Renkaat – elämä voi olla niiden varassa!

KUVITTELE, että olet kiinnittänyt itsesi hitsatun teräs- ja lasikehikon sisään ja lähelläsi on säiliöitä, joissa on happoa ja tulenarkoja nesteitä. Nosta nyt mielessäsi tämä hengenvaarallinen rakennelma muutaman senttimetrin korkeudelle maasta ja kiihdytä sen vauhti 30 metriin sekunnissa. Kuvittele lopuksi, että sen ympärillä on muita samanlaisia kulkuneuvoja, jotka kiitävät toistensa vierellä tai pyyhältävät toistensa ohi vastakkaisiin suuntiin!

Tästä on pohjimmiltaan kyse joka kerta, kun istut autoosi ja ajat muun liikenteen joukkoon. Miten voit säilyttää autosi hallinnan ja tuntea olosi turvalliseksi ajon aikana? Tähän vaikuttavat merkittävästi autosi renkaat.

Niiden tehtävä

Renkailla on useita tärkeitä tehtäviä. Ne kannattavat autoa ja vaimentavat tien epätasaisuuksista aiheutuvia iskuja. Vielä tärkeämpää on se, että ne saavat aikaan elintärkeän pidon, mikä mahdollistaa kiihdytyksen, ohjauksen, jarrutuksen ja suuntavakauden erilaisissa tieoloissa. Silti renkaasta on kosketuksissa tiehen kerrallaan vain pieni, noin postikortin kokoinen alue.

Renkailla on siis suuri merkitys. Miten voi huolehtia siitä, että ne ovat turvalliset ja toimivat hyvin? Ja kun koittaa aika hankkia uudet renkaat, miten voi valita oikeat renkaat autoonsa? Ennen kuin vastaamme näihin kysymyksiin, luomme lyhyen silmäyksen renkaiden historiaan.

Kumiteollisuuden uranuurtajia

Pyöriä on käytetty tuhansia vuosia, mutta vasta melko hiljattain keksittiin kiinnittää pyörän ulkokehään kumi. Aluksi, 1800-luvun alkupuolella, luonnonkumi kiinnitettiin puu- tai teräspyörään. Se kului kuitenkin nopeasti, ja niinpä kumipäällysteisten pyörien tulevaisuus näytti synkältä, kunnes kuvaan astui Charles Goodyear, Connecticutissa Yhdysvalloissa elänyt päättäväinen keksijä. Hän keksi vuonna 1839 vulkanoinnin. Tässä menetelmässä kumiin lisätään rikkiä korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Vulkanoinnin ansiosta kumia on helpompi valaa muottiin ja se kestää  huomattavasti enemmän kulutusta. Umpikumirenkaat yleistyivät, mutta ajo oli epämukavaa.

Vuonna 1845 skotlantilainen insinööri Robert W. Thomson patentoi ilmarenkaan, mutta siitä tuli kaupallinen menestys vasta sitten, kun skotlantilainen John Boyd Dunlop ryhtyi parantamaan poikansa polkupyörällä ajoa. Hän patentoi uuden renkaansa vuonna 1888 ja perusti oman yrityksen. Ilmarenkaan oli kuitenkin voitettava vielä monta huomattavaa estettä.

Eräänä päivänä vuonna 1891 eräältä ranskalaiselta pyöräilijältä puhkesi rengas. Yrityksistään huolimatta hän ei onnistunut korjaamaan sitä, koska rengas oli asennettu vanteeseen kiinteästi. Hän etsi apua maanmieheltään Édouard Micheliniltä, joka oli tunnettu työskentelystä vulkanoidun kumin parissa. Renkaan korjaaminen vei Micheliniltä yhdeksän tuntia. Tämä kokemus sai hänet kehittämään ilmarenkaan, joka voitiin irrottaa vanteesta ja korjata helposti.

Michelinin renkaista tuli niin suosittuja, että seuraavana vuonna niitä käytti 10000 tyytyväistä pyöräilijää. Pian niitä alettiin asentaa Pariisissa hevoskärryihin ranskalaismatkustajien suureksi iloksi. Vuonna 1895 Édouard ja hänen veljensä André kiinnittivät ilmarenkaat kilpa-autoonkin osoittaakseen, että ne soveltuivat myös moottoriajoneuvoihin. He tulivat maaliin viimeisinä, mutta ihmiset olivat niin ihmeissään näistä epätavallisista renkaista, että he yrittivät viiltää ne auki nähdäkseen, mitä Michelinin veljekset oikein olivat kätkeneet niiden sisään.

