Tarkkailemme maailmaa

Pilviä ja norsuja

Kuinka paljon painaa pilvi? Televisioyhtiö ABC:n mukaan yhdessä kumpupilvessä voi olla noin 550 tonnia vettä. ”Tai jos asia halutaan ilmaista hieman helppotajuisemmin, niin ajatellaanpa vaikka norsuja”, sanoo meteorologi Peggy LeMone. Jos norsu painaa kuutisen tonnia, niin yhden ainoan tavallisen kumpupilven vesi painaa peräti sadan norsun verran. Kaikki tuo vesi leijuu ilmassa pieninä pisaroina alhaalta nousevan lämpimämmän ilman päällä. Suuri myrskypilvi voi puolestaan sisältää vettä jopa 200000 norsun painon verran. Entä pilvet, joita syntyy hurrikaanien yhteydessä? LeMone arvioi, minkä verran painaa vesi kuutiometrissä sellaista pilveä ja kertoi luvun pilven kokonaistilavuudella. Tulos vastasi 40 miljoonan norsun painoa. ”Tämä merkitsee sitä, että yhden hurrikaanin pilvimassan vesi painaa enemmän kuin kaikki maapallon norsut yhteensä”, raportissa sanotaan, ”ehkä jopa enemmän kuin kaikki norsut, jotka koskaan ovat eläneet.”

 Milloin hampaat kannattaa harjata?

Jos harjaa hampaat heti kun on juonut tai syönyt jotain hapanta, kiille saattaa vahingoittua, sanoo Méxicossa ilmestyvä Milenio-sanomalehti. Siinä kerrottiin Göttingenin yliopistossa Saksassa tehdystä tutkimuksesta ja varoitettiin, että happamat ruoka-aineet ”heikentävät hammaskiillettä tilapäisesti”. Siksi voi olla haitallista harjata hampaat heti aterian jälkeen. Sen sijaan ”on hyvä odottaa muutama kymmenen minuuttia, kunnes kiille on taas vahvistunut”.

Uusi laji löytyi elinympäristön tuhouduttua

Kun asumaton Carrizalsaari Venezuelan Caroníjoella hakattiin paljaaksi uuden padon tieltä, alueelta löytyi ennestään tuntematon lintu, kertoo Caracasissa ilmestyvä Daily Journal. Saarelta kerättiin ennen puiden kaatoa eri lintulajien edustajia, ja jälkeenpäin havaittiin, että joukossa oli sinilaikullinen pikkulintu, joka oli elänyt saaren läpitunkemattomissa bambutiheiköissä. Luonnontieteilijät toivovat löytävänsä lähiseudulta lisää uuden lajin yksilöitä. Sitä ennen ”Amaurospiza carrizalensis -lajin löytymistä – – varjostaa tieto siitä, että olemme tuhonneet paikan, jossa se eleli kauan meiltä piilossa”, sanoo tutkija Robin Restall.

Pidä leikkuulauta puhtaana!

Kumpi on turvallisempi, puinen vai muovinen leikkuulauta? ”Kumpikin on hyvä, jos se vain pidetään täysin puhtaana”, sanotaan Kalifornian yliopiston lehtisessä UC Berkeley Wellness Letter. ”Leikkuulauta on raa’an lihan ja kanan leikkaamisen jälkeen harjattava kunnolla puhtaaksi kuumassa saippuavedessä, olipa lauta puinen tai muovinen.” Jos laudassa on syviä naarmuja tai rasvaa, puhdistaminen vaatii enemmän vaivaa. ”Laudan voi myös huuhdella laimennetulla desinfiointiaineella”, lehtisessä valistetaan. Myös kädet ja veitset on pestävä ja kuivattava huolellisesti.

