Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Saarnoja myytävänä

”Saarnojensa parissa uurastavien, työn uuvuttamien pappien rukouksiin on vastattu: muuan Englannin kirkon maallikkosaarnaaja on avannut uuden WWW-sivuston, joka tarjoaa saarnoja kaikkiin tilaisuuksiin”, kirjoittaa Lontoossa ilmestyvä The Daily Telegraph. Sivuston laatija Bob Austin sanoo: ”Papit ovat nykyisin aina vain kiireisempiä, ja saarnat jäävät usein pinon alimmaisiksi.” Hän vakuuttaa sivuiltaan löytyvän ”järkeviä, valmiita saarnoja”, jotka ”herättävät ajatuksia, innostavat ja valistavat”. Tätä nykyä sivustossa on ”yli 50 ’saarnastuolissa testattua’ saarnaa, jotka käsittelevät useita Raamatun kohtia ja aiheita”, mutta se karttaa äärimmäisiä tai opillisesti kiistanalaisia näkemyksiä, selittää lehti. Nämä ”seurakuntaystävälliset 10–12 minuutin” saarnat maksavat 10 euroa kappale.

”Kaupungin herra ja kuningas”

”Autosta on tullut kaupungin herra ja kuningas”, kirjoittaa Méxicon kaupungissa ilmestyvä Reforma-sanomalehti. Vuonna 1970 suur-Méxicossa oli yksi auto jokaista 12423:a asukasta kohti. Vuoteen 2003 mennessä vastaava luku oli noussut suunnilleen yhteen autoon jokaista kuutta asukasta kohti. Autojen määrä Méxicon kaduilla kasvaa niin nopeasti, että vuonna 2002 tässä 18 miljoonan asukkaan kaupungissa rekisteröitiin enemmän uusia autoja kuin vastasyntyneitä. Haittapuolena on se, että autot aiheuttavat yli 80 prosenttia Méxicon ilmansaasteista. Lisäksi joidenkuiden työmatkaan voi kulua jopa kolme tuntia pitkälti siksi, että kaupungin valtaväylät ovat tukossa. Vuoteen 2010 mennessä autojen määrän arvioidaan kasvavan Méxicossa miljoonalla.

Velkataakka kasvaa Britanniassa

”Britanniassa velkaantuminen uhkaa jäytää taloutta ja jättää neljänneksen väestöstä ylipääsemättömiin taloudellisiin vaikeuksiin”, kirjoittaa lontoolainen The Daily Telegraph. Lehti lisää: ”Maa on tullut tunnetuksi ’maksa myöhemmin’ -mentaliteetista, jonka vuoksi sen asukkailla on niskoillaan 878 miljardin punnan [1,2 biljoonan euron] velkataakka.” Keskivertobritillä on kiinnityslainan lyhennysten lisäksi maksettavanaan 3383 punnan (4600 euron) suuruinen velka, joka koostuu luottokortti- ja tilinylitysmaksuista sekä henkilökohtaisista lainoista. Niinpä ”huikean suuri joukko aikuisista painiskelee sellaisten velkojen kanssa, joita he tuskin koskaan pystyvät lyhentämään ajallaan”, varsinkin jos korkotaso nousee ja työttömyys lisääntyy. Frances Walker, joka antaa kuluttajille velkaneuvontaa, varoittaa: ”Jos kuukausittaisiin velanmaksuihin – kiinnityslainan lyhentämisen lisäksi – menee yli 20 prosenttia kuukausituloista, ihminen elää yli varojensa.” Näistä varoituksista huolimatta brittilomailijoiden odotettiin kasvattavan velkaansa 3 miljardilla punnalla (4 miljardilla eurolla) vuoden 2003 aikana.

Lehmät arvokkaampia kuin ihmiset?

Maailman rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa jatkuvasti. Vähiten kehittyneiden maiden (joissa asuu 700 miljoonaa ihmistä) markkinaosuus on 20 viime vuoden aikana pienentynyt yhdestä prosentista 0,6 prosenttiin maailman kokonaiskaupankäynnistä. ”Enemmistö Afrikan mustasta väestöstä on nykyään köyhempää kuin sukupolvi sitten”, kirjoittaa ranskalainen taloustieteilijä Philippe Jurgensen Challenges-lehdessä. Esimerkiksi Etiopiassa 67 miljoonaa ihmistä elää kolmanneksella siitä vauraudesta, joka on Luxemburgin 400000 asukkaan hallussa. Jurgensen huomauttaa, että Euroopan maanviljelijöillä on oikeus saada päivittäin 2,5 euron suuruinen tukiraha kustakin lehmästään samalla kun noin 2,5 miljardin ihmisen on tultava toimeen tätä pienemmällä summalla joka päivä. Niinpä monissa osissa maailmaa ”lehmä on arvokkaampi kuin köyhä ihminen”, sanoo Jurgensen.

