Lukijoiden kirjeitä

Vastustuskykyiset mikrobit. Lehtenne oli minusta todella kiinnostava. Pidin erityisesti kirjoitussarjasta ”Vastustuskykyiset mikrobit – maailmanlaajuinen uhka” (22.10.2003). Haluaisin kovasti saada tämän lehden vastakin ja lisäksi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa.

Y. G., Venäjä

Tarkkailemme maailmaa. Haluan kiittää ”Tarkkailemme maailmaa” -palstasta. Luen sen aina ensimmäiseksi ja maltan tuskin odottaa, että näen kuvat. Piirrokset innostavat minua lukemaan sellaisistakin aiheista, jotka eivät minua yleensä houkuttele. Tällainen oli esimerkiksi uutinen ”Äänekkäitä kaloja” numerossa 22.10.2003. Kuva oli todella hauska!

N. N., Yhdysvallat

”Tarkkailemme maailmaa” -palstalla olleessa uutisessa ”Hyttysiltä suojautuminen” (8.8.2003) viittaatte raporttiin, jossa suositellaan ottamaan ”300 milligrammaa B₁-vitamiinia päivittäin”. Näin suuri päivittäinen annos olisi elimistölle haitallinen.

H. M., Japani

”Herätkää!”-lehti vastaa: Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka suuri määrä B1-vitamiinia (tiamiinia) olisi haitallinen. Jotkut suosittelevat vain 1,1 milligramman päiväannosta. Eräässä Maailman terveysjärjestön julkaisemassa raportissa kuitenkin sanotaan, että joidenkin raporttien mukaan ”suun kautta otettu 500 mg:n päivittäinen annos kuukauden ajan ei osoittautunut vahingolliseksi”. Joka tapauksessa tätä aihetta tutkitaan epäilemättä vielä lisää.

Vanhempien varjossa. Paljon kiitoksia kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: Miten pääsen pois vanhempieni varjosta?” (22.10.2003). Isäni palvelee vanhimpana Jehovan todistajien seurakunnassa, ja minua on jo kauan pidetty esimerkkinä, josta otetaan mallia. Olin ajatellut kapinoida vahvistaakseni omaa identiteettiäni, mutta tämän kirjoituksen ansiosta ymmärsin, että olisin katunut sitä myöhemmin. Nyt tiedän, että minun täytyy löytää oma paikkani seurakunnassa olemalla oma itseni.

L. D., Ranska

Ymmärrän niitä nuoria, joita lainattiin tuossa kirjoituksessa. Tiesin nuorempana hyvin tarkkaan, että seurakunta odotti minulta paljon, koska isäni ja setäni tunnettiin laajalti. Sukunimeni oli kuin tuotemerkki, joka seurasi minua kaikkialle. Kun en pystynyt täyttämään joitakin odotuksia, tunsin epäonnistuneeni. Mutta nyt opettelen ajattelemaan, että kaikkein tärkeintä on se, miten Jehova näkee meidät.

S. S., Japani

Jumalan nimi. Vuonna 1983 ostin lapsilleni Havaijia käsittelevän kirjan. Siinä kerrottiin, miten erään päällikön vaimo todisti vuoden 1800 paikkeilla Jumalastaan Jehovasta. Kirjan ostamisen aikoihin Slovakia oli sosialistinen maa, ja oli hyvin harvinaista nähdä Jumalan nimi painettuna. Vuosien ajan meille oli myös arvoitus, miten päällikön vaimo saattoi tuntea tuon nimen. Siksi meistä oli hienoa lukea selitys kirjoituksesta ”Jehovan nimi Tyynenmeren saarilla” (22.10.2003).

E. G., Slovakia

Lähetystyössä Afrikassa. Pidin kovasti Ernest Pandachukin elämäkerrasta ”Sain hyvän alun tarkoitukselliselle elämälle” (22.10.2003). Minulla on elämässä vaikeuksia – kasvatan yksin poikaani ja terveyteni on huono. Mutta ongelmiani ei voi verrata siihen, mitä jotkut kristityt veljemme ovat joutuneet kohtaamaan Afrikassa. Kirjoitus kosketti minua ja sai minut miettimään Matteuksen 6:33:ssa olevaa Jeesuksen lupausta: Jehova pitää huolen niistä, jotka etsivät ensin Valtakuntaa.

M. C., Venäjä