1930- ja 1940-luvuilla puuvillan ja luonnonkumin tilalle tuli kestävämpiä materiaaleja, kuten raion, nailon ja polyesteri. Toisen maailmansodan jälkeen kehitettiin tiiviisti vanteen reunaa vasten puristuva rengas, jossa ei enää tarvittu sisärengasta. Myöhemmin on tehty muita parannuksia.

Nykyään renkaan valmistuksessa käytetään yli kahtasataa raaka-ainetta. Jotkin renkaat kestävät ajoa nykytekniikan ansiosta yli 130000 kilometriä, ja toisilla voidaan ajaa kilpaa satojen kilometrien tuntinopeuksilla. Hinnat ovat myös tulleet huokeammiksi tavalliselle kuluttajalle.

Uusien valinta

Jos omistat auton, edessäsi voi olla visainen tehtävä: uusien renkaiden valinta. Mistä tietää, milloin on aika hankkia uudet renkaat? Asia ratkeaa, kun ottaa selvää siitä, esiintyykö renkaissa ilmiselviä kulumisesta tai vaurioitumisesta kertovia merkkejä. * Valmistajat valavat renkaisiin kulumisvaroittimet, jotka ilmaisevat, milloin rengas ei enää ole käyttökelpoinen. Varoittimet ovat renkaan kulutuspinnassa olevia kumikohoumia. On myös hyvä tarkistaa, onko renkaan sivussa pullistumia tai muita epätasaisuuksia. Jos rengas on kulunut tai vaurioitunut edellä kuvaillulla tavalla, autoa ei pitäisi ajaa ennen kuin rengas on korjattu tai vaihdettu.

Samalle akselille on parasta vaihtaa samanlaiset renkaat. Jos hankit vain yhden uuden renkaan, pane se samalle akselille sellaisen renkaan kanssa, jossa on eniten kulutuspintaa, jotta pito jakautuisi jarrutuksessa tasaisesti.

Voi olla hämmentävää valita renkaita erityyppisten, -kokoisten ja -mallisten renkaiden  joukosta. Tehtävä kuitenkin helpottuu, kun saa vastauksen muutamaan avainkysymykseen. Katso ensin, mitä ohjeita autonvalmistaja on antanut. Autosi renkaille on asetettu tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat renkaan ja vanteen kokoa, maavaraa ja kantavuutta, ja ne on otettava huomioon. Merkitystä on myös sillä, miten autosi on suunniteltu. Nykyaikaisissa autoissa, joissa on lukkiutumattomat jarrut, luistonestojärjestelmä tai nelipyöräveto, on tarkoitus käyttää renkaita, joilla on tietynlaiset ajo-ominaisuudet. Renkaita koskevia tietoja on yleensä auton käsikirjassa.

On myös otettava huomioon keliolosuhteet. Suomessa on käytettävä joulu–helmikuussa talvirenkaita, joko nasta- tai kitkarenkaita. Mistä tietää, kummat pitäisi valita? Kitkarengas soveltuu hyvin sulille ja jäättömille teille, kun taas nastarenkaista on hyötyä erityisesti silloin, kun sää muuttuu nopeasti ja tiet ovat jäisiä. Valintaa tehdessä on viisasta ottaa huomioon myös ajokokemus. Kokemattomalle kuljettajalle nastarenkaat ovat turvallisin valinta.

Lisäksi on punnittava renkaan käyttöikää ja kulutuskestävyyttä. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä pehmeämpi kulutuspinta on, sitä parempi on pito mutta sitä nopeammin renkaat myös kuluvat. Jos taas kulutuspinta on suhteellisen kova, renkaiden pitokyky on huonompi mutta ne luultavasti kestävät kauemmin. Nämä tiedot käyvät yleensä ilmi rengasliikkeiden esitteistä. On hyvä muistaa, että eri valmistajien ilmoittamat tiedot eivät ole keskenään täysin verrannollisia.

Kun vaihtoehtojen määrä on kaventunut, lopullisen päätöksen voi ratkaista hinta. Tunnetuimmat rengasvalmistajat takaavat yleensä paremman laadun.

Huolto

Renkaiden huollossa on kiinnitettävä huomiota kolmeen seikkaan: oikeisiin ilmanpaineisiin, renkaiden paikan säännölliseen vaihtamiseen sekä renkaiden tasapainotukseen ja ohjauskulmiin. Oikean rengaspaineen säilyttäminen on hyvin tärkeää. Jos tavallisessa renkaassa on liikaa painetta, renkaan pinta kuluu ennenaikaisesti keskeltä. Jos taas painetta on liian vähän, rengas kuluu liikaa reunoilta ja polttoaineenkulutus kasvaa. Matalaprofiilirenkaiden osalta käytäntö taas on osoittanut, että liian alhainen paine kuluttaa renkaan keskiosaa ja että ilmiö  korostuu, mitä matalampi ja leveämpi rengas on.

