1200 teini-ikäistä, havaittiin lehden mukaan, että ”fyysinen riippuvuus on paljon voimakkaampi tekijä kuin tovereiden painostus, jopa niiden keskuudessa, jotka polttivat vain harvoin”. Tutkimuksen mukaan ”nikotiiniriippuvuuden oireet alkavat näkyä monissa nuorissa tupakoitsijoissa jolloinkin ensimmäisen nikotiiniannoksen ja päivittäisen tupakoinnin aloittamisen välillä”. Tutkijat sanovat, että tupakoinnin vastaisia kampanjoita pitäisi muokata sellaisiksi, että ne auttavat nuoria paitsi vastustamaan painetta tupakoinnin aloittamiseen myös pääsemään irti nikotiiniriippuvuudestaan, jos he jo polttavat.

Onko putipuhdas liian puhdas?

Monilla on tapana nauttia pitkästä, kuumasta suihkusta tai kylvystä päivän päätteeksi. Mutta ”liika peseytyminen voi aiheuttaa monia iho-ongelmia”, varoitetaan Australiassa ilmestyvässä The Daily Telegraph -sanomalehdessä. ”Ihmiset käyvät suihkussa liian usein, viipyvät siellä liian pitkään ja pesevät ihoaan väärillä aineilla.” Ihotautilääkäri Megan Andrews selittää: ”Meistä kaikista on mukava olla putipuhtaita, mutta todellisuudessa putipuhtaus merkitsee sitä, että iho on vaurioitunut – – Ihmisistä kyllä tuntuu hyvältä, mutta he vahingoittavat itseään.” Tämä johtuu lehden mukaan siitä, että liian innokkaan peseytymisen vuoksi iholta ”ovat kuoriutuneet sen luonnolliset rasvat, sen mikro-organismien muodostama suoja on joutunut epäjärjestykseen ja tuo ruumiin suurin elin on altistunut pikkuriikkisille halkeamille ja arpeutumille”. Lisäksi lehdessä todetaan, että kuivalla talvisäällä ”on syytä olla erityisen varovainen”. Andrews suosittelee korkeintaan yhtä pikaista suihkua päivässä.

Huono neuvo

”1970-luvulle saakka useimmissa Bangladeshin ja [Intiassa sijaitsevan] Länsi-Bengalin kylissä oli joko kaivettu matalia kaivoja tai kerätty vettä lammista tai joista, ja niissä kärsittiin alituiseen kolerasta, punataudista ja muista veden välityksellä leviävistä sairauksista”, kerrotaan The Guardian Weekly -sanomalehdessä. ”Sitten YK neuvoi ihmisiä tekemään syviä, pohjavesikerroksiin ulottuvia porakaivoja, jotta he saisivat puhdasta vettä, jossa ei olisi taudinaiheuttajia.” Bangladeshiin, Vietnamiin, Laosiin, Burmaan (nykyään Myanmar), Thaimaahan, Nepaliin, Kiinaan, Pakistaniin, Kambodžaan ja Intian Länsi-Bengaliin tehtiin lähes 20 miljoonaa porakaivoa. Monet kaivoista ulottuivat kuitenkin syvällä maan alla oleviin kerrostumiin, jotka sisältävät arseenia. Siitä on seurannut niin laaja arseenimyrkytys, että Maailman terveysjärjestö sanoo sen olevan ”historian suurin joukkomyrkytys”. Noin 150 miljoonaa ihmistä on juonut tuota saastunutta vettä kahden viime vuosikymmenen aikana. Yksistään Bangladeshissa on todettu 15000 vakavaa arseenimyrkytystapausta. Paikalliset ryhmät, hallitukset ja YK ovat yrittäneet keksiä muita vaihtoehtoja, mutta toimivaa ratkaisua tilanteen korjaamiseksi ei ole toistaiseksi löytynyt.

Lasten itsemurhat ennakoitavissa

”80 prosenttia lapsista, jotka yrittävät itsemurhaa tai tekevät sen, ilmaisee aikeensa suullisesti tai kirjallisesti päiviä tai kuukausia etukäteen”, kerrotaan Méxicossa ilmestyvässä Milenio-sanomalehdessä. Pääsyitä siihen, että alaikäiset menettävät elämänhalunsa, ovat väkivalta (fyysinen, tunneperäinen tai sanallinen), seksuaalinen hyväksikäyttö, perheiden hajoaminen ja kouluun liittyvät ongelmat. Meksikon sosiaaliturvalaitoksessa toimiva psykiatrian asiantuntija José Luis Vázquez kertoo, että kuolemasta on tullut televisiossa, elokuvissa, videopeleissä ja kirjoissa niin arkipäiväistä, että lasten käsitys elämän arvosta on vääristynyt. Hän lisää, että sadasta 8–10-vuotiaasta lapsesta 15:llä on itsemurha-ajatuksia ja heistä viisi prosenttia onnistuu riistämään hengen itseltään. Sanomalehdessä kehotetaan kiinnittämään huomiota lasten mainintoihin itsemurhasta eikä sivuuttamaan niitä kiristyskeinona tai yrityksenä saada huomiota osakseen. Siinä lisätään: ”Vanhempien pitäisi viettää aikaa lastensa kanssa ja leikkiä heidän kanssaan, säilyttää aina hyvät viestintäyhteydet ja osoittaa kaiken aikaa rakastavansa heitä.”

Raivostuminen rasittaa

Italialaisessa Paduan yliopistossa psykologiaa opettavan Valentina D’Urson mukaan ”raivostuminen on alati yleistyvä ilmiö yhteiskunnassamme, mutta se vaikuttaa elimistöön kielteisesti”. Lihakset jännittyvät, sydämenlyönnit ja hengitys tihenevät, ja elimistö joutuu stressitilaan. Suuttumus voi myös haitata ihmisen kykyä ajatella järkevästi, ja se voi heikentää hänen kykyään hallita toimintaansa. ”Meidän kannattaa totutella ennakoimaan riskitilanteita – –. Meidän kannattaa sanoa tyynesti suoralta kädeltä: ’Olen eri mieltä’, niin elämämme on paljon laadukkaampaa”, neuvoo D’Urso.

Stressaantuneet lääkärit

Kanadan lääkäriliitto teki äskettäin tutkimuksen, johon osallistui 2251 lääkäriä kaikkialta Kanadasta. Tutkimuksessa ”todettiin, että 45,7 prosentilla oli pitkälle edennyt burnout, jolle on ominaista tunneperäinen uupumus, kyynisyys ja tunne siitä, ettei tee työtään tehokkaasti”, kerrotaan Vancouver Sun -sanomalehdessä. Brittiläisessä Columbiassa toimivan lääkärien tukiohjelman (Physician Support Program) koordinaattorin tri Paul Farnanin mukaan tekijöitä, jotka aiheuttavat stressiä monilla lääkäreillä, ovat vaikeudet löytää sijaista, kun halutaan pitää lomaa, liian vaativa päivystysaikataulu ja paperityön valtava määrä. Tri Farnan kehottaa stressistä kärsiviä lääkäreitä tasapainottamaan elämäänsä siten, että he viettävät aikaa perheensä kanssa ja tekevät sellaista, mistä he saavat tunneperäistä ja henkistä tyydytystä.