Mikä on vitiligo?

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Etelä-Afrikasta

▪ Joskus Sibongile puhuu ihostaan pilke silmäkulmassa. Hän sanoo hymyillen: ”Olen syntynyt mustana, sitten minusta tuli valkoinen, ja nyt olen vähän kumpaakin.” Hänellä on vitiligo.

Vitiligo eli valkopälvi on ihon pigmenttihäiriö, jossa värisolujen tuhoutumisen seurauksena iholle muodostuu vaaleita pälviä. Joillakin potilailla väriainekato ei leviä ensimmäistä aluetta pitemmälle, toisilla se laajenee nopeasti koko keholle. Joskus taas se leviää hitaasti useiden vuosien aikana. Vitiligo ei aiheuta kipuja eikä tartu.

Kaikilla vitiligo ei erotu yhtä selvästi kuin tummaihoisella Sibongilella. Eriasteisesta vitiligosta kärsiviä potilaita on kuitenkin paljon, tilastojen mukaan yhdestä kahteen prosenttia väestöstä. Sitä esiintyy kaikissa roduissa niin miehillä kuin naisillakin. Sen syytä ei vielä tunneta.

Vitiligoon ei ole parannuskeinoa, mutta sitä voidaan hoitaa monin tavoin. Esimerkiksi vaaleaihoisilla häiriö näkyy selvemmin silloin kun terve iho on ruskettunut, joten auringon välttäminen pitää pälvet huomaamattomampina. Tummaihoisilla ihon värieroja voidaan tasoittaa erikoisvoiteilla. Joillakin potilailla iho on pigmentoitunut uudelleen eli saanut takaisin normaalin värinsä useiden kuukausien lääkekuurilla ja UV-valohoidolla. Toiset ovat valinneet lääkehoidon, jolla tuhotaan loputkin värisolut, niin että pigmentti häviää kokonaan ja ihon värisävyt tasoittuvat.

Vitiligo voi aiheuttaa potilaille henkisiä paineita, varsinkin jos se leviää kasvoille. Sibongile kertoo: ”Äskettäin kaksi lasta tuijotti minua ja juoksi kiljuen pakoon. Toiset epäröivät puhua kanssani, koska he luulevat, että minulla on jokin tarttuva tauti tai minut on kirottu. Haluaisin toisten ymmärtävän ainakin sen, että heidän ei tarvitse pelätä niitä, joilla on tämä häiriö. Vitiligoa ei voi saada kosketus- eikä pisaratartuntana.”

Sibongile ei anna sairautensa estää häntä tekemästä raamatullista opetustyötä, josta hän Jehovan todistajana nauttii suuresti. Tässä työssä hän käy ihmisten luona ja puhuu heidän kanssaan kasvotusten. Hän sanoo: ”Olen oppinut hyväksymään ulkonäköni. Minulla on levollisempi olo, kun olen vain oma itseni. Odotan hartaasti aikaa, jolloin saan takaisin synnynnäisen ihonvärini Jehova Jumalan lupaamassa maallisessa paratiisissa.” (Ilmestys 21:3–5.)

[Kuva s. 22]

Ennen vitiligon puhkeamista vuonna 1967