Renkaiden paine saattaa laskea kuukaudessa noin 0,2–0,5 baaria, koska ilmaa suotaa kumin läpi. Älä oleta, että renkaan muoto paljastaa, onko ilmaa riittävästi. Yhdysvaltalaisen Rengasvalmistajien liiton mukaan ”rengas voi menettää lähes puolet paineestaan näyttämättä silti tyhjentyneeltä”! Tarkista siksi rengaspaineet painemittarilla vähintään kerran kuussa. Monilla autoilijoilla on painemittari mukavasti hansikaslokerossa. Rengaspaineet on hyvä tarkistaa öljynvaihdon yhteydessä ja vain kylmistä renkaista, siis sen jälkeen, kun renkaat ovat levänneet ainakin kolme tuntia tai kun niillä on ajettu alle puolitoista kilometriä. Rengaspainesuositukset löytyvät yleensä auton ohjekirjasta, kuljettajan puoleisesta ovitolpasta tai hansikaslokerosta. Jos haluat välttää epämukavaa ajoa, älä pane renkaisiin niiden sivuun merkittyjä maksimipaineita.

Renkaat kestävät kauemmin ja kuluvat tasaisemmin, jos niiden paikkaa vaihtaa säännöllisesti pyörimissuuntaa muuttamatta. Tämä on hyvä tehdä 5000–10000 kilometrin välein, ellei autonvalmistaja esitä toisenlaista suositusta. Tämänkin tiedon voi löytää auton ohjekirjasta.

Lopuksi tarkistuta ohjauskulmat vuosittain tai silloin, kun ohjauspyörä tärisee epätavallisesti tai puoltaa. Vaikka jousituksen on tarkoitus pitää pyörät oikeassa kulmassa erilaisilla kuormilla, ohjauskulmat on syytä tarkistaa ja säätää säännöllisesti normaalin kulumisen vuoksi. Ammattitaitoisen automekaanikon pitäisi kyetä säätämään ohjauskulmat oikein, mikä maksimoi renkaiden käyttöiän ja ajomukavuuden.

”Älyrenkaat”

Joidenkin autojen tietokone varoittaa kuljettajaa, kun renkaiden paine laskee liian alas. Jotkin renkaat voivat toimia turvallisesti lyhyen ajan, vaikka niissä ei ole painetta, ja toiset tiivistyvät itsestään ilmanpitäviksi, kun niihin tulee reikä. Insinöörit tosiaankin suunnittelevat renkaita, jotka soveltuvat yhä useampiin ajo-olosuhteisiin.

Kun nykyaikaisissa autoissa otetaan käyttöön entistä parempia materiaaleja, renkaiden pintakuvioita sekä jousitus-, ohjaus- ja jarrujärjestelmiä, renkaat tekevät ajosta aina vain mukavampaa ja turvallisempaa.

[Alaviite]

[Taulukko/Kuvat s. 21]

Renkaiden huolto

Tutki rengasta:

□ Onko kyljissä pullistumia?

□ Onko kulutuspinnan urasyvyys turvallinen, vai näkyvätkö kulumisvaroittimet? Kesärenkaissa kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä ja talvirenkaissa 3 millimetriä.

Tarkista lisäksi:

□ Onko rengaspaine autonvalmistajan suositusten mukainen?

□ Onko aika vaihtaa renkaiden paikkoja? (Noudata autonvalmistajan ehdottamia vaihtovälejä ja -tapoja.)

□ Pitäisikö vaihtaa kesä- tai talvirenkaat keliolojen muututtua?

[Kuva]

Kulumisvaroitin

[Kaavio s. 20]

(Ks. painettu julkaisu)

Renkaan osat

Kulutuspinta: antaa pitoa ja kaarteissa vakautta

Kudosvyö: jäykistää ja lujittaa kulutuspintaa

Sivu: suojaa rengasta ulkopuolisilta vaurioilta

Kudosrunko: antaa lujuutta ja joustavuutta

Sisäkalvokumi: pitää ilman renkaan sisällä

Vaijeri: takaa sen, että rengas puristuu tiiviisti vannetta vasten

[Kuvat s. 19]

Alkuaikojen polkupyörä ja auto, joissa oli ilmarenkaat; alkuaikojen rengastehtaan työntekijöitä

[Lähdemerkintä]

The Goodyear Tire & Rubber Company