Musiikki ja aggressiivisuus

Iowan valtionyliopiston ja Texasin sosiaaliviraston tutkijat ovat pyrkineet yli 500 opiskelijalle tekemänsä viiden kokeen avulla selvittämään, millainen vaikutus on sanoitukseltaan väkivaltaisilla lauluilla. Opiskelijat kuuntelivat ensin joitakin saman laulajan esittämiä lauluja, joista toiset sisälsivät väkivaltaa ja toiset eivät. Sen jälkeen heille tehtiin testejä, joiden avulla haluttiin selvittää, minkä asteisia aggressiivisia tunteita heissä oli herännyt. Journal of Personality and Social Psychology julkaisi tutkimuksen tulokset, joiden mukaan sisällöltään väkivaltaiset laulut voivat lisätä vihamielisiä tunteita ja aggressiivisia ajatuksia ilman mitään syytä. ”Tämä tutkimus ja muut väkivaltaviihdettä koskeneet selvitykset osoittavat ennen kaikkea sen, että sisällöllä on merkitystä”, sanoi tutkimusta johtanut Craig Anderson. ”Tämä on tärkeä sanoma kaikille musiikin kuuntelijoille, mutta varsinkin lasten ja nuorten vanhemmille”, Anderson sanoi.

Päihtyneet lapset

Britanniassa tehty 50 sairaalan tapaturma- ja ensiapuasemia koskenut tutkimus on paljastanut, että ”niinkin nuoria kuin kuusivuotiaita lapsia on tuotu sairaalaan juovuksissa”, kirjoittaa Lontoossa ilmestyvä The Daily Telegraph. Eräässä sairaalassa lääkärit ja sairaanhoitajat kertoivat hoitaneensa kesälomakaudella viikon aikana jopa sataa päihtynyttä lasta. ”Yli 70 prosenttia henkilökunnasta oli sitä mieltä, että sairaalaan tuodaan alkoholin väärinkäytön vuoksi aina vain nuorempia lapsia”, toteaa lehti. Myös tuore valtion selonteko osoittaa, että kuolemantapaukset, joihin liittyy alkoholinkäyttö, ovat kolminkertaistuneet Britanniassa viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

Italialaisnuorten huumeidenkäyttö

Milanolaisen San Raffaele -instituutin tekemän tutkimuksen mukaan 42 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 14–19-vuotiaista italialaisopiskelijoista myöntää käyttävänsä huumeita. Italian opetusministeriön pääjohtaja Mariolina Moioli kuitenkin uskoo, että todellinen luku on suurempi. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten keskuudessa suosituimpia huumeita ovat marihuana ja hasis. Huumeita käyttävistä opiskelijoista 34 prosenttia tunnusti käyttävänsä niitä koulussa, 27 prosenttia diskoissa ja 17 prosenttia kotona. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että 82 prosenttia opiskelijoista käyttää alkoholia.

”Jättiläismäinen” merihirviö

”Kalastajat ovat saaneet pyydykseensä lähellä Etelämannerta harvinaisen, hengenvaarallisen mustekalan, jolla on lautasen kokoiset silmät ja lukuisia veitsenteräviä väkäsiä, joilla se tarttuu saaliiseensa”, kertoo Australiassa ilmestyvä The Daily Telegraph. Uusiseelantilainen meribiologi Steve O’Shea sanoi: ”Olen kyllä nähnyt jättiläiskalmareita, mutta tämä yksilö on sensaatiomainen.” Tuo valtavan iso mustekala (Mesonychoteuthis hamiltoni) painaa 150 kiloa ja näyttää olevan vielä keskenkasvuinen. ”Se on erittäin aggressiivinen eläin”, sanoi amerikkalainen meribiologi Kat Bolstad. ”Jos joku putoaisi veteen sen lähelle, hän olisi pahassa pulassa.” Reutersin mukaan ”tämä jättiläismäinen mustekala löytää ravintoa siten, että se kirjaimellisesti hohtaa pimeissä, syvissä vesissä ja näkee sen ansiosta saaliin valtavilla silmillään – suuremmilla kuin on yhdelläkään muulla eläimellä. – – Sen kahdeksassa lonkerossa ja kahdessa pyyntilonkerossa on jopa 25 hammasta muistuttavaa väkästä, jotka ovat syvällä lihaksessa ja pystyvät kiertymään 360 astetta, sekä tavanomaiset imukupit sen varmistamiseksi, että kala ei pääse pakoon.”