Alle kouluikäiset ja tietokoneet

Jotkut tutkijat sanovat, että ”tietokoneiden runsas käyttö vanhanaikaisen leikkimisen sijaan” ei ole kovin hyödyllistä alle kouluikäisille vaan ”voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, keskittymisongelmiin, luovuuden vähenemiseen ja jopa masennukseen ja ahdistukseen”, kirjoittaa Vancouver Sun -lehti. Tietokoneet muuttavat lapsen maailman ”kolmiulotteisesta ja kokemuksia tarjoavasta ympäristöstä kaksiulotteiseksi virtuaalitodellisuudeksi”, sanoo psykologi Sharna Olfman. Tutkijat tähdentävät, että vanhempien on tärkeää leikkiä lasten kanssa kuvitteluleikkejä, jotta nämä oppisivat ”sanoja, värejä, muotoja, numeroita ja käytöstapoja ja saisivat tietoa jokapäiväisistä tapahtumista”. Psykologi Jane Healyn mukaan vanhanaikaiset leikit ovat tärkeitä etenkin alle seitsenvuotiaille. Niiden välityksellä lapsi voi oppia keskittymään, kun taas tietokoneiden tarjoamilla virikkeillä voi olla päinvastainen vaikutus.

Televisio ”kovaa huumetta”

”Lapset, jotka katselevat televisiota yli kaksi tuntia päivässä, menestyvät koulussa normaalia heikommin”, kertoo espanjalainen lehti La Vanguardia. Lastenlääkäri Francisco Muñoz sanoo, että näin paljosta televisionkatselusta on haittaa, vaikka hän myöntääkin, että televisio voi olla myös tehokas opetusväline. Hänen mukaansa huonompi koulumenestys johtuu siitä, että lapsen ”kehitys hidastuu ja abstrakti ajattelukyky jää heikoksi”. Hän jatkaa: ”Tiettyjen ohjelmien, mainosten ja musiikkivideoiden katselun sekä alkoholin, tupakan ja huumeiden käytön välillä on selvä yhteys nuorten keskuudessa.” Lastenpsykiatri Paulino Castells myöntää, etteivät kaikki nuoret jäljittele televisiossa näkemäänsä huonoa käytöstä, mutta sanoo televisiota silti ”kovaksi huumeeksi”, koska ”se vaikuttaa tuhoisasti nuorten hyvin herkkään mieleen”.

Meluisat luokkahuoneet

Äänten kaikuminen ja taustamelu tekevät kuulemisen vaikeaksi luokkahuoneissa, sanoo saksalainen lehti Der Spiegel. ”Mitä vaikeampaa lasten on ymmärtää, sitä vähemmän heille jää mitään mieleen”, sanoo psykologi Maria Klatte. Tutkijat mittasivat joissakin Saksan kouluissa 70–90 desibelin (dB) ääniä. ”Työpaikoilla, joissa tehdään paljon aivotyötä, yläraja on 55 dB”, selittää tutkija Gerhart Tiesler. ”Teollisuuslaitoksissa työntekijöille suositellaan kuulosuojaimia, jos melu ylittää 85 dB.” Lisäksi mitä kauemmin äänet kaikuvat huoneessa – olivatpa ne puhetta, tuolin kolahduksia tai yskähdyksiä – sitä vaikeampaa on keskittyminen. Akustiset katot vaimentavat melua ja kaikuja ja säästävät siten opettajien ja oppilaiden hermoja ja ääntä, mutta monilla kouluilla ei ole niihin varaa.

Supermarketit syrjäyttävät pikkukauppoja

”Supermarkettien nopea lisääntyminen Afrikan itä- ja eteläosissa uhkaa paikallisia vähittäiskauppoja ja sen johdosta myös viljelijöiden toimeentuloa”, kertoo saksalainen uutislehti wissenschaft-online. Keniassa 200 supermarkettia ja 10 jättimarkettia myy jo 30 prosenttia elintarvikkeista, mikä vastaa 90000 pikkukaupan myyntiä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön edustajan Kostas Stamoulisin mukaan nopea kaupungistuminen sekä globalisaatio ”merkitsevät sitä, että elintarvikealalla tulee Afrikassa tapahtumaan vielä paljon rajumpia muutoksia kuin on tapahtunut teollisuusmaissa”. Asiantuntijat toivovat, että katastrofin välttämiseksi perustettaisiin osuuskuntia paikallisen tuotannon markkinoimista varten ja maataloustuottajille järjestettäisiin koulutusta, jotta he selviytyisivät siirtymäkaudesta.